Tartuin Muuttolintu -blogin Annan blogihaasteeseen, jossa vuotta 2020 käydään läpi kymmenen valitun kuvan kautta.
Vuosi ei ollut meille ihan toivotunlainen, sillä mikäs muu kuin korona sotki suunnitelmia. En voi kuitenkaan sanoa, että vuosi olisi ollut mitenkään huono. Se ei vaan ollut suunnitellun mukainen. Siltikin ilonpilkahduksia ja kaikenlaisia mukavia asioita viime vuoteen mahtui. Tässä muutama nosto. Kymmenen kuvaa ja kymmenen muistoa.
1. Vuoden suosikkikuva
Ihana ihana Sevilla. Vuoden alussa matkustimme silloisesta asuinpaikastamme Fuengirolasta muutamaksi päiväksi Andalusian todelliseen sydämeen Sevillaan. Olin viettänyt kaupungissa muutama vuosi takaperin viikon ja jo silloin kaupungin kauneus ja ilmapiiri vei mennessään.
Niin kävi nytkin. Tämä kaupunki, jos mikä, ruokki meitä vähän joka tavalla. Jopa niin syvästi, että päätimme tulla loppuvuodesta uudelleen vähän pidemmäksi ajaksi. Koronan vuoksi tämä jäi haaveeksi, mutta toivottavasti tämän vuoden lopulla voisimme matkustaa tutkimaan Sevillan hienoutta ajan kanssa.
Vuoden suosikkikuvan valinta oli helppo, olihan Sevilla viime vuoden suosikkikohteeni. Jutun alussa oleva kuva on Plaza de Españalta, Espanjalaiselta aukiolta, jota pidetään koko Espanjan kauneimpana aukiona.
2. Arjen luksusta
Ollaan me suomalaiset vaan etuoikeutettuja, kun metsiemme antimet ovat meidän kaikkien vapaassa käytössä. Miettikääpä, mitä kaikkea herkkua tuolta korpien kätköistä löytyykään.
Omaa arjen luksusta lisää vielä se, että marja- ja sieniapajille pääsee kotiovelta. Vähän nauratti, kun onnistuin hakemaan sienikastikkeen ainekset tuosta ihan vierestä.
Mennyt vuosi oli poikkeuksellinen antelias niin marjojen kuin sienien suhteen. Pakastin pullistelee meillä lakoista, mustikoista, puolukoista, karpaloista ja herkkutateista. Ilmaista superfoodia litra tolkulla. Luksusta, jos mikä.
3. Kesäkuva
Kesä meni ilman merkittävimpiä matkoja. Tänä vuonna totutusta poiketen Lappi jäi väliin ja keskityimme pääosin lähimatkailuun ja luonnossa liikkumiseen. Onneksi retkikohteita löytääkseen ei tarvitse kovin kauaksi matkustaa.
Saimaa on minulle rakas ja sen rantoja tulikin kierreltyä nyt ihan urakalla.
4. Ihana majapaikka
Kävin ystäväni kanssa blogireissulla Rantasalmen Järvisydämessä. Aika tavalla yllätti millainen hemmottelumaailma Etelä-Savosta, oikeastaan keskeltä ei mitään, löytyikään.
Yövyimme Järvisydämen Elämyshotellissa. Jos oli koko paikka kylpylöineen ja eriskummallisine rakennuksineen mieleenpainuva, mieleenpainuva oli myös puulla ja kivellä rakennettu ja sisustettu huoneemme. Sellaista ylellisyyttä, joka minuun uppoaa.
5. Hauska muisto
Elettiin viime vuoden maaliskuun alkua. Miehen kanssa tehtiin päiväretki Malagaan, tuolloin vielä huolettomasti ja lähes tietämättöminä koronan uhasta. Huuhailtiin kaupungin katuja päämäärättömästi ja hämmästeltiin jo osittain koronan hiljentämää kaupunkia.
Ihan sattumalta eksyttiin paikalliseen sherry-bodegaan, viinibaariin, joka näytti siltä, että oli ollut kyseisessä paikassa ikuisuuden. Tilasimme pikarilliset sherryä, kun kerran alan paikassa oltiin. Baarimikko veti liidulla viivat tiskiin ja siinä pystybaarissa sitten siemailtiin Etelä-Espanjan lahjaa maailmalle.
Päivä oli todella mukava, mutta samalla tietyllä lailla historiallinen. Tuo oli meidän viimeinen yhteinen reissupäivämme Espanjassa ennen täydellisen lockdownin tuloa.
6. Herkullinen hetki
Hyviä ruokakokemuksia viime vuoteen liittyy useitakin. Siltikin haluan nostaa esiin ihan kotikutoisen herkutteluhetken. Espanja-kausiin kuuluivat usein tapas-ateriat kotosalla.
Kokosimme pöytään usein pikkusyötävää fuusiomeiningillä. Tässä nautitaan artisokan sydämiä, susheja, Iberico-kinkkua, Manchego-juustoa, hummusta ja tuoretta leipää. Huuhdeltiin alas tuhdilla punkulla.
7. Se ei-niin-hohdokas-muisto
Syyskuussa iski aivan järkyttävä vatsakipu, joka ajoi minut lopulta ensiapupoliklinikalle. Säikähdin pahemman kerran, kun minut pantiin tiputukseen ja kiikutettiin magneettikuvaan.
Onneksi kyse oli lääkkeillä hoidettavasta suolistotulehduksesta ja selvisin pelkällä säikähdyksellä. Sainpahan melkoisen muistutuksen terveyden tärkeydestä. Mikään elämässä ei ole itsestään selvää. Kaikista vähiten se, mikä liittyy terveyteen.
8. Rakkaassa seurassa
Mies – reissukumppanini 37 vuoden ajan. Yhdessä eletty, yhdessä koettu, yhteenkasvettu. Riidelty ja rakastettu. Yhteisiä reissuja toivottavasti vielä paljon lisää.
Miehellä on muuten ainutlaatuinen taito tehdä tulet ihan missä vaan. Tässäkin se velho taikoi nuotiotulet aivan märistä puista.
9. Suosikkikuva itsestä
Toukokuussa oltiin telttaretkellä Lieksan Ruunaalla. Päivä oli mitä ihanin, mutta yöllä mentiin pakkaselle.
Heräsin aamulla huonosti nukkuneena, tukka pystyssä, unihiekkaa silmissä ja kylmästä lähes kohmeisena. Aurinko paistoi, linnut pitivät konserttia ja mies oli virittänyt nuotion aamukahvin keittoa varten. Aika hyvä aamu sittenkin. Nainen ei kauneimmillaan, mutta onnellisimmillaan.
10. Unohtumaton maisema
Saimaa, Saimaa, Saimaa. Kuin maalaus tai runo tai sinfonia. Tätä kauneutta pääsen toivottavasti tulevana kesänä kokemaan paljon lisää.
10 kuvaa vuodelta 2020 kuvahaasteen ohjeet: Minkälainen vuosi 2020 on ollut? Kerro se kuvin edellä mainittuihin otsikoihin sopien. Linkkaa Muuttolintu kuvahaaste lähteeksi, kopioi nämä ohjeet juttusi loppuun ja jos haluat, linkkaa juttusi Muuttolintu-blogin kommentteihin.
Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista
4 comments
Oi, mitä kuvia. Juuri tässä totesin, että yksi reissu vuodessa voi olla useille riittävä, jotkut eivät matkusta rajojen ulkopuolelle ollenkaan. No, minä en satu olemaan niitä ihmisiä.
Ihania muistoja Espanjasta sinullakin. Mikähän siinä on, että Espanja sydämen vei, vaikka runsaasti on tullut muuallakin kierrettyä.
Viimeviikolla varasin pelkät lennot Kreikkaan syksyksi, on jotain mistä haaveilla. En ole 25 vuoteen käynyt siellä, jotenkin sain silloisesta kuukauden reissusta tarpeekseni. Mutta annan Kreikalle uuden mahdollisuuden Suomessa vietetyn mökkikesän jälkeen, mikäli Korona ei estä matkaa.
Sama vika täällä. Matkailusta en saa koskaan tarpeeksi. Joskus ihmettelen ihmisiä, jotka sanovat matkustelleensa jo ihan tarpeeksi. Mulla vaan palo säilyy ja nyt koronavuonna tuntuu, etten ole ollenkaan pystynyt elämään omannäköistä elämää.
Oi, Kreikan matka kuulostaa hyvältä. Saman verran varmaan mullakin edellisestä Kreikan matkasta. Olisi kyllä kiva lähteä sinnekin suuntaan vähän päivittämään kokemuksia 🙂
Hienoja kuvia vuoden varrelta! Tuo maisemakuva on todella kaunis, Saimaalla olisi mukavaa viettää enemmänkin aikaa. Juuri tuo Järvisydän esimerkiksi oli jo viime vuonna mielessä, mutta sinne ei ehditty. Ensin ajattelin, että tätä vuodesta tulee rauhallisempi, mutta niin vain sitä alkaa kertymään kaikkea mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa!
Kiitos Mikko. Juu, koronavuosi on opettanut näkemään lähelle vähän tarkemmin 🙂 Saimaan seutu on iskenyt mulle nyt kovaa. Odotan innolla ensi kesää, jotta pääsisin tutkimaan aluetta vesiltä käsin.