Ravintolavinkit Budapestiin osa 2: näissä paikoissa syöt edullisesti

Halutessasi Budapestissä syöt halvalla. Ateria irtoaa jopa muutamalla eurolla, eikä se tämän kaupungin osalta tarkoita, että pitäisi tyytyä huonoon ruokaan.

Vaikka haluankin matkoilla välillä syödä fiinimmin ja olen siitä valmis maksamaan enemmän, se ei kuitenkaan tarkoita, että matkoillamme yhtenään hifistellään fine dining mestoissa. Jotta matkabudjetti pysyy aisoissa, väliin tarvitaan edullisia ravintoloita, joilla tasapainotetaan matkakustannuksia.

Olen aina iloinen siitä, jos pystyn matkoilla löytämään ravintoloita, joiden hinnat eivät päätä huimaa, mutta joissa saa kuitenkin kohtuullista ruokaa. Kokosin tähän muutaman Budapestin ravintolavinkin; kolme erityyppistä ravintolaa, joiden hintataso sopii penninvenyttäjälle. Ohessa kattaus street foodia, perinteistä unkarilaista keittiötä ja etnistä itämaista.

Kauppahallin street foodia

Näyttää olevan trendi, että jokaisesta Euroopan vähänkään suuremmasta kaupungista löytyy kauppahalli, johon on koottu yhteen pieniä street food -tyyppisiä ravintoloita. Tällaisen vastikään remontoidun kauppahallin löysin myös Budapestistä siellä asuvan ystäväni vinkin perusteella.

Keskustan Belvárosi Piac kauppahalli (Hold utca 13) on ollut toiminnassa jo 1800-luvun lopusta palvellen lähialueen maataloustuottajia. Normaali kauppahallimeininki myyntikojuineen löytyy täältä edelleenkin, mutta suuntaus on selvästi ravintolatarjonnassa.

Kauppahallin toinen kerros on pyhitetty ainoastaan ruokapaikoille. Ravintoloita on kymmeniä ja ruokatarjonta laajaa perinteisestä unkarilaisesta keittiöstä aina etniseen street foodiin. Täältä todella löytyy jokaiselle jotakin.

Hintataso on ilahduttava. Pikaisen vilkaisun perusteella keittolautanen irtoaa parilla eurolla, tuhdimpi annos viidellä eurolla. Turistit suuntaavat yleensä Budapestin pääkauppahalliin, joka on toki nähtävyys jo itsessään, mutta sanoisinpa, että tässä kauppahallissa syöt ja ostat ruokatuliaisia halvemmalla.

Olimme menossa illalla syömään pitkän kaavan mukaan, joten tällä kierroksella söimme enemmän silmillämme. Tosin Kobesausage kojun makkara-annokset näyttivät sen verran herkullisilta, että niitä oli pakko maistaa. Tuuttimaisen siemenleivän väliin tulee haluamasi määrä makkaroita ja toivomasi täytteet. Kiva kokonaisuus ja makkarat olivat kerrassaan maukkaita.

Vanhan ajan perinteinen unkarilainen

Tyhmää varmaan kaihota vanhoja aikoja, mutta siltikin Budapestin muutoksessa tulee kaivanneeksi sen somia vanhanaikaisia periunkarilaisia ravintoloita. Tuppaa nykyään olemaan, että nämä entisen ajan sörözööt (oluttupa) ja börözööt (viinitupa) saavat väistyä trendikkäämpien ravintoloiden tieltä.

Mies bongasi keskustasta tällaisen mutkattoman sörözöön. Ei muuta kuin sisälle tutkimaan minkälainen Itävalta-Unkarin keisarin mukaan nimetty Ferencz József -ravintola (Nagymezö utca 12) oikein olikaan.

Sisältä paljastui kodikas tunnelma. Seiniä koristivat vanhat taulut, hyllyillä somistuksena vanhaa antiikkia ja henkilökunta lienee samaa perhettä useassa ikäpolvessa. Tällä erää pysähdyimme nauttimaan vain kahvit ja pikarilliset unkarilaista yrittilikööriä Uniqumia. Siinä sivussa satuin tutkailemaan tapani mukaan myös ruokalistaa.

Ferencz József osoittautui täydelliseksi paikaksi, mikäli haluaa maistella perinteistä unkarilaista ruokaa perinteisessä miljöössä. Listalta löytyivät niin gulassit kuin pörköltit ja jälkkärilistalta oma suosikkini túrógombóc eli lämpimät rahkapallerot sekä sómloi galuska, joka vastaisi ehkä lähinnä meidän pappilanhätävaraa. Keittoja oli unkarilaiseen tapaan useita, mukana myös omat lempparini limpun sisällä tarjottavat keitot.

Sitä en osaa sanoa minkälaista ruoka täällä on, mutta ainakin, jos olet kiinnostunut perinteisestä unkarilaisesta keittiöstä, sitä saamasi pitää. Jos vanhat merkit paikkaansa pitävät, se tarkoittaa suuria annoksia ja noh, ehkei niin kevytkeittiötä. Hintataso oli hyvin inhimillinen: alkuruuat 3-5 euron luokkaa, pääruuat pääosin alta kympin.

Ruokaa Välimereltä Kaukasukselle

Kiinnostava etninen ravintola Dodrumba (Dob utca 5) on jonkinlainen sekoitus marokkolaista, israelilaista, libanonilaista, turkkilaista ja georgialaista keittiötä, näyttipä mukana olevan joitain tuttuja ruokia myös Espanjasta.

Listalta löytyi useita erilaisia hummuksia, salaatteja, mausteisia keittoja ja liharuokia. Pääpaino oli vegeruuassa, mutta kyllä täällä lihansyöjäkin tyydyttyy, esimerkiksi lammasta oli monessa muodossa.

Valitsimme listalta viiden kylmän alkuruuan valikoiman leipineen (n. 13 euroa).  Huomasimme, että tämä kokonaisuus olisi hyvin riittänyt kahdelle koko ateriaksi. Koska kuitenkin halusimme maistaa vielä jotain muutakin, tilasimme lammasmakkaroita, jotka olivat herkullisia nekin (ilmiselvästi olemme makkarakansaa). Jos haluat jaksaa vielä pääruokaa, alkuruokia kannattaa tilata maltillisemmin. Tai sitten pysyä alkuruuissa, joita löytyikin pitkä lista niin kylmiä kuin lämpimiä. Annoskoot olivat melkoisen suuria ja kaikki annokset näyttivät olevan jaettavissa.

Alkuruuat olivat noin 3-5 euron hujakoilla, pääruuat 10 euron molemmin puolin. Mielenkiintoinen oli myös arkisin klo 12-16 tarjoiltava lounasmenu, jonka hinta vaihteli viidestä eurosta ylöspäin.

Ravintola näytti olevan kovin suosittu. Menimme alkuillasta ja onnistuimme saamaan pöydän sillä ehdolla, että ennätämme syödä iltakahdeksaan mennessä. Hieman myöhemmin emme olisi enää mahtuneet, vaikka kyse oli maanantai-illasta. Pöytävaraus kannattanee tehdä.

Ravintolalla oli kiinnostava ja monipuolinen ruokalista, etenkin jos Lähi-idän mausteiset maut viehättävät. Rakastan itse yli kaiken korianteria ja ilokseni sitä näytti olevankin useimmissa tilaamissamme ruuissa. Vahva peukku tälle raflalle.

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.