Kun hotelli kertoo olevansa viiden tähden hotelli, ainakin minulla odotukset ovat korkealla. Rahalleen toivoisi saavansa täyden vastineen niin viihtyisyydessä, palvelun tasossa kuin palvelutarjonnassa. Yleensä näin onkin, mutta joskus vähän notkahtaa. Näin ikävä kyllä kävi tässä hiljattain.
Teimme ystäväni kanssa tämän vuotisen kevätmatkamme Pohjois-Espanjan Bilbaoon. Meistä täti-ihmisistä on kehkeytynyt melkoisia herkkupeppuja hotellien suhteen, joten tälläkin kertaa olimme valmiit maksamaan vähän enemmän miellyttävästä miljööstä. Muutaman päivän lomalla on ihanaa hypätä hetkeksi arjen yläpuolelle nautiskelemaan pienestä luksuksesta ja siinä jos missä hyvällä hotellilla on iso rooli.
Päädyimme keskustan paraatipaikalla sijaitsevaan hotelli Radisson Collection Bilbaoon, viiden tähden hotellina itseään mainostavaan ketjuhotelliin. Hotelliin oli viime vuonna tehty iso remontti ja kaikki olikin noin päällisin puolin kunnossa. Ikävä kyllä pinnan alta tuli esille asioita, jotka eivät kuulu tämän tasoiseen hotelliin.
Huoneemme oli melko mukavan kokoinen, mutta näköaloissa olisi ollut toivomisen varaa. Huoneemme oli sisäpihalle päin ja vähän pimeä. Lisähinnalla olisi saanut parempaa sijaintia ja enemmän luonnonvaloa, joten tähän oli tyytyminen.
Muuten huone oli melko perustasoa, ellei peräti vähän tylsä. Olisin kaivannut enemmän viihtyisyyttä lisääviä elementtejä, kuten vaikkapa kauniita tekstiileitä. Ainakin minusta pelkästään peitot ja valkoiset lakanat sängyillä tuntuivat riisutuilta.
Ihmettelin myös peittoni ylisuurta pussilakanaa. Olivat ilmeisesti laittaneet vahingossa parisängyn peiton pussilakanan. Monissa tasokkaissa hotelleissa sängyt ovat erityisen miellyttäviä nukkua. Täällä ei sänkykään tehnyt vaikutusta. Tässä kohtaa neljä tähteä.
Kumma juttu muuten nykyisin, että siivouksessa on yllättävän monessa hotellissa toivomisen varaa. Niin täälläkin. Viiden tähden hotellissa ei toivoisi näkevänsä pölyisiä pintoja tai roiskeisia suihkuseiniä. Palkataanko ihmisiä liian vähän vai onko tässäkin kenties kyse paljon puhutusta työvoimapulasta?
Kaltaiselleni kahvin suurkuluttajalle kahvikone huoneessa oli plussaa. Sen sijaan miinusta huonekohtaisen ilmastoinnin puuttumisesta. Jouduimme nukkumaan ikkuna auki saadaksemme yöksi viileyttä huoneeseen.
Kylpyhuone oli kivan kokoinen ja näköinen kultaisine hanoineen ja malja-altaineen. Tosin meitä hieman ihmetytti altaiden korkea sijoitus. Ne olivat satakuusikymmensenttiselle sen verran ylhäällä, että kasvoja pestessä joutui vähän kurkottelemaan ja samalla sai kummasti lattian kastumaan.
Ensimmäisenä aamuna sain lattian kyllä kastumaan vähän reilumminkin. Menin meistä ensimmäisenä suihkuun, enkä shampoo päässä huomannut, ettei kaikki toiminut toivotulla tavalla. Ensinnäkin viemäri ei vetänyt kunnolla. Sen seurauksena vesi kertyi suihkunurkkauksen lattialle ja siitä eteenpäin kylppäriin, koska suihkutilan ovi ei mennyt kunnolla kiinni.
Siinä vaiheessa kun huomasin ongelman, meillä oli kylppärissä jo kunnon tulva ja vesi oli saavuttanut jo kylppärin oven. Olikin sitten ensimmäinen kerta, kun viiden tähden hotellissa aloitan ensimmäisen aamuni luuttuamalla kylppärin lattiaa. Onneksi lisätulvaa välttääksemme toinen meistä pystyi ottamaan aamusuihkun ammeessa. Tässä kohtaa kolme tähteä.
Yritimme soittaa asiasta respaan, mutta huoneemme puhelin ei toiminut. Menimme sitten ennen aamiaiselle menoa raportoimaan asiasta. Ongelma luvattiin hoitaa ja mikäli vikaa ei saataisin korjattua, saisimme vaihtaa huonetta. Hyvä näin, homma hoidossa.
Vai oliko? Kun palasimme myöhäisiltapäivällä kaupungilta takaisin hotelliin, menimme respaan kysymään asiasta. Kukaan ei tuntunut tietävän asiasta yhtään mitään eli jos tästä voi jotain päätellä, asian eteen ei oltu tehty yhtikäs mitään. Vasta nyt huoneeseemme lähetettiin parikin korjausmiestä ja jouduimme kiltisti odottelemaan saataisiinko vika korjattua.
Puolisen tuntia myöhemmin, meille kerrottiin, että todo bien, joten huoneenvaihtoon ei tarvinnut onneksi ryhtyä. Se on selvä, että hotelleissa tulee eteen aina kaikenlaista, mutta asian hoidosta jäi kieltämättä vähän huono kuva. Tälle vain kaksi tähteä.
Jos joku asia tässä hotellissa oli onnistunut, se oli aamiainen. Nautimme kaikkina aamuina suunnattomasti rauhallisesta aamiaistilasta, erinomaisesta tarjonnasta ja ylen ystävällisestä henkilökunnasta. Vaikka aamiaispöydän tarjonta ei ollut laajimmasta päästä, tuotteet olivat laadukkaita ja herkullisia.
Muistelen lämmöllä parasta koskaan syömääni juustokakkua. Ja vieläkin harmittaa, että huomasin vasta toiseksi viimeisenä aamuna, että aamiaisella oli tarjolla aitoa samppanjaa.
Mukava lisä oli erilliseltä listalta tilattavat annokset, kuten vaikkapa ne kuuluisat Benedictin munat tai kauniit bowlit. Aamiaista saattoi myös nauttia viihtyisällä ulkoterassilla. Nautinnollisella aamiaisella todella tunsi olevansa tasokkaassa hotellissa. Aamiaiselle viisi tähteä.
Sen sijaan hyvässä hotellissa ei tuntenut olevansa, kun eräs ilta palasimme kuumissamme ja väsyneinä huoneeseemme. Huone oli siivoamatta ja kaikki yhtä hyrskyn myrskyn kuin lähtiessämme. Ystäväni lähti jälleen respaan valittamaan asiasta ja jälleen me kärvistelimme odottamassa pääsyä huoneeseemme.
Menimme nauttimaan drinkit yläkerran terassille saamillamme drinkkikupongeilla. En huomannut ottaa takkia mukaan ja vasta ylhäällä totesin, että puuskittain puhaltava tuuli teki ulkona istumisesta vähän vilakkaa.
Kysyimme tarjoilijalta, että voisimmeko mennä nauttimaan juomamme ravintolan sisätiloihin. Vastaus oli minusta hieman omituinen ottaen huomioon, ettei sisällä näyttänyt yhtä pariskuntaa lukuunottamatta olevan ketään muuta. ”Sisätilat ovat tarkoitettu vain ruokailijoille. Jos menisimme syömään, siinä tapauksessa voisimme siirtyä sisälle.”
Se siitä hyvästä asiakaspalvelusta. Värjöttelimme siis kylmissämme ulkosalla. Siivoamisen unohtamisesta ja henkilökunnan joustamattomuudesta kaksi tähteä.
Hotellin yleiset tilat olivat hieman hajanaiset, vaikkakin ihan kivasti sisustetut. Alakerran aulassa oli pienehköjä erillisiä tuoliryhmiä, mutta varsinaista avaraa lobbya jäin vähän kaipaamaan. Sävymaailma oli melko tumma, joka teki tiloista jopa synkkiä. Sisustukselle neljä tähteä.
Radisson Collection Bilbao on ihan ok kaupunkihotelli, mutta ei ikävä kyllä ainakaan meidän kokemusten perusteella yltänyt viiden tähden hotelliksi. Krantut täti-ihmiset ottaisivat armotta pois yhden tähden, sillä toiveemme eivät tällä kertaa täysin toteutuneet.
Hotelliyö kahden hengen perushuoneessa aamiaisella maksoi maaliskuussa 186 euroa vuorokaudelta.
