Kaupallinen yhteistyö: Järvisydän
Kun samassa suvussa yhdistyy sukupolvelta toiselle mielikuvitus ja uskallus, lopputulos on jotain niin ainutlaatuista kuin Rantasalmen Järvisydän.
Tie Rantasalmen Porosalmeen kiemurtelee pitkin savolaista perinnemaisemaa. Peltoja, sekametsää, vähänlaisesti asutusta. Ajamme mutkaisen tien päähän ja yllättäen tupsahdamme Saimaan rannalle keskelle avaraa lomakeskusaluetta.
Silmä huomaa ensimmäiseksi ryhmän pyöreitä rakennuksia, kuin kokoelma jurttia olisi eksynyt keskelle etelä-savolaista pihapiiriä. Hetken päästä erotan alueelta useita muita rakennuksia. Tulee jotenkin hämmentynyt olo. Löydän viitteitä keskiajasta, mutta samaan aikaan näen savo-karjalaista hirsirakentamista, kalevalaishenkistä perinnekäsityötä vai ollaanko sittenkin keskieurooppalaisessa alppitalotunnelmassa?
Saavuimme ystäväni kanssa yhteen ihmeellisimmistä lomakeskuksista, joissa olen koskaan käynyt. Etelä-Savon Järvisydän on äimistyttävä.
Jos pitäisi luonnehtia Hotel & Spa Järvisydäntä yhdellä sanalla, se on ehdottomasti mielikuvituksellinen. Mielikuvitusta ja rohkeutta ei todellakaan ole puuttunut Heiskasen suvun uskalikoilta, jotka ovat ideoineet ja rakentaneet matkailukohteita alueelle nyt jo 11. sukupolven ajan.
Kauas on tultu 1600-luvun kestikievarista, mutta siltikin on onnistuttu säilyttämään sellaista ainutlaatuista tunnelmaa, jota on mahdollista saada vain ja ainoastaan pitkän historian kautta. Luksusleimasta huolimatta Järvisydämessä on viehättävää kodikkuutta ja lämminhenkisyyttä, joista huolehtivat paikan piikatyttöset ja renkipojjaat. Savolaisten juurien halutaan näkyvän.
Majoituimme Järvisydämen Elämyshotellin suitessa. Lasiparvekkeinen tumma rakennus toi ulkoa mieleen hiihtokeskushotellin. Sisätiloihin tultaessa tuli jollain lailla viitteitä keskiaikaisesta hirsilinnasta ja kun saavuimme huoneeseemme olimme kuin rouheassa provencelaisessa maaseutumajoituksessa. Mikä ihmeen mesta tämä oikein on?
Liuskekiveä, hirttä, uppotukkeja ja keloa; luonnon omat rakennusmateriaalit tekivät huoneestamme samalla kertaa ylellisen, mutta kodikkaan. Kaunis makuuhuone parivuoteella, pieni nukkumatila, jossa kaksi erillistä sänkyä kerroksittain, olohuone, keittiötila, kylpyhuone poreammeella, erillinen wc ja tilava parveke. Näihin neliöihin mahtuu hyvin pieni perhekin.
Olisin voinut viettää vaikka koko lomavuorokautemme tässä ihanuudessa. Tai sitten elämyshotellin loungessa, jonka antiikkinahkaiset sohvat kutsuivat puoleensa. Harvoin suomalaisissa hotelleissa tulee vastaan yhtä kiinnostavaa luonnonmateriaaleihin pohjautuvaa sisustusta. Täällä ei oltu tarvittu bling blingiä luomaan ylellisyyttä. Korkea taso näkyy aidoissa ja kalliissa rakennusmateriaaleissa sekä huolitelluissa yksityiskohdissa.
Koronan takia emme päässeet tutustumaan Järvisydämen ravintolaan, mutta sen sijaan ihana kevätsää houkutteli meitä liikkeelle ympäröivään luontoon ja tutkimaan myös tarkemmin, mitä kaikkea alueelta löytyisi.
Yksittäisiä huviloita, lasikattoisia maisemasviittejä, Saimaassa kelluvia House boat -laivoja, hiekkaranta, caravan-alue, vierasvenelaituri, ravintola, kesäterassi, saunamaailma ja järvikylpylä. Yhdelle yritykselle melkoinen valikoima majoitusvaihtoehtoja ja aktiviteetteja. Ja lisää oli rakenteilla.
Koska Saimaan sydänmailla oltiin, laiturista päivittäiset lähtevät veneretket olivat niitä, jotka itseäni kiinnostivat eniten. Veneellä olisi päässyt Linnansaaren kansallispuistoon, norppia bongailemaan ja myöhemmin kesällä myös samppanjaristeilylle. Tai kajakilla melomaan pitkin Saimaan selkiä. Harmi, kun tällä kertaa ei ollut aikaa näille toimille.
Jäin myös miettimään hulppeita kelluvia hotellilaivoja, house boateja. Laivojen kattoterassi olisi aika mahtava paikka viettää kesäpäivää sopivalla ystäväporukalla, saunoa omassa saunassa ja välillä pulahtaa Saimaaseen. Ei ihan halpaa lystiä, mutta erikoista ja tasokasta. Luin jostain, että House boatit tulivat maksamaan niin paljon, ettei yrittäjä suostunut paljastamaan niiden hintaa.
Koronan takia aamiainen toimitettiin huoneeseen, mikä sinänsä olikin ihan kiva juttu. Ei tarvinnut heti herättyä pukeutua ja laittautua ihmisten ilmoille. Aamiaisen jälkeen pujahdimme kylpytakkeihin ja suunnistimme Järvisydämen Järvikylpylään.
Täytyy tunnustaa, etten ole koskaan ollut kauhean innostunut kylpylöistä. Osittain varmaan sen takia, että vieroksun kovaäänisiä paikkoja, joissa kylmistä kaakelipinnoista äänet kaikuvat ja joissa usein on paljon sähellystä. Ennemminkin haluaisin nautiskella seesteisissä ja rauhallisissa paikoissa.
Tässä kohtaa huomasin tulleeni ihan sopivaan paikkaan. Järvisydämen kylpylä on tehty ennen kaikkea nautiskelua varten ja näin aamusta saimme lillua altaissa kaikessa rauhassa. Sitä en osaa sanoa, miten rauha säilyy, kun sesonki on kuumimmillaan. Allasosasto ei ole mitenkään suuren suuri.
Koska nautin suunnattomasti kauniista asioista ympärilläni, olin myös kovin otettu kylpylän visuaalisesta annista. Tämä on ehdottomasti kaunein ja poikkeuksellisin kylpylä, missä olen koskaan käynyt. Tunnelmaa ei ole tarvinnut tehdä värivaloilla tai muilla feikkielementeillä, vaan kallioon louhitun kylpylän rakennusmateriaaleina ovat erilaisen kiviaineksen lisäksi monta sataa vuotta vanhat uppotukit ja kelopuut.
Kauneus jatkui myös saunojen sisätiloihin, joita oli kaikkiaan kuusi. Hamam, infrapuna-, höyry-, maisema-, hako- ja kivisauna olivat kaikki erilaisia ja täysin tavanomaisista saunoista poikkeavia. Totutut kerroksittain olevat lauderakennelmat puuttuivat. Mieleeni jäi mm. infrapunasauna, jossa istuttiin kelolaudoista rakennetuissa keinuissa.
Järvisydämen kylpylän iso lisäarvo oli kylpylän ulkoalue. Uimaan pääsi ulkoaltaisiin, jotka olivat järvivedellä täytettyjä ja lämmittämättömiä. Kylpylästä pääsee halutessaan pulahtamaan myös Saimaan aaltoihin.
Tekee mieli antaa kiitosta myös kylpylän ympäristöystävällisistä energianlähteistä. Aurinkopaneeleista tuleva sähkö on kylpylän pääenergiamuoto. Lisäksi käytetään maasähköä ja jopa tulisijojen hukkalämpö otetaan talteen.
Lähtiessä tuli vähän haikea olo. Järvisydämessä olisi hyvin viihtynyt pidempäänkin. Mutta ei hätää. Kutakuinkin Savonlinnan ja Varkauden puolessa välissä sijaitsevaan lomakeskukseen on kotipaikkakunnaltani vain reilun kahden tunnin ajomatka. Juuri sopivan matkan päässä pientä irtiottoa varten. Tähän Järvisydän on ihan parasta.
Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista
