Viime viikkoina v-kerroin on ollut normaalia korkeammalla. Kuumuus ilmeisesti keittää, sillä ärsytyskynnykseni on selvästi madaltunut.
Luvassa siis silkkaa valitusta. Kaiken lisäksi vielä aika turhasta. Pieniä asioita, jotka eivät maata kaada, mutta jotka siltikin ärsyttävät. Ottavatko nämä asiat ketään muuta päähän vai onko minusta vain pikku hiljaa kehkeytymässä äkäinen täti-ihminen?
Viinien ravintolahinnat Suomessa
Miksi ihmeessä meillä viinit maksavat ravintoloissa niin törkeän paljon? Suhde on kohtuuton, kun lasi viiniä maksaa usein lähes saman verran kuin ruoka-annos.
Esimerkki viikolta: helsinkiläisen jazzravintolan terassilla 12 cl huonoa valkkaria maksoi 8,50. Viini oli karmeaa kuraa (todennäköisesti halvinta saatavilla olevaa), se oli lämmintä ja sitä jakeli ylimielinen ja töykeä tarjoilija, jota ilmiselvästi ärsytti olla töissä kuumana ja kiireisenä kesäpäivänä.
Vaikka en tunnustakaan bonususkollisuutta, kiitosta pitää tässä kohden antaa S-ryhmän ravintoloille, joiden kohtuuhintaiset asiakasomistajaviinit ovat iloinen asia suomalaisessa ravintolahinnoittelussa. Ottakaa muutkin raflat oppia ja lopettakaa viinien kiskurihinnoittelu.
Kanssaihmisten huomioimattomuus
Uskaltaisinpa väittää, etteivät suomalaiset ole kovinkaan kohteliasta kansaa, ainakin mitä tulee toisten ihmisten huomioimiseen. En voi ymmärtää, miksi on niin vaikeaa toivottaa hyvät huomenet rappukäytävässä tai hississä. Ja lentokoneessa sille vierustoverille voisi edes nyökätä, jos ei ihan ääneen tohdi tervehtiä.
Tämä sanattomuus ja huomioimattomuus ovat levinneet selvästi myös asiakaspalveluun. Asiakkaalle ei ilmeisesti tarvitse enää sanoa yhtikäs mitään. Sen verran useasti on sattunut viime aikoina erinäisissä liikkeissä, ettei henkilökunta ole noteerannut minua mitenkään. Kukaan ei tervehdi, kukaan ei kysy mitään, kukaan ei palvele. Kiitos ja näkemiin, näkymätön asiakas vaihtaa naapuriyritykseen.
Tämän saman otsakkeen alle voisi myös laittaa toiveen kanssamatkustajien huomioimisesta junissa. Voisiko siitä tabletista laittaa äänet pois tai vaihtaa kuulokkeisiin, sillä sinun tv-ohjelma- tai musiikkimakusi ei välttämättä osu yksiin omani kanssa? Eikä reilu pari tuntinen pelisi plimplom taustaääntäkään ole sitä toivotuinta matkaseuraa. Ja voisiko ne henkilökohtaiset puhelut käydä pienemmällä volyymilla? Kun kolmannen kerran kuulen samat sairaskertomukset, tekisi jo mieli laukoa omat kommenttini asiasta…
Liikennevaloissa hidastelijat
Olen tavattoman kärsimätön tyyppi. Etenkin liikenteessä. Olen onneksi pikkukaupungin asukki ja joudun harvoin ajamaan autoa ruuhkassa tai matelemaan jonoissa. Mutta silloin kun sellaista sattuu, ärsyttää aivan valtavasti se, ettei liikenteessä toimita rivakasti ja ennakoivasti.
En millään voi ymmärtää kuinka kauan joillain autoilijoilla kestää päästä liikennevaloista liikkeelle. Aivan kuin tulisi yllätyksenä, että kappas vaan, keltaisen jälkeen tulikin vihreä valo ja siinä kohtaa näyttää kaasupoljin olevan selvästi hukassa. Ja jono takana vaan kasvaa, kun niistä valoista ei monikaan ehdi läpi ensimmäisen hidastelijan takia.
Viime päivinä oma tööttisormeni on ollut normaalia herkempi. Pakko reagoida jotenkin, sillä muuten lähtee viimeisetkin hiukset hikisestä päästäni.
Piittaamattomuus omasta elinympäristöstä
Kotini lähellä on kivat rantakalliot, joilla monilla on tapana käydä ottamassa aurinkoa ja uimassa. Rantaelämää on kallioilla ollut viime viikkoina melko runsaasti, mutta raivostuttavinta on ollut huomata, että myös jälkeen jäänyttä roskaa on selvästi enemmän. On vaikea ymmärtää, että joku jaksaa kantaa mukanaan täydet juomatölkit, mutta ei jaksa kantaa niitä tyhjinä takaisin.
Ehkä yhteen välinpitämättömimmistä esimerkeistä törmäsin hiljattain kotikaupunkini Mäkkärin pihalla. Pari nuorta miestä oli nauttimassa hampurilaisiaan autossaan parkkipaikalla ja kylmän rauhallisesti ruokailun päätyttyä avasivat ikkunan ja pudottivat kaikki jäämistöt auton ikkunasta asfalttipihalle.
Nimeltä mainitsematon täti-ihminen sai palkaksi haistattelut, kun uskalsi mennä huomauttamaan asiasta. Mistä näitä idioottiurpoja oikein tulee?
Vesiskoottereilla pörräily
Voisiko joku laittaa vireille vetoomuksen vesiskoottereiden kiellosta? Voin laittaa siihen ensimmäisen allekirjoituksen.
Mökkiämme vastapäätä olevalle mökille on hankittu vesiskootteri. Eihän siinä mitään, jos sillä ajettaisiin kuten veneillä paikasta a paikkaan b, mutta kun tällä isojen poikien lelulla on ilmiselvästi mukavaa pörrätä ympyrää meidän muiden mökkiläisten harmiksi.
Hyvä naapurin setä. Vaikka olettekin siellä jonkin matkan päässä lahden toisella puolella, siltikin toivoisin kesäiltani äänimaailman muodostuvan jostain muusta kuin härpäkkeesi moottorin pärinästä. Luulenpa, etten ole ainut, joka hakee mökiltä mieluimmin luonnonrauhaa.
Jonossa etuileminen
Tämä ilmiö lienee tyypillisintä täällä itärajalla. Otetaanpa esimerkki. Yrität kaupan kassalla etsiä sen jonon, joka on lyhin ja jonka jonottajilla on vähiten tavaraa. Juuri kun olet laskemassa omia ostoksiasi liukuhihnalle, siinä samassa edessäsi seisova asiakas antaa tilaa ystävälleen, joka tunkee väliinne kukkuroisten ostoskärryjen kanssa. Harasoo.
Kun yrität kertoa, ettei siihen väliin voi noin vain tulla, saat selvityksen naapurimaamme kielellä. Normi tapa. On ihan selvää, että toinen voi pitää toiselle paikkaa ja jonottaa toisen puolesta. Mitäpä tuohon nyt sitten lisäämään. Pitänee aloittaa venäjän opiskelu, jotta voimme yhdessä sivistyneesti keskustella asiasta. Keskisormella mielipiteen ilmaisu on hieman vaillinaista.
Kahviloiden itsepalvelu
Ei voi mitään, mutta mua ärsyttää ihan tavattomasti kahviloissa yleistynyt itsepalvelu. Kerää kassalinjalta itse tuotteesi, jonota kassalla, kanna tuotteet itse pöytään ja nyt ne pitäisi vielä viedä itse poiskin.
Luin jokin aika sitten naapurikaupunkimme ABC:sta pöyristyttävän jutun. Asiakkaita varten oli varattu nyt oikein oma mikro, jossa he voivat itse lämmittää lihapiirakkansa. Ravintolavastaavan mielestä tämä vain nopeuttaa asiointia, kun ei tarvitse jonottaa niin pitkään. Eli kysehän onkin vain palvelun parantamisesta, jos et heti sattunut asiaa hoksaamaan.
Seuraavaksi voitte laittaa linjaston päähän vesihanan, missä kuuliaiset asiakkaanne voivat lopuksi itse tiskata astiansa. Ei mene sitten siihenkään henkilökunnan kallista aikaa. Asiakaspalvelun alennustila tämä on sanon minä ja jätän astiani edelleen pöytään.
Ja aina on kuuma
Lopuksi sokerina pohjana kaikkien valitusten äiti. Eivätkö nämä näännyttävät helteet ikinä lopu? Puhti on poissa eikä öisin pysty kuumuuden takia kunnolla nukkumaan. Pitäisiköhän varata matka jonnekin, missä olisi edes vähän viileämpää? Jonnekin, missä ei koko ajan paistaisi aurinko pilvettömältä taivaalta. Olisi niin kiva, jos edes välillä vähän sataisi.
Kuvat pixabay.com
Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista