Malagasta on pikku hiljaa tullut yksi lempikaupungeistani. Olen käynyt kaupungissa lukemattomia kertoja päiväreissuilla Fuengirolasta ja viettänyt siellä kerran yhtäjaksoisesti reilut kaksi viikkoa. Mitä enemmän olen kerännyt kokemusta tästä vajaan 600 000 asukkaan merenrantakaupungista – sitä enemmän se on sykähdyttänyt.
Äskeisellä pikavisitiillä Aurinkorannikolle päätin pyhittää yhden päivän Malagalle. Fuengirolasta junamatka kestää n. 45 minuuttia ja maksoi muistaakseni 4,10 euroa. Kun paikallisjunia kulkee 20 minuutin välein, matkaaminen Malagaan on kerrassaan helppoa ja edullista.
Jos matkailet Costa del Solin muissa kaupungeissa, älä jätä Malagaa käymättä. Tunnelmalliseen vanhaan kaupunkiin on keskustan Centro-Alameda -asemalta vain noin 10 minuutin kävelymatka.
Tuntemattomampi taidemuseo Malagassa
Taidemuseoiden ystävälle Malagassa on paljon nähtävää. Tunnetuin näistä lienee Picasso-museo, mutta tarjontaa piisaa nykytaiteesta lasitaiteeseen. Itse olen kiertänyt kaikki Malagan merkittävimmät taidemuseot ja rupesin tutkimaan olisiko kaupungissa vielä joku pienempi museo jäänyt huomaamatta.
Nettiä tutkimalla löysin Espanjan ainoana ekspressionistisena museona tunnetun yksityisen säätiön ylläpitämän Jorge Rando -museon, joka on keskittynyt kyseisen taiteilijan tuotantoon. Jorge Rando on malagalaissyntyinen taidemaalari ja kuvanveistäjä, humanisti, joka töillään ottaa voimakkaasti kantaa heikompien asemaan kuten lapsiin ja naisiin sodan jaloissa, nälänhätään ja prostituutioon.
Työt olivat puhuttelevia, vaikka aiheiltaan aika rankkoja. Mietin itsekseni kuinka ajankohtaisia ne olivatkaan, vaikka suurin osa maalauksista oli tehty useita vuosikymmeniä sitten. Ihminen ei näköjään koskaan opi. Sota ja humanitäärinen kärsimys toistuvat aina vaan.
Rando näki pimeydessä kuitenkin toivoa, joka tulee näyttelyssä esiin mm. toistuvana perhosmotiivina. ”Despite the dirt that surrounds us, despite the darkness that drowns us, despite it all… new dawns will be born.” – Jorge Rando. Voi Jorge, kuinka toivoisinkaan, että voisit olla oikeassa. Maailmanmeno tuntuu menevän yhä vain hullummaksi.
Museoon on ilmainen sisäänpääsy ja se sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Malagan keskustan paikallisjuna-asemalta (Centro-Alameda).
500 metrin päässä Jorge Rando -museosta on muuten toinen kiinnostava museo, Malagan lasimuseo, Museo del Vidrio y Cristal del Malaga.
Malagan vanha kaupunki on täynnä tunnelmaa
Vaikka Malagassa ei kävisi katsomassa yhtäkään nähtävyyttä, koko kaupunki, erityisesti vanha kaupunki tunnelmallisine kujineen, on jo itsessään nähtävyys. Rakastan päämäärätöntä kuljeskelua vanhan kaupungin sokkeloisilla kujilla. Silmä poimii helposti kaikkea visuaalista: kauniita rakennuksia, elämää sykkiviä aukioita, historian havinaa, koristeellisia yksityiskohtia, rosoa ja rusoa.
Välillä on vain ihanaa unohtua jonnekin terassille katselemaan ohi kulkevaa ihmisvirtaa. Pysähtyä hetkeksi lasilliselle tai muutamalle tapakselle.
Aiemmin vanha kaupunki oli minulle hallitsematon labyrintti, jonka kapeille kaduille eksyin helposti. Nyt Malaga käyntejä on takana sen verran, että huomasin osaavani jo liikkua ja suunnistaa kaupungilla aika hyvin. Kun minusta suuntavammaisesta on kyse, tätä voi pitää jo melkoisena saavutuksena.
Vanha kaupunki on täynnä toinen toistaan houkuttelevan näköisiä tapasravintoloita. Itse istahdin tällä kertaa suositun Casa Lola -ravintolan terassille ja nautin siinä muutaman lämpimän pikkutapaksen. Hinnat ovat edulliset, valikoima runsas ja ruoka ihan kohtuullista. Casa Lola -ravintoloita on vanhassa kaupungissa kaksi aivan lähekkäin toisiaan.
Kävin myös nauttimassa lasillisen hyvää cavaa meidän suosikkibaarissamme. Kyse on itse asiassa piskuisesta osteribaarista, jossa on paras koskaan näkemäni lista laseittain saatavista laadukkaista cavoista ja samppanjoista. Ja hinnat saavat suun hymyyn. Jos pidät kuohuvista tai ostereista, vahva suositus vanhan kaupungin kapealla kujalla sijaitsevalle La Medusa -ravintolalle.
Malaga on myös rantaa ja puistoja
Vanhasta kaupungista suunnistin Malagan satamaan. On aina yhtä kiva kuljeskella ”promenadia” pitkin, jossa yleensä on tarjolla elävää musiikkia. Ihastelin satama-altaalle ankkuroitua upeaa purjealusta, joka näytti olevan Tanskasta. Liekö kuninkaallinen risteilijä, sillä bongasin lipusta kruunusymbolin.
Jos olisin jatkanut matkaa vielä rantaviivaa eteenpäin, olisin tullut kaupungin tunnetuimmalle uimarannalle La Malaguetaan. Malaga on siinäkin mielessä hieno kaupunki, että täällä voi yhdistää kaupunki- ja rantaloman.
Kävelin myös sataman viereisessä puistossa ja nautin kaikesta näkemästäni vihreästä. Aurinkorannikollakin eletään talvikautta ja osa puista on tähän aikaan vuodesta lehdettömiä, mutta kaikkina vuodenaikoina on kuitenkin ympärillä värejä ja kukkia. Malagan monet puistot ja viheralueet tarjoavat puutarhafriikille ihasteltavaa myös talvikuukausina.
Poikkesin paluumatkalla vielä kävely- ja ostoskatu Calle Lariokselle, joka tunnetaan kuuluisista jouluvaloistaan. Jouluvalot oli nyt purettu, mutta aina on mukavaa kierrellä Larioksen kaupoissa. Jos mielit Malagaan shoppailemaan, Larios ja sen poikkikadut ovat hyviä kohteita.
Malaga-rakkauteni vahvistui tälläkin reissulla. Jotain ihmeellistä vetovoimaa tässä kaupungissa vain on. Mikäli haluat lukea lisää Malaga-kokemuksista, täältä löydät juttuja ja vinkkejä aiemmista käynneistäni: https://www.samppanjaamuovimukista.fi/?s=malaga