Kööpenhaminassa aikaa vain muutama päivä ja nähtävyyksiä vaikka millä mitalla. Vaikeus valita, mihin rajallisen aikansa käyttäisi. Tässä pari nähtävyyttä tämän täti-ihmisen mieleen.
Kööpenhaminan nähtävyyksien repertuaari aiheutti todellakin päänvaivaa. Mittavia museoita, kiinnostavaa taidetta ja jopa useampi kuninkaanlinna laajoine puistoalueineen turistia houkuttamassa. Pakko oli panna jäitä hattuun ja tehdä kylmästi päätös, että otetaan tällä reissulla nyt sitten vaikka nämä kaksi nähtävyyttä lähempään tarkasteluun. Ihan hyvät kohteet onnistuttiinkin valitsemaan.
Oluttehtailijan intohimo
Taidemuseo, joka pitää sisällään tuhansia veistoksia, ei ensi alkuun tuntunut asiaan vihkiytymättömälle kovin mielenkiintoiselta käyntikohteelta. Vaikka taiteesta pitäisikin, kukapa jaksaa innostua sadoista kipsi- ja marmoripäistä tai kymmenistä huoneista, joissa poseeraavat samanoloiset renessanssityyliset naisfiguurit.
Siltikin vakuutan, että Kööpenhaminan Ny Carlsberg Glyptotek (sana glyptoteekki tarkoittaa veistoskokoelmaa) -museoon kannattaa ehdottomasti mennä. Rakennus jo itsessään houkuttelee matkailijaa komeudellaan ja mahtipontisuudellaan. Juuri tuo rakennuksen kauneus ja monipuolisuus oli ainakin minulle paikan parasta antia. Huone toisensa jälkeen löysin kauniita yksityiskohtia, jotka vaihtuivat tunnelmasta, ajasta ja värimaailmasta toiseen. Upeita kattorakennelmia, hienoja lattioita ja taidokkaita koristeluja. Vaikka taide ei kiinnostaisi, itse glyptoteekin rakennus on nähtävyys.
Hetken olet muinaisessa Egyptissä Faaraoiden maassa. Sitten siirryt antiikin Kreikan sankaritarustoihin ja sieltä antiikin Roomaan pylväiden reunustamaan halliin. Sadat patsaat ja rintakuvat tuntuivat olleen paikallaan ikuisuuksia. Usea näyttelytila yllätti. Unohdin pääosin yksittäiset teokset ja fiilistelin lähinnä kokonaisuuksia, joista muodostui yhdessä mittavia tilataideteoksia ympäristön kanssa. Mietitytti, että miten ihmeessä nuo kaikki arvokkaat esineet oli saatu Kööpenhaminaan hankittua.
Mukava lisänsä museossa oli keskellä rakennusta, suuren kattokupolin alla oleva talvipuutarha. Siellä saattoi hetkeksi istahtaa kuuntelemaan suihkulähteen solinaa ja nautiskelemaan ympäristön viehkoudesta.
Carlsberg Glyptoteekin perusti oluttehtailija Carl Jacobsen. Rakennusta alettiin rakentaa 1888 ja laaja yli 10.000 teosta käsittävä museo avautui yleisölle 1897. Jacobsen oli intohimoinen taiteenkeräilijä ja pahasti näytti siltä, että herralla oli mopo karannut käsistä jossain vaiheessa. Kokoelma on aivan käsittämättömän suuri ja mittaamattoman arvokas. Veistoskokoelmassa on mm. useita veistoksia Auguste Rodinilta.
Veistosten lisäksi nähtävillä on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ranskalaisia ja tanskalaisia maalauksia. Museossa pääsee ihailemaan mm. 1800-luvun ranskalaisia impressionisteja kuten Paul Gauguinia, Claude Monetia, Vincent van Goghia ja Paul Césannea.
Liekö tässä maailman kuuluisin suudelma, Auguste Rodin: The Kiss.
Ny Carlsberg Glyptotek sijaitsee Vesterbron alueella lähellä Tivolia. Tiistaisin museoon on vapaa pääsy.
Kristallikruunujen loistetta
Kuninkaallisissa on kieltämättä jotain kiehtovaa ja hohdokasta. Jos vähänkään kuninkaallisten elämä ja historia kiinnostavat, Kööpenhaminassa kruunupäiden elämään pääsee kurkistamaan jopa useamman linnan verran.
Me kävimme kiertelemässä Christiansborgin palatsissa, joka on itseasiassa rakennettu kolmesti. Alkuperäisen linnan tuhosi tulipalo vuonna 1794. Toinen Christianborgin linna valmistui 1828, joka myös koki edeltäjänsä kaltaisen ikävän kohtalon. Tämänkin linnan tuli tuhosi suurimmalta osin vuonna 1884.
Nykyinen kolmas linnaversio valmistui vuosien 1907-1928 aikana. Linnassa toimii kuningashuoneiden lisäksi useita valtiollisia instituutioita kuten Tanskan parlamentti, maan pääministeri ja korkein oikeus. Kuningasperhe käyttää Christiansborgin palatsin tiloja erilaisissa valtiollisissa vastaanottotilaisuuksissa.
Näissä saleissa teki kummasti mieli vähän tanssahdella.
Palatsiin voi ostaa yhteislipun, jolla pääsee tutustumaan kuninkaallisten vastaanottotilojen lisäksi linnan keittiöön, linnan maanalaisten kerrosten vanhoihin 1100-luvulta peräisin oleviin raunioihin sekä kuninkaallisiin talleihin. Itse ostimme lipun vain itse palatsin tiloihin.
Linnassa kannattaa käydä, jos vähänkään pidät kuninkaallisesta loistosta ja kristallikruunujen välkkeestä, kuten minä. Palatsin mielenkiintoisin nähtävyys oli minusta suuri juhlahuone, jonka seiniä koristivat 17 suurikokoista ja värikylläistä gobeliinia. Nuo gobeliinit ovat kuningatar Margareetalle teetetty 50-vuotissyntymäpäivälahja. Ei ihme, että niiden valmistuminen kesti kymmenisen vuotta, sillä sen verran taidoikkaista käsityön mestariteoksista on kyse. Gobeliineihin on kuvattu yli 1000-vuotisen Tanskan historian eri vaiheet. Ihailin rohkeutta, millä taiteilija on kuvituksen toteuttanut. Tyyli on uskalias ja moderni, jopa paikoin hieman naivistinen.
Tänne mahtuu vähän suurempikin porukka ruokailemaan.
Muita kuninkaallisia kohteita Kööpenhaminassa ovat Rosenborgin linna sekä Amalienborgin linnakokonaisuus, josta osa toimii kuningasperheen kotina. Molempia linna-alueita reunustavat kauniit puutarhat, joissa on mukava kuljeskella vaikkei itse linnoihin sisälle menisikään. Amalienborgin linnan läheisyydestä löytyy muuten Kööpenhaminan symboli, Pieni merenneito -patsas.
Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.