Sadat kukkapotit ja viehkot viheralueet saivat kukkafriikin sekaisin.
Suomalaisille yksi ehkä vähemmän tunnetuimmista Costa del Solin kaupungeista on viehättävä Estepona. Ihmettelin itsekin tätä 25 kilometriä Marbellasta länteen sijaitsevaa rantakaupunkia, josta en tiennyt juuri yhtikäs mitään. Kyse on kuitenkin ihan merkittävän kokoisesta, lähes 70.000 asukkaan Aurinkorannikon kaupungista, josta koostaan huolimatta löytyy jopa letkeää kylämäistä tunnelmaa.
Fuengirolasta Esteponaan pääsee kätevästi bussilla reilussa tunnissa, joten päiväretki täältä käsin onnistuu mainiosti. Reilun kilsan mittainen matka Esteponan bussiasemalta keskustaan on mukavin talsia pitkin kaunista rantabulevardia.
Rantabulevardilla oli tilaa.
Hyvä, että tuli mentyä. Estepona sai kaltaiseni kukkahattutädin ihan täpinöihin. Antaisin kaupungille täyden kympin hienoista, hyvinhoidetuista viheralueista ja vesialtaista.
Huolimatta siitä, että eletään keskitalvea, kaupunkia sulostuttivat joka puolella kukkivat kasvit. Käyntihetkellämme puistojen laidoille oltiin istuttamassa valtaisia määriä orvokkeja ja kevätesikoita. Joulukuun loppumetreillä!
Ja ne kukkaruukkukukat! Vanhan keskustan, centro historicon, kapeilla kaduilla ja talojen seinillä oli sadoittain kukkaruukkuja. Mielenkiintoiseksi asian tekee, että joku on päättänyt, että yhdellä kadunpätkällä sai olla vain saman värisiä ruukkuja. Visualistin silmää ruokittiin.
Bongasin mm. keltaisten, vihreiden, punaisten, sinisten, vaaleanpunaisten, ruskeiden, turkoosien ja vihreävalkopilkullisten ruukkujen katuja. Mietiskelin millaista kukkaloistoa lämpimänä vuodenaikana kadut ovatkaan täynnä, jos ne keskitalvellakin näyttivät näin hyvälle.
Vanhan keskustan kaduilla ja kauniilla aukioilla olisin saanut menemään kokonaisen päivän. Ainakin Plaza de Flores ja Plaza Doctor Arce kannattaa katsastaa.
Toinen mielenkiintoinen näkyvä ilmiö Esteponassa olivat valtaisat seinämuraalit. Kaupunki on halunnut elävöittää unohdettuja asuinalueita ja antanut paikallisille taiteilijoille mahdollisuuden maalata tylsähkön näköisten talojen seiniä valtaisan kokoisilla maalauksilla. Jos asia kiinnostaa, kaupungin matkailutoimistosta on saatavana reittikartta, jonka varrelta löytyvät nämä 23 teosta.
Esteponan heikompi tunnettavuus johtunee siitä, että se on lukemani mukaan enemmän espanjalaisten suosiossa oleva lomakaupunki kuin muun maalaisten. Rantabulevardilla ei ollut tunkua, eikä liioin rannalla edes rantatuoleja, kuten täällä Fuengirolassa.
Rantaa näyttivät tällä hetkellä kansoittavan ainoastaan lokkiparvet. Ylipäätään ”talvinen” kaupunki huokui leppoisaa Ruususen uni -henkeä.
En voinut vastustaa kiusausta. Lapsi minussa vei voiton. 
Hyvinhoidetulle kaupungille oman plussansa antaa sen sijainti. Estepona sijaitsee Sierra Bermeja -vuoriston ja meren välimaastossa. Katsoit mihin tahansa, horisonttia piirtää joko vuorijono tai meri.
Kirjoittelin joskus aiemmin pitäväni Marbellasta erityisesti lomakaupungin näkökulmasta. Esteponassa on jotain samankaltaista kuin Marbellasta, mutta potenssiin kaksi. Tässä vertailussa Estepona vie minusta selkeän voiton. Estepona on aito ja teeskentelemätön ilman statusleimaa ja kaunis vanha kaupunki on Marbellaa laajempi. Myös turistien vähäisyys viehättää. Tosin vaikea sanoa, millaista Esteponassa on vilkkaimpana turistikautena.
21 kilometriä autiota hiekkarantaa.
Ensi kerralla tänne orkideoita katsomaan. 
Jos suunnittelet lomamatkaa Costa del Solille, älä unohda vaihtoehtona Esteponaa. Miellyttävä lomakaupunki ehdottomasti. Harmi vaan, että 325 aurinkopäivää vuodessa omaavan kaupungin aurinko pysytteli suurimman osan käyntipäiväämme pilviverhon takana.
Luulen, että minun kukkahullun täytyy myöhemmin keväällä tehdä toinen reissu Esteponaan. Tällä keikalla jäi näkemättä vielä kasvitieteellinen puutarha ja sen yli 1300 erilaista orkideaa. Hasta luego Estepona, kukkahattutäti tulee keväällä uudelleen.
Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista