Samppanjaa muovimukista
  • KOTI
  • Blogin takana
  • Yhteistyö
Tag:

kuntosali

Yleinen

Kannattiko maksaa Personal Trainerille?

by Annemaria 5.7.2016

Ai, että mitä tapahtui sille keväiselle Personal Training -sessiolle? Muuttuiko mikään, nousiko kunto ja suliko läski? Kannattiko rahallinen panostus?

Jos kukaan enää muistaa, maaliskuussa minuun iski yhtäkkinen tarve tehdä itselleni jotain. Pelastusrengas vyötäröllä pullisteli pahoin ja vanheneva kroppani ilmoitteli säännöllisesti liian vähäisestä liikunnasta ja liian monesta tietokoneen äärellä vietetystä tunnista.

Kaikki minut tuntevat tietävät hyvin, kuinka helposti innostun kaikesta uudesta. Milloin uskon ranskalaisen gourmet-dieetin kaikkivoipaisuuteen, milloin tarvitsen ehdottomasti henkisen hyvinvointini tasapainottamiseen retriitin Lapissa. Tällä kertaa palkkasin Elmon, nuoren atleetin Personal Trainerin, fiksaamaan täti-ihmisen veltostunutta bodya. Ajatus tuntui loistavalta. Intensiivinen jakso tehokasta liikuntaa ammattilaisen ohjauksessa ja dadaa, lopputuloksena Madonna-vartalo ja Jennifer Lopez peppu.

Toivoisin, että tässä kohtaa voisin kirjoittaa pitkän listan kaikista hienoista tuloksista, mitä treenit toivat tullessaan. Haluaisin kertoa uuden elämäntyylin löytämisestä ja jakaa ennen ja nyt kuvia muuttuneesta vartalostani ja kapeasta uumastani. Ei nyt kuitenkaan mennyt homma ihan unelmakässärin mukaan. Liha on nääs heikkoa ja mukavuudenhalu korkealla.

Painot2

Yritin uutterasti veren maku suussa suorittaa rankat treenitunnit, mutta se aika, mikä jäi PT-tapaamisten väliin, jatkui lähes ennalleen. Kotiin hankittu kahvakuula ei heilunut tarpeeksi tai ne kopioniput, jotka sisälsivät kymmenittäin tehokkaita oman kehon avulla tehtäviä jumppaliikkeitä, pölyttyivät työpöydällä.

Ruokavaliota jaksoin noudattaa kaksi viikkoa ja sen aikana mietin vain kaikkea sitä ihanaa, mistä jouduin kieltäytymään. Normioloissa ajattelen suklaata ehkä kerran päivässä, nyt ajattelin sitä tunneittain ja myös kaikkea muita herkkuja, joita en ehkä muuten olisi edes keksinyt. Painoa putosi lyhyellä aikajänteellä kolmisen kiloa noustaakseen taas kahden viikon etelänloman aikana entisiin lukemiin. Haloo, kuka haluaa lomalla tuijottaa jokaista suupalaa ja kieltäytyä skumpan helmeilevästä maailmasta? Sitten päätin olla armollinen itselleni ja suoda jatkossakin kohtuudella suklaata ja skumppaa. Lopputulos: paino on entisissä lukemissa.

Ollakseni ihan rehellinen, inhosin noita PT-tunteja. En Elmon takia, hän oli mitä ihastuttavin nuori mies, vaan sen takia, että treenit olivat minulle rapakuntoiselle tosi rankkoja. Veren ja oksennuksen maku suussa ryömin kuntosalin lattioita, työnsin rautaa tai sydämeni huutaessa hoosiannaa hypin pitkin rinteitä ja portaita.

En treenien jälkeenkään kokenut minkäänlaista hyvän olon fiilistä. Olin niin väsynyt, että olisin ollut lähinnä valmis heittäytymään sänkyyn. Ikävää oli myös, että aluksi lihakset kipeytyivät treeneistä sen verran, että jo sängystä nouseminen tuotti aamuisin tuskaa. Ja alkuun kroppa oli jo valmiiksi kipeä ennen uutta treeniä. No toisaalta, hyvähän se kai oli, että tuo rääkki jossain tuntui 🙂

Nykyaikaisia kidutusvälineitä.KuntosaliKuntosali2

Minulla ei ole minkäänlaista aiempaa kokemusta Personal Trainereistä, joten en osaa arvioida, oliko tämä valmennus hyvää vai huonoa. Hyvää varmasti oli se, etten olisi itse ikinä jaksanut treenata noin rankasti. Kun toinen vieressä seuraa ja valvoo, sitä tulee kummasti laitettua jalkaa toisen eteen vielä senkin jälkeen, kun ei enää jaksaisi.

Hyvää oli myös, että Elmo kuunteli minua ja pyrki löytämään menetelmiä, jotka sopivat minulle parhaiten. Olen aina inhonnut kuntosaleja ja keinotekoista raudan liikuttelua ja inhoan sitä edelleenkin. Niinpä kelien parannettua siirryimme sisätiloista ulos ja juoksu tuli paljolti kuvioihin mukaan, josta sitten myöhemmin kuoriutuikin se oma lempilajini.

Huonoa oli ehkä se, että kolmentoista kerran jakso oli tulosten kannalta ihan liian vähän. Aluksi tapasimme kahdesti viikossa, myöhemmin kerran, jolloin kokonaisuus katosi ja treenit jäivät irrallisiksi. Säännöllisyys ja toistuvuus olisivat tavoitteellisen PT-treenauksen juju, mutta ikävä kyllä minulla ei ollut 57 euron hintaisiin tunteihin enempää varaa. Vähän harmittelin myös sitä, että olin maksanut täysistä tunneista, mutta yleensä tunnit tuppasivat loppumaan jo varttia vaille. Siinähän olisi ollut vaikka sopiva hetki sille puuttuvalle loppuveryttelylle, vai?

juoksumatotPainot

Jumppamatto ja kahvakuula tuijottavat minua edelleenkin syyttävästi huoneen nurkassa, mutta siltikin jotain hyvää ja toivottavasti pysyvää jäi PT-treeneistä jälkeen. Löysin nimittäin juoksemisen ilon. Vähintään kolmesti viikossa tulee ponkaistua muutaman kilometrin lenkille ja tätä kautta löydettyä liikkumisen hyvää tuovaa olotilaa. Toivottavasti myös pidemmän päälle parempaa kuntoa.

Taas kerran itseruoskimisen sijaan olen saanut oppitunteja armollisuudesta omaa itseäni kohtaan. Yritinkö tavoitella vain naistenlehtien sporttista ihanneminää, joka ei oikeasti ole minä? Voin liimata trimmatun naisvartalokuvan jääkaapin oveen ja tuntea syyllisyyttä jokaisesta suupalasta ja itseinhoa vatsamakkaroistani, mutta olisinko sittenkään yhtään onnellisempi? Eihän minulla tosiasiassa kuitenkaan ole mitään merkittävää ylipaino-ongelmaa. Liikunta on ilman muuta tärkeää jo fyysisen toimintakyvyn ja jaksamisen kannalta, mutta tarvitseeko sitä tehdä niin suoritekeskeisesti ja verenmakuisesti? Voisinko sittenkin harrastaa liikuntaa enemmän nautinnon kautta?

Olen tällainen ihan tavis vanheneva nainen, jossa iän patina alkaa näkyä. Jos vain hyväksyisin itseni tällaisena, kaikkine epätäydellisyyksineen, elämä voisi olla vielä mukavampaa ja henkisesti helpompaa. Taidan sittenkin ottaa sen toisen kakkupalan, mutta huomenaamuna lupaan lähteä lenkille. Ihan varmasti, satoi tai paistoi.

treenit

Samppanjaa muovimukista -blogi myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. Käy tykkäämässä.

5.7.2016 4 comments
Yleinen

Totuus esiin: olen rapakuntoinen

by Annemaria 10.3.2016

Kyllä se vaan on niin, että joskus on hyväksi vetäistä faktat tiskiin ja nostaa kissa pöydälle lähempään tarkasteluun. Huolimatta siitä, että itse uskoit sen misun olevan toisenlainen. Ikävä kyllä, nyt kissa naukaisi pahasti ja totesi: täti-ihminen, olet rapakuntoinen.

Kerroin edellisessä postauksessani palkanneeni personal trainerin, Elmon ja päättäneeni aloittaa operaation kadonneen vyötärön metsästys. Suklaa ja skumppa ovat maistuneet viime aikoina paremmin kuin liikunta ja tietokoneen takaa on ollut nihkeää nousta.

Henkilökohtainen valmennus polkaistiin käyntiin kehon koostumuksen mittauksella ja kuntotesteillä. Olen onnekas siinä, ettei minulla juurikaan ole ylipaino-ongelmaa. Mutta se on vain yksi totuus. Mittaus kertoi, että selluliittiä minussa on enemmän kuin olisi hyväksi ja lihasmassaa liian vähän. Suomeksi käännettynä laardia on kertynyt liikaa. Olen siis piiloläski, mutta ei hätää. Nyt lähdetään kasvattamaan lihasmassaa.

Seuraava osuus oli 12 minuutin kuntotesti juoksumatolla. Sykevyö mittasi pulssiani, sillä aikaa kun menin reipasta kävelyä matolla, jonka kaltevuustasoa nostettiin pikku hiljaa. Tässä kohtaa kissaa on vähän vaikea katsoa. Testi piti nimittäin keskeyttää reilun yhdeksän minuutin kohdalla. Sykkeeni nousi liikaa. Hapenottokykyni on siis olematon.

Sarjan kolmas vaihe olivat lihaskuntotestit. Positiiviset asiat ensin. Jalkakyykyissä sain hyvän tuloksen ja vatsalihaksissa keskinkertaisen. Sitten ne huonot uutiset. Käsipunnerruksissa en ylittänyt edes alimmaisen tason yhdeksää kertaa. Miau, minulla on surkeampaa surkeammat käsivoimat.

Lopuksi mitattiin vielä jalkojeni lihasvoima. Aloitettiin 50 kilolla ja siihen se sitten jätettiinkin. En olisi oikeasti pystynyt punnertamaan yhtään enempää.

Jotain tällaista lopputulosta oli mielessä.ID-100389519

Yli viisikymppisenä viimeistään tajuaa, ettei mikään ole todellakaan enää itsestään selvää. Tämä kaikki saamani info kertoo armotonta kieltään siitä, miten rajusti suunta on laskeva, jos säännöllistä liikuntaa ei ota mukaan päivittäiseen elämään. Ei riitä, että silloin tällöin pyrähtelee fiiliksen mukaan tai muutaman kerran vuodessa tekee jotain poikkeuksellisen rasittavaa. On vaan huolehdittava itsestään joka ikinen päivä, sillä tällä samalla paketilla tulisi selvitä toivottavasti vielä pitkä taival eteenpäin.

Tapaamiskerran päätteeksi sain Elmolta täytettäväksi ruokapäiväkirjan. Nyt otetaan lähitarkasteluun syömiseni ja kirjaan ylös muutaman päivän ajalta kaiken mitä syön ja juon. Tämän pohjalta sitten katsastetaan, mitä tulisi korjata, mihin kiinnittää huomiota ja suunnitellaan terveellinen ruokavalio. Itse asiassa, tälläinen ylöskirjaaminenhan on jo itsessään ihan hyvä laihdutusmenetelmä. Kun sinun pitää raportoida jollekin jokainen suupalanen ja lasillinen, sitä alkaa helposti miettimään, jättäisikö sittenkin väliin sen seuraavan suklaapalan tai skumppalasillisen. Näyttävät nähkääs niin pahalta pitkänä listana.

Muuten, täti-ihmisen jalat olivat salilta lähtiessä aladobia. En kertonut Elmolle.

 

Samppanjaa muovimukista nyt myös Facebookissa: www.facebook.com/samppanjaamuovimukista ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

Kuvat: FreeDigitalPhotosnet

10.3.2016 0 comments

BLOGIN TAKANA

BLOGIN TAKANA

Elämästä hullaantuneen kukkamekkotädin matkablogi, jossa seikkaillaan maalla, merellä ja samppanjabaareissa. Elämännälkäinen visualisti ja ruuan perässä matkaava kulinaristi rakastaa Espanjaa, lumoutuu Lapista ja inspiroituu kaikesta kauniista. Ja väliin juo samppanjaa, olosuhteiden pakosta joskus myös muovimukista.

YHTEISTYÖ – OTA YHTEYTTÄ

samppanjaa.muovimukista@gmail.com
Teen mielelläni yhteistyötä blogini linjaan sopivien yritysten kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä mediakortti.

SEURAA BLOGIA MUUALLA

Facebook Instagram

Viimeisimmät julkaisut

  • Malaga – I Love you!

    16.2.2025
  • Voimaannuttavia päiviä Aurinkorannikolla

    9.2.2025
  • Elämäni paskin vuosi

    13.11.2024
  • Elämäni ensimmäinen yö laavulla – still alive!

    13.10.2024
  • Stressitön syysviikko Luostolla

    28.9.2024

Kategoriat

  • Ahvenanmaa (9)
  • Andalusia (99)
  • Bloggaaminen (6)
  • Costa del Sol (79)
  • Elämä (9)
  • Elämäntaito (60)
  • Espanja (152)
  • Etelä-Karjala (10)
  • Etelä-Savo (19)
  • Fuengirola (51)
  • Ikääntyminen (24)
  • Italia (1)
  • Kainuu (4)
  • Kanariansaaret (15)
  • Katalonia (21)
  • Kroatia (5)
  • Lappi (45)
  • Luontomatkailu (37)
  • Majoitus Suomessa (43)
  • Matkaturvallisuus (7)
  • Museot Suomi (16)
  • Norja (3)
  • Pohjois-Karjala (9)
  • Pohjois-Savo (3)
  • Putiikkien helmiä (3)
  • Ranska (13)
  • Retkeily (27)
  • Risteilyt (21)
  • Ruoka ja viini (66)
  • Ruotsi (3)
  • Saimaa (11)
  • Saksa (2)
  • Singapore (7)
  • Suomen kaupungit (29)
  • Syöpä perheessä (9)
  • Taide ja kulttuuri (26)
  • Tanska (5)
  • Unkari (7)
  • Venäjä (8)
  • Viro (21)
  • Yleinen (117)

Instagram

@2023 - Samppanjaa Muovimukista

Samppanjaa muovimukista
  • KOTI
  • Blogin takana
  • Yhteistyö