Kööpenhamina, hymyilevien ihmisten kaupunki

Tanska on maailman toiseksi onnellisin maa. Minusta Kööpenhaminassa asuu maailman onnellisin kansa.

Terveisiä Köpiksestä, kaupungista joka yllätti minut positiivisesti niin monessa asiassa. Ihmettelin mielessäni, miksen ole koskaan aiemmin käynyt tässä lähes naapurikaupungissamme. Lento Helsingistä kestää vain noin puolisentoista tuntia.

Ehkä pidin Kööpenhaminaa jotenkin tylsänä, mutta tässä olin täysin väärässä. Kööpenhamina oli kaupunki täynnä iloista elämän pöhinää. Kaupunki, jossa vallitsee rento ja hyväksyvä meininki. Kaupunki, missä ei suhtauduta elämään turhan vakavasti.

Tanskalaiset ovat kehittäneet taidetta hyggeilystä, jonka suomeksi voisi kääntää vaikka kotoiluksi. Ehkä juuri tämä hygge-elämänasenne välittyi Kööpenhaminassa kaikkialla. Ympäristön tulee olla viihtyisää, mutta rentoa. Nautiskelulle pitää olla tilaa ja siihen suhtaudutaan ilmiselvästi pieteetillä. Jopa hotellin aulassa tuli tunne, että olisin voinut pukea päälleni villasukat ja käpertyä viltin alle kutsuvalle nahkasohvalle.

Ihmisten hyväntuulisuus oli suorastaan tarttuvaa. Viikinkien jälkeläiset ovat selvästi ystävällistä kansaa. Minusta tuntui, että Kööpenhaminassa kaikki hymyilivät.

Kööpenhamina on kaunis kaupunki. Vanhat, värikkäät ja hyväkuntoiset talorivistöt reunustavat teiden ja kanavien varsia. Väistämättä tulee mieleen miten mielenkiintoisia ja persoonallisia huoneistoja kätkeytyy noiden karamellitalojen sisuksiin. Ehkä juuri sellaisia, joita näet skandinaavisten sisustuslehtien sivuilla. Vähäeleisesti, mutta tyylikkäästi sisustettuja ja siltikin niin kodikkaita.

Jos design kiinnostaa, älä jätä käymättä kaupungin suurinta design-tavarataloa Illums Bloghusia. Täältä löytyy oikeastaan lähes kaikki, mitä skandinaavinen muotoilu pitää sisällään. Kuolaamista ja inspiraatiota visualistille riittää usean kerroksen ja kymmenien osastojen verran: huonekaluja, kodin tekstiilejä, astioita, vaatteita, sisustusesineitä, koruja… Kauppa tuntui niin loputtomalta, että loppua kohden alkoi jo hengästyttämään. Never ending store! Tavaratalo löytyy keskustan kävelykadulta Amagertorvilta. Muutenkin kaupunki hemmottelee sisustusintoilijaa lukuisilla sisustusmyymälöillä.

Kööpenhamina osoittautui myös melkoiseksi ruokakaupungiksi. Kaupunki on täynnä toinen toistaan ihastuttavampia ravintoloita ja tämän pikakokemuksen perusteella tuli tunne, että onnistuuko tässä kaupungissa koskaan syömään huonosti 🙂 Tulossa myöhemmin aiheesta oma postaus ja muutama vinkki, missä foodie-tyypin kannattaa ehdottomasti käydä.

Puutarhafriikille Kööpenhamina on myös oiva kohde. Vaikka sää ei ollut aivan puolellamme ja elettiin varhaiskevättä, siltikin oli mukavaa kierrellä ihastelemassa kasvitieteellisen puutarhan, Botanisk Havenin, aluetta.

Kadun toisella puolelta löydät Rosenborgin linnan. Vaikka et linnaan menisikään, käväise palatsin puistoalueella. Linnaan on pääsymaksu, mutta puistoalueelle pääset ilmaiseksi.

Eipä jätä Kööpenhamina kylmäksi myöskään museoiden ystävää. Etenkin taiteen puolella tuntui olevan tarjontaa sen verran, että sitä varten tarvittaisiin ihan oman reissunsa. Vakaa aikomuksemme oli vierailla ainakin Glyptotekissä, mittavassa taidemuseossa, jonka perusti Carslbergin panimon omistaja Carl Jacobsen.

Viimeisenä matkapäivänä vielä iltapäivällä museo oli vahvasti suunnitelmissa, mutta sitten löytyi jotain, mikä vei mielenkiintomme useaksi tunniksi ja museo päätettiin yhteistuumin jättää seuraavaan kertaan. Tästä lisää seuraavassa postauksessa. Ruoka vei tällä kertaa voiton kulttuurista ja Rodinin Ajattelija jäi ikävä kyllä näkemättä.

Kaikki tietävät Kööpenhaminan Tivolin. Tivoli on enemmän kuin huvipuisto. Se on valtaisa viihdekeskus, josta löytyy laitteiden lisäksi teattereita, lukuisia ravintoloita ja melkoinen valomaailma, joka johdattaa maailman eri kolkkiin. Passaa käyntisi pimeän aikaan, valomeri on häkellyttävä.

Pitihän Tivoli käydä itsekin kokemassa. Jos taivaalta ei olisi vihmonut vettä, olisin ehkä nauttinut kokemuksesta tätä kertaa enemmän. Ystäväni sai houkuteltua minut maailman kolmanneksi vanhimpaan puiseen vuoristorataan. En muuten mene toiste 🙂

Tavallisten bussikiertoajelujen sijaan, mukava tapa tutustua Kööpenhaminaan ovat kanavalautat. Hyppää kyytiin Nyhavnista ja näet kaupunkia hieman erilaisesta näkökulmasta. Noin tunnin mittainen opastettu kierros maksoi vajaa kuusi euroa.

Kompaktin kokoinen Kööpenhamina oli minusta täydellinen kaupunkikohde. Ainut miinus on kaupungin melko kallis hintataso. Keskitasoisesta pienestä 2-hengen huoneesta keskustassa sai pulittaa aamiaisella lähes 200 euroa vuorokaudelta. Myös syöminen ja juominen oli kokemuksieni mukaan hinnakkaampaa kuin esimerkiksi Helsingissä. Viininystävän kannatti siirtyä olueeseen ja mikä ettei, olutmaassa kun oltiin.

Hauska tanskalainen ilmiö olivat Kööpenhaminan katukuvaa hallitsevat polkupyörät. Väkisinkin tuli tunne, että koko kaupunki pyöräilee. Polkupyörän tuli mielellään olla nostalginen vintagepyörä. Tiedättekö sellainen, jossa on kaareva runko ja edessä kori ostoksia varten.

Pyöräkaistoja Kööpenhaminassa on yhtä paljon kuin jalankulkuteitä ja jalankulkijan kannattaakin varoa polkupyöräilijöitä ja pysyä tiukasti omalla kaistallaan. Nimimerkki kokemusta omaava oli pariin otteeseen jäädä polkupyöräilijän yliajamaksi.

Muuten turvallisen oloisen kaupungin suurin vaaramomentti ovat ehdottomasti huimaa vauhtia kiitävät tappajapyöräilijät 🙂 . Tämän kun muistat, Kööpenhamina on ihastuttava naustiskelijan kaupunkikohde. Sellainen kaupunki, joka saa väkisinkin hyvälle tuulelle. Hygge asuu selvästi täällä.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.