On mukava jakaa muille pieniä matkavinkkejä, sillä matkaelämää helpottaa usein kummasti, jos käytännön asioita tietää etukäteen. Vaikka en mikään Kroatian Splitin asiantuntija olekaan, tässä muutama havainto tavisturistin näkökulmasta.
Splitin lentokentältä pääsi keskustaan kätevästi lentokenttäbussilla. Kentän ovesta vasemmalle ja siellä odotti pari bussia heti koneen saavuttua. Matkan hinta rahastettiin bussissa ja sen pystyi maksamaan myös euroissa. Maaliskuun lopussa hinta oli viisi euroa hengeltä, paikallisessa valuutassa hieman halvempi.
Bussimatka keskustaan kesti reilut puolisen tuntia ja bussi matkasi keskustan linja-autoasemalle sataman kupeeseen. Samasta paikasta pääsee bussilla myös takaisin lentoasemalle.
Splitin bussiaseman sijainti on erinomainen, vain muutama sata metriä matkaa vanhaan kaupunkiin. Jos jatkat matkaa eteenpäin lautoilla, ne lähtevät kutakuinkin vastapäätä kyseistä linja-autoasemaa. Matka on muutamia kymmeniä metriä riippuen vähän miltä laiturilta laivasi lähtee.
Tien toiselta puolelta vasemmalta löytyy suurimman laivavarustamon Jadrolinijan toimisto sekä oikealta pienempi lippukioski. Molemmista saa risteilylippuja, jotka ostetaan etukäteen ennen laivaan nousua.
Jadrolinijan laivojen selkeät englanninkieliset aikataulut löydät täältä. Valitset listalta lähtöpaikan ja matkakohteesi sekä päivämäärän, niin järjestelmä näyttää sinulle kaikki varustamon vuorot ja hinnat kyseiselle päivälle. Liput voit hankkia netistä jo etukäteen. Etenkin kesäkuukausina laivat ovat kuulemani mukaan melko täysiä, joten paras tapa varmistaa paikkasi on ostaa liput ennakkoon.
Mikäli matkustat auton kanssa, muista laittaa rasti ruutuun ”travelling with vehicle”. Osa laivoista on kantosiipialuksia, joihin ei oteta kulkuneuvoja.
Linja-autoasemalta pääset kätevästi busseilla eri puolille Kroatiaa kuin myös muualle Eurooppaan. Bussiaikataulut löydät täältä. Bussilla matkustaminen Kroatiassa on ilahduttavan edullista. Esimerkiksi yhdensuuntainen matka Splitistä Dubrovnikiin maksaa noin 14 euroa.
Bussilla pääset myös näppärästi Splitistä Krkan luonnonpuistoon. Yhdensuuntainen matka kustantaa 9-11 euroa. Bussia pitää vaihtaa Sibenikissä, josta jatkat loppumatkan paikallisbussilla Skradiniin. Lippujen hankkiminen onnistuu myös etukäteen netistä. Lipun voit ostaa kerralla perille, laita aikataulukenttään kohteeksi Skradin (Krka NP). Lisätietoa löydät täältä.
Mikäli tarvitset matkalaukuillesi säilytystä vaikkapa vain muutamaksi tunniksi, linja-autoaseman läheisyydestä löytyy useita säilytyspalveluja tarjoavia yrityksiä. Myös valuutanvaihtopisteitä alueella on runsaasti.
Ruususen uninen Bracin saaren Supetar kaupunki. Kesäkuukausina tunnelma on varmasti toinen.
Kirjoittelin aiemmin matkasta Hvarin saarelle, mutta piipahdimme päiväseltään myös lähempänä Spilitiä sijaitsevalla Bracin saarella (kirjoitusasussa c:n päällä pitäisi olla sellainen hattu, mutta en keksinyt mistä sen löytäisin). Matka lautalla kesti sinne vajaan tunnin ja maksoi yhteen suuntaan vajaat 4 euroa. Bracilla on useita satamia, mutta majoitusisäntämme suosituksesta menimme Supetar nimiseen satamaan.
Perillä odotti kevään auringossa kylpevä Ruususen untaan nukkuva kaupunki, jossa tuntui olevan rauhallinen kylätunnelma. Keli oli mitä parhain ja vietimme päiväämme katselemalla kaupungin asujamistoa ja kiertelemällä ranta-aluetta. Täytyy kyllä todeta, että vesi oli täällä juuri niin käsittämättömän kirkasta kuin olin etukäteen lueskellut.
Pari kilometriä rantaa kuljettuamme tuli vastaan paikallinen kappeli ja hautausmaa ja sen jälkeen alkoi varsinainen loma-alue. Hotelleja, muita majapaikkoja ja uima-allasalueita puunattiin tulevaa turistikautta varten ja mikä ettei. Kyllähän tuolla meren äärellä viihtyisi. Jos vesi on uintilämmintä, kannattaa uima-asu pakata mukaan.
Pysähdyimme ennen paluumatkaan syömään satamassa sijaitsevaan Bistro Palute -ravintolaan. Tätä voin suositella lämmöllä, etenkin paikan puu-uunin hiilloksella kypsennettyjä liharuokia. Tilasimme yhden sekasalaatin ja onneksi vain yhden. Annos oli niin valtaisa, että siinä oli alkusalaattia kerrassaan kahdelle. Pääruuaksi syömäni lihavarras oli myös oikein makoisa. Mukava perheyritys, jossa isäntä hoiti tarjoilun ja emäntä hallinnoi keittiötä. Erinomainen hintalaatusuhde.
Muuten minusta pikaisen katsauksen perusteella Supetarissa ei mitään erikoista nähtävää ollut, vaikka kaunis ranta-alue olikin ihan viehättävä. Reilussa tunnissa pääset Splitistä Hvarin saarelle, jonka samannimisessä kaupungissa on mielestäni enemmän kiinnostavuutta.
Kroatia kolahti meihin molempiin niin kovin, että siitä nousi hinku kierrellä maata vähän enemmänkin. Keväällä turisteja ei ollut vielä kovinkaan paljon, joten juuri tuo rauhallisuus teki matkan ajankohdasta meille passelin. Ensi kerralla on ehdottomasti käytävä jossain maan upeista luonnonpuistoista. Nähtäväksi jää, pakkaako tämä täti-ihminen jossain vaiheessa laukkunsa ja suuntaa nokkansa uudelleen kohti Dalmatian rannikkoa. Matkahaaveita on ainakin hyvä olla.
Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.
