Category:

Majoitus Suomessa

Deatnu-hotellissa toteutuu Lapin kalareissu tyylillä

by Annemaria 13.8.2017

Kalastavan miehen takana on usein nainen, joka kaipaisi kesälomalla lisää yhteistä aikaa.

Kun mies haluaa kesälomalla kalastaa ja eräjormailla Lapissa, joudutaan tekemään välillä kompromissejä. Vaikka itsekin tykkään kalastella ja liikkua luonnossa, haluaisin yhteisellä kesälomalla tehdä kyllä vähän muutakin. Ollakseni rehellinen retkipäivän päätteeksi nukahdan mieluimmin lakanoiden väliin kuin kylmään telttaan. Enkä panisi pahaksi vaikka ulkona syötäisiin muutenkin kuin leirinuotiolla purkkimuonaa.

Kukapa ei näissä maisemissa viihtyisi, kalasti tai ei. Tenojokilaakso on minusta pala kauneinta Lappia.

Meille kompromissi löytyy usein pohjoisen mökkimajoituksesta. Yritetään löytää hyvien kalavesien ääreltä viihtyisä mökki, jonka katon alle voin vetäytyä sitten, kun virvelin vispaaminen alkaa kyllästyttää. Ongelmana vaan on ollut, että monet Lapin kalastukseen soveltuvat mökit ovat melko vaatimattomia ja usein jo parhaat päivänsä nähneitä. Lähinnä ne ovat sellaisia äijäporukoiden kalamajoja, joista löytyy petipaikka, mutta eipä sitten paljon muuta.

Jos olemme onnistuneet löytämään tasokkaampaa mökkimajoitusta hyvien kalavesien ääreltä, ongelmaksi on tullut usein hinta. Kahdelta hengeltä vuorokausihinta tahtoo nousta turhan korkeaksi.

Tähän majoitusproblematiikkaan löysin tänä kesänä loistavan ratkaisun Utsjoelta. Holiday Village Valle tai kotoisammin Lomakylä Valle rakennutti viime vuoden syyspuolella Tenojoen varteen kaksikerroksisen Deatnu-hotellin ja erillisen ravintolarakennuksen.

Tervetuloa kotaan, ei kun hotelliin.

Hotellihuoneisiin kuljetaan hauskasti kotarakennelman alta. Majoituimme hirsirakenteisen hotellin yläkerran huoneessa, josta oli kiinnostavaa seurata Tenojoen lohenkalastajia ohi lipuvissa jokiveneissä. Tai no lähinnä mies parkkeerasi jo heti alkuun ikkunan ääreen kytikseen seuraamaan saako kukaan lohta. Minua taas kiinnostivat pihamaalla pyörivät sarvipäät.

Huoneessa oli ilahduttavan suuret ikkunat, joista avautui kaunis näköala alas Tenolle ja Norjan puolen tuntureille. Jos jotain voisi toivoa, niin näköala avautuisi vieläkin paremmin, jos rantapusikkoa karsittaisiin nykyistä enemmän.

Huone oli viihtyisä, samaan aikaan skandinaavisen selkeä ja kodikas. Lappi tuli hienosti esille värimaailmassa ja kuoseissa. Seinällä juoksivat hopeanhohtoiset porot ja tummasävyinen tapetti oli saanut seurakseen ruskasävyisen seinän, mikä antoi huoneeseen kivasti pirtsakkuutta. Tykkäsin kovasti myös siitä, että huoneen ja kylppärin kalusteet olivat kunnon massiivipuuta, eivätkä mitä tahansa lastulevyrimpulaa.

Hyödyllisiä varusteita huoneissa olivat vedenkeitin ja jääkaappi. Sainpahan sujautettua oman samppanjapullon saman tien viilentymään.

Hotellihuoneen hintaan kuului aamiainen, mikä tarjoiltiin uutukaisessa Ravintola Deatnussa. Perushyvän aamiaisen herkullisia paikallislisiä olivat kevyesti kylmäsavustettu lohi ja graavisiika.

Kävimme illalla ruokailemassa Ravintola Deatnun à la carte listalta. Arvostan itse kovin sitä, että raaka-aineissa suositaan lähiruokaa ja alueen omaa ruokaperinnettä. Poron ja kalan lisäksi listalle oli päässyt myös Jäämeren tarjontaa kuningasravun muodossa.

Ravintola Deatnu sijaitsee aivan Tenon jokitörmäällä. Jos aukesi hotellihuoneista mukavat näkymät Tenojokilaaksoon, vielä paremmin joen elämää pääsi tarkkailemaan ravintolasta tai sen ulkoterassilta.

Skandinaavista selkeälinjaista tyyliä Lappi-twistillä.Kuningasrapukeittoa. Nam!Tällä terassilla passaa nauttia huurteista.

Tällä kertaa olimme suuntaamassa Pohjois-Norjan puolelle, joten nyt oli aikaa vain yhden yöpymisen verran. Sen päätimme, että ensi kesänä tulemme uudelleen ja jäämme Tenolle muutamaksi päiväksi lohenpyyntiin. Mies saisi kalastaa sen minkä tahtoo, ilman että vieressä on vaimo, joka hätyyttelee lähtemään. Lomakylä Vallen ympäristössä on helpohkoja retkeilyreittejä, joissa taas itse mieluusti kuluttaisin aikaa kamera kaulassa. Illalla voisimme treffata hotellilla ja lähteä yhdessä syömään ilman ruuanlaittopaineita.

Onnellinen mies. Lapin loma edessä ja kalastusta luvassa.Onnellinen vaimo Lapin lumoissa.

Aika reilua ja aikamoisen helppoa. Kalastava mies ei ole onnellinen, jos ei saa kesälomalla kalastaa, mutta joskus Lapin kalareissun voi toteuttaa näinkin. Samassa paketissa lohijoki, tasokas majoitus, Lapin luonnon ihanuus ja hyvä ravintola. Bonuksena tyytyväinen vaimo.

Yhteistyössä Holiday Village Valle

http://www.holidayvillagevalle.fi/fi/

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

13.8.2017 2 comments

Hotelliarvostelu: Radisson Blu Grand Hotel Tammer, Tampere

by Annemaria 6.7.2017

Huhusivat, että täällä kummittelee. Aaveet antoivat minun kuitenkin olla rauhassa.

Jos pidät nykyaikaisista hotelleista, Hotelli Tammer Tampereella ei ole sinulle oikea valinta. Sen sijaan, jos sydämesi saa sykkimään vanhan ajan glamour-ilmapiiri, paksut kiviseivät ja tumma puu, Tammer on nappivalinta. Tulet rakastamaan tätä hotellia.

Tampereen teknillinen seura halusi aikoinaan rakennuttaa Tampereelle kansainvälisen luksushotellin. Vuonna 1929 valmistunut hotelli on Suomen kolmanneksi vanhin edelleen toiminnassa oleva hotelli.

Huipputasosta kertoivat mm. huoneiden omat kylpyhuoneet, jotka olivat vielä poikkeuksellisia tuohon aikaan. Kansainvälinen oli myös henkilökunta: ravintoloitsija oli ranskalaisvenäläinen, keittiömestari Japanista ja tarjoilijat Ruotsista.

Kun nousee kiviportaita pitkin pääsisäänkäynnin ovesta sisään, odottaisi vahtimestarin avaavan oven. Valitettavasti 2000-luvulla paksun tammioven saa avata aivan yksin.

Hotelli Tammer on yksinkertaisesti ihastuttava. Hillittyjä murrettuja sävyjä, kristallikruunuja, tummaa puuta, viininpunaisia samettiverhoja ja hienostunutta vanhan ajan tunnelmaa. On täällä passannut majoittua niin Mannerheimin, Kekkosen, Armi Kuuselan kuin Juri Gagarin.

Kauniit rautakaiteiset portaat johdattavat ylempiin kerroksiin. Hotellikäytävän takaseinässä toistuu sama kuviointi kuin kaiteissa ja alemman kerroksen seinässä. Huoneen ovi on raskasta massiivista puuta ja saan sen hädin tuskin yhdellä kädellä auki.

Superior huoneeni on riemastuttavan tilava. Toisessa päässä huonetta on ruusukuvioitu nojatuoli ja punainen plyysisohva. Myös toisesta päästä huonetta löytyy pöytä ja nojatuoli. Ikkunasta on kiva näkymä viereisen Tammerin puiston suihkulähteelle.

Paksut ikkunasyvennykset kertovat, että ollaan jämerässä kivitalossa. Koko rakennus on muuten Museoviraston suojeluksessa.

Kylpyhuone on yllättävän pieni. Laskutilaa täti-ihmisen purkkiarsenaalille ei tahdo tarpeeksi löytyä. Minua ihastuttivat ja huvittivat tyyliin sopivat Old England kalusteet vedettävine vesiklosetteineen. Hanat ovat kauniit, mutta eri asia sitten kuinka käytännölliset.

Vuode on poikkeuksellisen mukava. Tilaa olisi nukkua vaikka poikittain ja kunnon tyynypatteristo tuo lisää mukavuutta. Hotellitiedoista huomasin, että hyvään uneen on erityisesti satsattu. Vuoteessa on Magic Bed-älypatja, joka mukautuu nukkujan lämpöön ja painoon. Hyvin nukutti, tosin minulla ei tämän asian suhteen juurikaan ole koskaan ongelmia.

Aamiainen tarjoillaan alakerran juhlavassa ravintolasalissa, joka on hienosti säilytetty vanhan ajan kuosissaan. Kahvi tarjoillaan pöytiin ja valita saa vaalean tai tumman paahdon väliltä.

Pienet, sievät yksityiskohdat tuovat aamiaiseen lisäarvoa. Maito ja sokeri tarjoillaan vanhoista monogrammein varustetuista pöytähopeista. Liekö niitä, joita ensimmäinen ranskalaisvenäläinen ravintoloitsija Alexander Adlivankin hankki aikoinaan Ranskasta?

Aamiaispöytä oli kauniisti katettu ja tasoltaan normihotelliaamiaista tasokkaampi. Tarjolla oli mm. todella hyvää savulohta ja rakastamiani hömpsötyskurkkuja. Ja kyllä löytyi mustaa makkaraakin, sille joka siitä sattuu tykkäämään.

Alakerran kuvakavalkadi kertoo talon mielenkiintoisesta historiasta.WC voi näyttää tällaiselta buduaarilta.Hotelli Tammerin sijainti on loistava kaupungin ydinkeskustassa Tammerkosken partaalla. Matkailijalle kaikki tarvittava on kävelyetäisyydellä. Ravintolat, museot, teatterit, ostoskadut ja kauppahalli lähes vieressä.

Hotellilla on myös oma ruokaravintola, italialaistyyppinen Trattoria ulkoterasseineen, jota en tällä kertaa ehtinyt testaamaan. Sijainti on mukava Tammerin puiston laitamalla.

Tammerissa on viihtyisiä sopukoita nauttia talon tunnelmasta.

Tykkäsin tosi paljon Grand Hotel Tammerista. Tämä on kaikkea muuta kuin persoonaton ketjuhotelli, sillä tällä hotellilla on selvästi henki ja sielukas elämä. Voin vain kuvitella millaisia tarinoita vuosikymmenten saatossa nämä kiviseinät ovat sisäänsä kätkeneet.

https://www.radissonblu.com/fi/hotel-tampere

Majoituksen tarjosi Visit Tampere

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

6.7.2017 0 comments

Majoitus Suomessa Museot Suomi Ruoka ja viini Suomen kaupungit

Tampere on makupala, joka aiheuttaa sydämentykytyksiä

by Annemaria 2.7.2017

Miksi matkustaa kesällä ulkomaille, kun voi mennä Tampereelle? Tampereella kohtasin niin monta inspiroivaa asiaa, että keskusteltuani itseni kanssa, valitsin Tampereen yksimielisesti Suomen parhaimmaksi kesäkaupungiksi.

Minulla on menossa tässä semmoinen ”löydä kotimaan kiinnostavat kaupungit” -kesä. Tampere aiheutti pienoisia sydämentykytyksiä viime syksyn reissulla ja nyt piti lähteä ottamaan selvää oliko tässä ihastuksessa mitään perää.

Olihan siinä. Tampere kätkee sisäänsä melkoisia mansikkapaikkoja. Rakastettavia herkkuja löytyi niin majoituksen, kulttuurin, arkkitehtuurin, retkeilyn kuin ruuankin puolelta. Itse asiassa Tampere tarjosi monia sellaisia asioita, joita etsin ulkomaan kaupunkikohteista. Lääpällään olin mm. seuraavista syistä:

Vesistö on läsnä Tampereella lähes kaikkialla. Tammerkoski halkoo kaupungin keskustaa.On Tampereella osattu rakentaa muustakin kuin punatiilestä.

Sydämentykytys 1: Hotelli

Vanhat legendaariset hotellit ovat ihastuttavia. Seinien sisälle kätkeytyy tarinoita ja vanha glamourin leima leijuu ilmapiirissä. Juuri tällainen hotelli on 1929 rakennettu Hotelli Tammer.

Nykyisin Radisson Blu -ketjuun kuuluva hotelli oli kuin suoraan vanhasta suomifilmistä. Odotin vain näkeväni hotellin kattokruunujen loisteessa Ansa Ikosen tai Tauno Palon.

Tammer on hienosti remontoitu vanhaa kunnioittaen. Kauniita huonekaluja, hienostunutta värimaailmaa ja tyylikkäitä yksityiskohtia. Tällaisessa hotellissa viettää mieluusti aikaansa.

www.radissonblu.com/fi/hotel-tampere

Herkku keskellä kaupunkia.

Sydämentykytys 2: Museot

Tampereen museotarjonta aiheuttaa runsaudellaan ähkyä. Oman museon ovat saaneet niin Lenin, Lauri Viita, poliisit kuin muumit.

Vaikka et olisikaan mikään museofriikki, käy ainakin museokeskus Vapriikissa. 12 euron hintaiselle lipulle saa täällä paljon vastinetta. Yllätyin itse, miten kivan kierroksen koinkaan saman katon alla.

Vanhoihin Tampellan tehdassaleihin perustettu museokokonaisuus käsittää vaihtuvien näyttelyiden lisäksi luonnontieteellisen museon, mediamuseon, postimuseon, kivimuseon, pelimuseon, nukkemuseon, jääkiekkomuseon sekä erilaisia sotahistoriaan liittyviä näyttelyitä.

Suurin osa museoiden aihepiireistä ei tuntunut itselleni juurikaan kolahtavan, mutta näyttelyiden hieno toteutus toi niihin paljon enemmän mielenkiintoa kuin osasin etukäteen odottaa. Nostalgiset esineet, kivasti rakennetut kokonaisuudet, äänet ja muut efektit veivät ajassa taaksepäin ja saivat näyttelyt elämään.

Pienenä detaljina huvitti luonnontieteellisen museon vaaka, joka kertoi mikä eläin olisit oman painosi perusteella. Sain tuloksen nuori norppa. Onneksi sentään nuori, vaikka dieetille olisi ilmeisemmin tarvetta 🙂

Lokakuulle asti museossa on muuten Kielletty kaupunki -näyttely, joka vie Kiinan keisareiden hovielämään.

vapriikki.fi/

Seitsemän museota ja yli kymmenen vaihtuvaa näyttelyä saman katon alla.Hienosti rakennetut osastot toivat Vapriikin museoihin autenttisen tunnelman.Nukkemuseo oli yksi suosikeistani. Tunnistatko nämä hahmot?

Toinen mielenkiintoinen vaihtuva näyttely löytyi Museo Milavidasta. Lokakuun puoleen väliin avoinna oleva Fantastica!-näyttely esittelee aitoja Valentinon pukuja. Vaikka näyttely oli melkoisen suppea, antoi se siltikin kiinnostavan katsauksen heute couture -maailmaan.

Itse Milavida on Tampereella vaikuttaneen aristokraattisen teollisuussuvun Nottbeckien rakennuttama kartanokaunokainen. Museo on eräänlainen kotimuseo, joka kertoo tämän ylhäisösuvun vaiheista.

museomilavida.fi/

Kauniin kodin Nottbeckit aikoinaan rakensivat. Tosin vanhemmat kuolivat ja taloon jäi asumaan neljä orpolasta palvelijoineen.Valentinon punaista.Jos ylipäätään olet kiinnostunut historiasta ja Tampereeseen liittyvistä asioista, Tampereen matkailu järjestää kesäaikaan erilaisia teemoitettuja kävelykierroksia. Näiden opastettujen kierrosten aiheina ovat mm. Tampereen tehtaat, Anni Polva, Pispala, Nottbeckien suku, Hatanpää ja Juice. Lisätietoa täältä.

Sydämentykytys 3: Kesäteatteri

Kun minulta kysyttiin halukkuutta mennä katsomaan Pyynikin kesäteatteriin Niskavuoren nuori emäntä -musikaalia, olin vähän kahden vaiheilla viitsinkö lähteä. Rehellisesti sanottuna tekohauska koheltaminen on käsitykseni monen suomalaisen kesäteatterin tasosta.

Kaiken lisäksi näytelmänä oli iänikuinen Niskavuori-näytelmä, jonka laitoin kastiin ”eikö tää oo jo niin moneen kertaan nähty.”

Pyynikin kesäteatteri nyt kuitenkin on käsite, joten ajattelin, että mennään sitten. Voisinhan aina lähteä väliajalla pois, jos esitys ei kiinnostaisi.

Enpä lähtenyt kesken pois. Ensi hetkistä alkaen musikaali imaisi syvälle draamaa tihkuvaan tarinaan. Reiluun parituntiseen sisältyi voimakkaita tunteita, intohimoa, rakkautta, menettämisen tuskaa, pettymystä, valtataistelua, tanssia ja laulua.

Tunnelma vaihtui riehakkaista joukkokohtauksista raastavaan petetyn naisen syvään suruun. Tarina sai nauramaan ilosta ja herkisti välillä kyyneleet silmiin. Elämän raadollisuus tuli kovin lähelle.

Pyynikin kesäteatterin pyörivä katsomo antoi esitykseen lisäulottuvuutta. Maisemat ja lavasteet vaihtuivat siinä missä tunnelmat ilosta suruun. Ja olihan Niskavuoren nuorta isäntää esittävä Mikko Nousiainen niin komea.

Käsitykseni suomalaisesta kesäteatterista nousi ihan uudelle tasolle. Menkää hyvät ihmiset katsomaan tämä musikaali. Voiko tästä kukaan olla pitämättä?

www.pyynikinkesateatteri.fi/

Pyörivä näyttämö on yksi Pyynikin kesäteatterin hienouksista.

Sydämentykytys 4: Luonto

Jos kaipaa lomalla luontoa ja liikuntaa, Tampereella pystyy kulkemaan pitkät pätkät Tammerkosken ja Pyhäjärven rantoja pitkin. Pyynikin luonnonsuojelualueelta löytyy reppailijalle hienot ulkoilureitit harjumaastossa.

Mukava retkikohde on myös Viikinsaari, jonne pääsee laivalla Laukontorin kupeesta 20 minuutissa. Harmittelin itse, että uikkarit jäivät pois matkasta. Alueella on nimittäin suojaisia hiekkapoukamia pulahtamista varten. Viikinsaarella on lisäksi sievä kartanoravintola, pieni kappeli ja kesäteatteri. Saaren ympäri kulkee noin 1 1/2 kilometrin mittainen luontopolku.

Kesäaikaan laiva kulkee kerran tunnissa.

https://visittampere.fi/article/viikinsaari-kesakeidas-kaupungin-keskella

Rantoja pystyy kulkemaan kilometrikaupalla.Pyynikinharjulla on loistavat ulkoilumaastot.Viikinsaareen pääsee Hopealinjojen aluksella.Viikinsaaressa on myös katettu kesäteatteri.

Sydämentykytys 5: Kirkko

Laittaisin Tampereen Tuomiokirkon vahvaksi ehdokkaaksi sarjassa maailman kaunein kirkko. Kun astuu kirkkoon sisään, tulee ennemmin tunne kuin tulisi jugendlinnaan. En voinut olla vertaamatta tuomiokirkkoa Imatran Valtionhotelliin.

Pitkin kirkkosalia kiertää Hugo Simbergin kuuluisa Köynnöksenkantajat. Myös kirkon seinissä ja katossa olevat koristemaalaukset ihastuttivat.

Jugendlinnako? Ei vaan Tampereen tuomiokirkko.

Sydämentykytys 6: Ruoka

Huh. Niin paljon hyviä ruokakokemuksia sain parin päivän Tampere-visiitillä, että lempiaiheestani on kyllä kirjoitettava ihan erikseen.

Ykköslounaspaikaksi valikoitui kauppahallin ranskalaistyyppinen 4 vuodenaikaa -ravintola. Kiinnostavia ruokia hyvistä raaka-aineista.

Varteenotettava vaihtoehto on myös Tammerkosken rannalla sijaitseva uudehko ravintola Tampella. Kiva miljöö, jossa sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa.

Mutkatonta, mutta herkullista jalostettua pubiruokaa söin Gastropub Tuulensuussa. Ravintola on muuten melkoinen oluenystävän mekka, etenkin jos satut pitämään belgialaisista oluista.

Ja sitten se kruunu. Vieläkin olen vähän täpinöissä Ravinteli Berthan kuuden ruokalajin menusta. Innovatiivista gourmetruokaa selvästi rakkaudella valmistettuna.

Mutta näistä lisää myöhemmin.

Ravinteli Berthan menu oli tämän reissun kunkku.Gastropub Tuulensuu on mutkaton olut- ja viiniravintola, mutta myös hyvä ruokapaikka.Ravintola Tampella – rustiikkiseinien sisällä trendikäs ravintola.Tampere on rakastettava kaupunki. Sellainen sopivan suuruinen ja lämminhenkinen kaupunki, josta löytyy niin paljon mahdollisuuksia. Jos lomasuunnitelmasi ovat vielä tekemättä, Tampere on monipuolisuudellaan vahva vaihtoehto.

Äläkä unohda maistaa Minetti jäätelöä. Siinä yksi syy lisää saada sydämentykytyksiä.

Tampereen komeat miehet aiheuttivat myös sydämentykytyksiä.Tampere with love.

Aiemmista Tampere-kokemuksistani voit lukea täältä.

www.visittampere.fi

Yhteistyössä: Visit Tampere

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

2.7.2017 4 comments

Majoitus Suomessa

Prinsessapäivä Haikon kartanossa

by Annemaria 9.6.2017

Jokainen nainen tarvitsee välillä prinsessapäivän. Sellaisen päivän, että voi kääntää arkivaihteen luksukselle ja hypätä hetkeen, jossa on vain ihania asioita.

Nappasin ystäväni autoni kyytiin ja huruuttelimme Etelä-Karjalasta kohti Porvoota ja Hotelli Haikon Kartanoa. Vaikka kyse on yhdestä maamme tunnetuimmasta kartanohotellista, en ollut koskaan käynyt siellä aiemmin. Rakastan kartanoita ja olin kovin innostunut näkemään, mitä tällä yli 50 vuotta saman suvun hallussa olleella hotelli- ja kylpyläkokonaisuudella olisi tarjottavana. Tarkoituksemme oli juhlistaa myös ystäväni syntymäpäivää ja heittäytyä hetkeksi prinsessoiksi.

Nykyisen Haikon kartanon rakentaminen on aloitettu 1913, mutta saatettu loppuun 1965 Satu ja Leo Vuoriston ostettua keskeneräisen ja osin jo rapistuneen kartanon. Hienoa heiltä, että Haikon historia sai jatkoa. Samalla paikalla kartanoelämää on eletty jo 1300-luvulta alkaen.

Nykyisessä Haikon kartanossa on jotain merkillisen ylevää. Pihalla seisova valkoinen Rolls Royce vain vahvisti ylellistä Beverly Hills -tunnelmaa. Kun kiertää rakennuksen toiselle puolelle koko komeus pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Mäen päällä valtaisan nurmikentän yläpuolella seisova vaaleansininen rakennus massiivisine pylväineen näyttää kovin arvokkaalta. On hienoa, että meillä on tällaisia vanhoja kartanoita, joista on pidetty näin hyvää huolta.

Kuninkaallinen olomme sai nostetta jo heti alkuun. Majoituimme kartanorakennuksen vieressä olevan kylpylähotellin deluxe-huoneessa, josta oli seuraavana päivänä suorastaan ikävä lähteä pois. Pienen kaksion kokoinen huoneemme käsitti erillisen olohuoneen ja makuuhuoneen. Värimaailma oli hillittyä: kultaa, ruskeaa ja mustikansinistä. Äskettäin remontoidussa huoneessa kaikki oli täysin priimaa ja supersiistiä, hienostunutta ja ylellistä.

Ei pidä antaa Haikon Spa & Congress -rakennuksen 70-lukuisen ulkoasun hämätä. Vaikka ulkoapäin rakennus on vaatimattoman näköinen, sisäpuolelta tilat ovat viehättävät kauniine huonekaluineen, kattokruunuineen, pehmeine mattoineen ja taideteoksineen. Kaikkialla toistuva kultainen värimaailma antaa paikalle sopivaa hienostuneisuutta.

Huoneemme pöydällä odotti kuohuviini jäissä ja kulhollinen mansikoita. Iloisempaa yllätystä tuskin olisi voinut tähän päivään olla, sillä ystävättärelläni vaihtui samaisena päivänä myös vuosikymmen. Tätiprinsessojen juhlava hemmottelupäivä saattoi alkaa.

Ensi alkuun suuntasimme kylpyläosaston Anti-age klinikalle, joka käyttää uutta teknologiaa ikääntymisen merkkien ennaltaehkäisyyn ja korjailuun. Vaikka olen aiemmin kirjoitellut sen puolesta, että vanheneminen saa näkyä, täytyy myöntää, että tietyt iän mukanaan tuomat muutokset ottavat päähän.

En antaisi kroppaani koskaan leikellä kirurgisin toimenpitein pelkän ulkonäön takia, mutta entäpä, jos jotain olisi tehtävissä ilman kirurgin veistä? Tätäpä pääsin kokeilemaan ja kerron teille lisää muutaman viikon päästä, kun mahdolliset tulokset alkavat näkyä. Jos tällaiset teknologiaa hyödyntävät hoidot kiinnostavat, täältä saat tietoa siitä, mistä oikein on kyse.

Nautimme kevyen lounaan Spa-bistrossa, jonka salaattibuffet oli juuri sitä, mitä tässä kohtaa päivää kaipasimme. Mukava asia on, että salaattipöytä ja päivän keitto ovat tarjolla pitkälle iltamyöhään eli kyse ei ole pelkästään lounasruuasta.

Olin yllättynyt miten kauniilla paikalla Haikon kartano rakennuksineen sijaitsi. Kartanolta aukeaa laaja puistoalue, jonka romanttista idylliä täydentävät lampi, suihkulähde ja kaarisillat. Sijainti meren rannalla luo mukavan meritunnelman ja tarjoaa hyvät lenkkeilymaastot. En yhtään ihmettele, että Edelfelt viihtyi kartanon mailla ja maalasi tästä maisemasta useita tauluja.

Yritimme kovasti kierrellä puistoaluetta, josko sieltä olisi löytynyt ystävälleni Munkkiniemen kreivi tai vastaava. Vaikka useita pukumiehiä bongailimme ympäristöstä, sitä oikeaa prinsessalle sopivaa aatelista ei nyt kuitenkaan löytynyt.

Kävimme kurkkaamassa myös spa-hotellin kuntosalia, joka oli yllättävän hyvin varusteltu ja kooltaan suurempi kuin hotelleilla yleensä.

Kevyen ulkoilun jälkeen oli aika nauttia jälleen lasilliset kuohuvaa, hypätä muhkeisiin kylpytakkeihin ja Haikko-tohveleihin ja lähteä nautiskelemaan kylpyläosaston tarjonnasta. Pidin siitä, että huoneestamme pääsi omasta sisäänkäynnistä portaita pitkin suoraan kylpylään ilman, että piti kulkea ala-aulan läpi.

Allasosaston rauhallinen tunnelma oli meidän molempien mieleen. Ei kiljuvia lapsia tai liukumäkihässäköitä eikä ylipäätään näin illansuussa mitään ruuhkaa. Klo 18 jälkeen ikäraja kylpylään on 12, mikä osaltaan tekee kylpylästä enemmän aikuiseen makuun sopivan.

Saimme lillua altaissa ihan omassa rauhassa. Pääallas oli hyvän kokoinen ja siitä löytyi useita vesihierontapisteitä. Allasosastolla oli myös poreamme, kuumavesiallas sekä kylmäkaivo, johon hädin tuskin pystyimme varpaankärkeä kastelemaan. Plussaa myös kylpylän pitkistä aukioloajoista. Esimerkiksi tiistaista lauantaihin kylpylä on auki 7-21, joten niin aamu- kuin iltauinti onnistuvat. Hotellin asukkaille kylpylän käyttö on maksutonta.

Olimme varanneet kartanon päärakennuksesta illaksi pöydän, joten niin mukava kuin olisikin ollut viettää kylpylässä kauemmin, virkistäytyneiden prinsessojen oli lähdettävä kaunistautumaan iltaa varten.

Haikon kartanon ravintolassa oli jotain vanhan ajan ihastuttavaa glamouria. Hopeiset ruokailuvälineet ja katelautaset sekä purjeiksi taitellut tärkätyt lautasliinat henkivät menneen ajan charmia. Tyylikäs miljöö laittoi odotukset korkealle, mutta tällä kertaa ruoka ei meistä yltänyt ihan niin korkealle tasolle kuin paikan muu anti. Ehkä myös oma pääruokani, talon perinteinen savustettu härkä voikastikkeella, oli minulle vähän väärä valinta, kevyemmän ruuan ystävä kun olen. Palvelu sen sijaan oli hyvää kuten hotellissa muutenkin.

Silmänruokaa kartanomiljöö sen sijaan tarjosi senkin edestä. Prinsessaksi itsensä tuntee viimeistään siinä kohtaa, kun astuu kartanon keltaiseen saliin. Meidän oli pakko istahtaa vähän jokaiselle plyysisohvalle, kokeilla erilaisia istuinryhmiä, tutkia joka sopukka, nuuhkia pöydillä olevia aitoja kukka-asetelmia ja testata portaikon punaista pehmeää mattoa. Tuli tunne, että tiara päässä ei olisi tuntunut yhtään liioittelulta tässä kohtaa. Seinillä pönöttävät esi-isät tuijottelivat vakavina tätiprinsessojen puuhia.

Mietiskelin, että jos haluaisin viettää romanttisen viikonlopun, valitsisin huoneen ehdottomasti kartanorakennuksesta. Koko rakennus henkii sellaista ylellistä kartanoromantiikkaa, joka saa väkisinkin tuntemaan itsensä joksikin muuksi kuin tavalliseksi täti-ihmiseksi.

Fiilistelyä jatkoimme vielä omassa huoneessamme kuplivan yömyssyn merkeissä. Sitten oli prinsessojen aika ryömiä viileiden satiinilakanoiden väliin ja toivottaa hyvää yötä. Ihanaa elää ylellistä prinsessaelämää edes yhden päivän. Onnea ystäväiseni ja kiitos Haikon kartano.

Yhteistyössä: Hotelli Haikon Kartano

www.haikko.fi

Kuuta on vaikea tavoittaa, mutta tähtiin kannattaa aina kurkottaa 🙂

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

9.6.2017 4 comments

Majoitus Suomessa Suomen kaupungit

Haluaisin asua Tampereella, tyttönä punatiilisen tehtaan varjossa

by Annemaria 29.9.2016

Terveisiä Tampereelta, punaisten tiilien savupiippukaupungista. Vaan eipä ole tämä kaupunki jäänyt menneisyytensä vangiksi, sillä sen verran kovaa se tuntuu rokkaavan tätä päivää.

Täytyy tunnustaa, että tunnen Suomen merkittävimpiä kaupunkeja tosi huonosti. Tampereella sentään on tullut käytyä aiemmin, mutta eipä ole kaupunki saanut osaltani päivitystä kovinkaan usein. Edellisestä reissusta tuli venähtäneeksi peräti 27 vuotta, enkä ymmärrä, että miksi ihmeessä. Sen verran mukavasta kaupungista on kyse.

Tampereen symboli Näsinneula on edelleenkin Suomen korkein rakennus.Tampereen katukuva on nuorekas, eikä ihme, sillä kaupungissa on lähes 40 000 opiskelijaa.

Kun puhutaan teollisuuskaupungista, äkkiseltään syntyy hieman harmaa ja kalsea mielikuva. Tamperetta, jos mitä, voi kutsua kaupungiksi usean tehtaan varjossa, mutta tämäpä kaupunki on pystynyt kääntämään teollisuuspaikkakunnan leiman täysin päinvastaiseksi. Tampere on rakentanut imagonsa hienosti vanhaa teollisuusperinnettä kunnioittaen.

Kuljit sitten missä päin Tamperetta tahansa, kaupungin yleisilmeen muodostavat punatiiliset vanhat tehdasrakennukset, joita ei suinkaan ole lähdetty muutosten tuulissa purkamaan, vaan jotka ovat saaneet uuden elämän erilaisina toimitiloina, kauppoina, museoina, ravintoloina, asuntoina ja tapahtumatiloina.

Jännittävä loft-henki leimaa Tamperetta joka puolella. Kun ajanpatinoimiin, tarinoita mukanaan kantaviin rakennuksiin yhdistetään kauniit järvimaisemat, lopputulos on täydellinen asuin- ja elinympäristö.

Mukava aikakausien kerrostuma on voimakkaana läsnä Tampereen keskustan katukuvassa. Punatiiliarkkitehtuuri on siirtynyt myös uusiin taloihin, jotka sointuvat hienosti kaupungin vanhoihin teollisuusrakennuksiin. Väliin mahtuu yllättävän paljon vanhoja puutaloja ja keskustaa sävyttävät myös vauraan näköiset kivitalot kuten hienostuneet jugend-kerrostalot.

Olen niin iloinen siitä, että kaupunkia suunnittelevat tahot ovat ymmärtäneet aikoinaan säilyttää noin paljon vanhaa rakennuskantaa eikä kaupunkia ole lähdetty kehittämään sillä, että kaikki vanha on raivattu surutta uuden tieltä.

Tampereen keskustorin aukion näkymä on lähes juhlava.Onko tässä Suomen kaunein paloasema?Ja komea on kaupungin tuomiokirkkokin.

Kauniin arkkitehtuurin lisäksi Tampereen keskusta tuntui syksyisenä arkipäivänä sykkivän yllättävän voimakkaalla pulssilla. 1901 rakennetussa viehättävässä kauppahallissakin kauppa kävi ja asiakkaita näytti riittävän kummasti paikan lukuisiin kuppiloihin. Kauppahallissa kannattaa ehdottomasti piipahtaa. Siellä oli mukava tunnelma, hyviä kahviloita ja paljon kiinnostavia herkkuja.

En tiedä johtuuko Tampereen pitkästä tekstiiliteollisuushistoriasta, mutta erilaisia designpuoteja sekä artesaanien ja käsityöyrittäjien kauppoja kaupungista tuntui löytyvän vähän sieltä täältä.

Ilmeisesti tamperelaiset ovat myös erityistä teatterikansaa, sillä enpä muista koskaan nähneeni yhden päivän aikana niin montaa erilaista teatterirakennusta. Tampereen teatteri, Tampereen Työväen teatteri, Tanssiteatteri, Komediateatteri, Palatsiteatteri, Ahaa teatteri, Teatteri State… Ja sittenhän on vielä se maankuulu Pyynikin kesäteatteri. Hetkinen, onko kaupungin työikäisestä väestöstä suurin osa näyttämötaiteen palveluksessa?

Finlaysonin kuosit koristivat hauskasti asfalttia.

Matkaseurueeni: minä, ystäväni ja Väinö-koira majoituimme Holiday Clubin Tampereen kylpylässä. Mielenkiintoiseksi tämän hotellin teki sen sijainti yli 100-vuotiaassa Lapinniemen puuvillakehräämön vanhassa rakennuksessa. Lisäksi hotelliin kuului vuonna 2002 valmistunut hotellirakennus, jossa itse yövyimme.

Kysyin Väinöltä hänen mielipidettään hotellin tasosta ja soveltuvuudesta koirahotelliksi. Koirulimme kiitteli erityisesti lisävarusteita: isoa ruokakuppia ja omaa koirapeittoa, jotka tulivat hotellin tervehdyksinä. Saatoimme myös yhdessä istuskella alakerran baarissa, mikä tuntui myös olevan koira-asukista erinomainen asia. Tilava parvekkeellinen huoneemme, järvenrantasijainti ja hyvät lenkkimaastot saivat myös kiitosta. Tosin sijainti reilun parin kilometrin päässä ydinkeskustastasta ei mahdollistanut hotellilla useasti poikkeamista.

Viimeisen Tampere-päivämme aamun vietimme kuljeskelemalla Tampereen Pispalan kapeita kujia ja puuportaita. Tämä entinen työväen kaupunginosa on rakennettu korkealle harjulle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kaistaleelle. Ja jälleen pisteitä Tampereen kaupungille, joka on ajanut Pispalan alueen säilyttävää asemakaavaa. Vaikka joitain uusiakin rakennuksia upeilla näköaloilla varustetuilla rinteillä on, pääosin alue on hyvin säilynyttä lukuisine vanhoine puurakenteisine omakoti- ja pienkerrostaloineen.

Melkoisia kuolattavia puutalojen namupaloja Pispalassa oli siellä täällä, vaikkakin joukkoon mahtui myös heikkokuntoista, ehkäpä jo vähän tönöluokkaa olevaa rakennuskantaa. Ikävää sinänsä, että paikka paikoin pihat ja ympäristö olivat melko siivottomassa kunnossa. Niin paljon potentiaalia tuolla alueella on, että soisi, että jokainen asukas kantaisi omalta osaltaan kortensa kekoon ja lisäisi omilla toimillaan Pispalan asumisidylliä.

Parin päivän reissussa ehti vain pintaraapaisemaan Tampereen tarjontaa, mutta se mitä näin ja koin antoi kyllä kiinnostavan kuvan kehittyneestä ja elävästä kaupungista, jossa historia on otettu oivaltavasti osaksi nykypäivää. Asukasluvultaan tämä Suomen kolmanneksi suurin nuorekas kaupunki selvästi rokkasi. Lupaan käydä kylässä useamminkin, vaikka mustaa makkaraanne en ymmärrä ollenkaan, nääs.

www.visittampere.fi

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

29.9.2016 12 comments

Lappi Majoitus Suomessa

Saaga – kylpylähotelli Yllästunturin syleilyssä

by Annemaria 10.8.2016

Aivan Yllästunturin kupeessa nököttää kaunis puusta ja kivestä rakennettu hotellirakennus. Lapland Hotels Saagalla on kunnia olla paraatipaikalla Yllästuntunturin kainalossa.

Kun hotelli sijaitsee yhden maamme korkeimman tunturin juurella, siinä on jo itsessään jotain hohdokasta. Ikäänkuin luonnon luoma ja ihmisen tekele kävisivät vuoropuhelua. En tiedä kuiskiiko Yllästunturi Saagalle tarinoita, mutta ainakin minulle hotelli Saaga oli myönteinen kohtaaminen.

Astuessani pääovesta sisään kiinnitin ensimmäiseksi huomiota hotellin loungeen. Kristallikruunut, antiikkinahkaiset sohvat ja huovutetut lappiaiheiset taideteokset toivat tilaan ripauksen ylellistä tunnelmaa. Punertavat puupinnat antoivat lämpöä ja luonnonkivi seinillä ja lattialla toi Lapin luontoa hienostuneesti sisälle. Aulatiloissa oli myös suurikokoinen takka ja mietin miten mukava tunnelma siellä talviaikaan onkaan, kun takassa palaa tuli.

Saagan kauniisti sisustettu lounge.

Kaunis punahongan sävy jatkui kauttaaltaan hotelli Saagan tiloissa, myös hotellihuoneemme seinäpaneeleissa ja lattiassa. Lämminsävyinen puu teki huoneesta viihtyisän ja kodikkaan eikä voi moittia huoneen harmaan ja viininpunansävyisiä tekstiilejäkään, jotka toivat sopivasti tyylikästä viimeistelyä. Erityisesti tykkäsin omasta suojaisasta parvekkeesta, josta oli hyvät näkymät kaukaiseen tunturihorisonttiin.

Punahongan sävy puupinnoissa antoi huoneelle lämpimän tunnelman.

Huoneen parvekkeelta oli mielenkiintoista seurata myrskyn nousemista tunturijonon takaa.

Nettiyhteyden maksullisuus huoneissa hieman ihmetytti varsinkin, kun jokaiselle koneelle piti ostaa erikseen omat tunnuksensa. Hotellin aulatilassa netti oli maksuton. Vähän ihmettelimme myös minibaarin puuttumista perustason huoneista. Ylimmän kerroksen superior-huoneista minibaarit kuulemani mukaan löytyvät.

Jos nämä pienet asiat koin puutteeksi, isona plussana oli vapaa kylpylänkäyttö hotellin asukkaille. Kylpyläosastolta löytyivät tavallisen saunan lisäksi höyrysauna, pari poreallasta, uintiin riittävän pitkä uima-allas, lastenallas sekä pari hierovaa vesiputousta. Kylpylässä rentoutuminen oli todella kiva lisä vaelluspäiväämme. Ja näin kesäaikaan siellä oli niin miellyttävän rauhallista. Tässä kohtaa taas ymmärsin, miten paljon enemmän kesälappi tarjoaa kaltaiselleni rauhaa ja omaa tilaa rakastavalle. Olisin voinut lillua porealtaassa loputtomiin tuijottamassa liuskekivisen katon vaihtuvia tuikkuvaloja.

Hotelli Saaga sijaitsee todellakin Yllästunturin juurella Ylläsjärven puolella. Laskettelija ei voi enää rinteitä lähempää hotellia toivoa, mutta ylös tunturiin kannattaa ehdottomasti mennä näköaloja ihailemaan myös näin kesäaikaan.

Yllästunturi suorastaan syleilee hotelli Saagaa.

Teimme hotellilta elämämme helpoimman tunturihuiputuksen. Hotelli Saagan alapuolella on gondolihissin asema, josta voi hypätä gondolivaunun kyytiin, joka kuljettaa 718 metrin korkeuteen Yllästunturin huipulle. Vaikka kunto tai fysiikka ei muuten sallisi tunturiin kiipeämistä, täältä pääsee näköaloja ihailemaan vaivattomasti. Tiettyihin vaunuihin pääsee myös koiran tai maastopyörän kanssa. Lipun pystyi ostamaan joko yhteen suuntaan tai edestakaisin.

Jos näköalat jo hississä olivat hienot, todella vaikuttava maisema aukesi huipulta. Ymmärsin hyvin, miksi tätä osaa Lappia kutsutaan Tunturi-Lapiksi, sillä tunturijonoa piisasi silmän kantamattomiin katsoit sitten mihin suuntaan tahansa. Ylhäällä oli niin mykistävän kaunista, että olisi voinut tirauttaa jälleen pienet itkut tälle valloittavalle luonnonkauneudelle.

Illastimme hotellin ravintolassa ja tartuimme kesäajan grillipihvitarjoukseen. Savuporo-bearnaise kastikkeella höystetty pihvi oli herkullinen. Hyvä hinta-laatusuhde 17,90 euron hintaan.

Hotellin ravintolatilat olivat valoisat ja viihtyisät.

Kesän pihvitarjous oli hintansa väärti.

Lapland Hotels Saaga on mukava tunturihotelli ja hyvä etappi liikkumiseen Ylläksen alueella. Lapsiperheitä hotellilla näytti olevan useita, eikä ihme, sillä pienet viihtyvät varmasti kylpylässä. Tosin kyllä siellä viihtyi myös tällainen täti-ihminenkin. Ja sen toisen puolen päivästä siellä Yllästunturin huipulla. Jostain kummasta syystä päähän jäi soimaan Louis Armstrongin biisi ”What a wonderful world”.

Blogiyhteistyö Lapland Hotelsin kanssa.

https://www.laplandhotels.com

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

10.8.2016 2 comments

Lappi Majoitus Suomessa

Lodge 67°N – Ylläksen lintukoto on hyvän mielen majatalo

by Annemaria 9.8.2016

9.5 pistettä Booking.comissa, 3. sija Tripadvisorissa Äkäslompolon majoituskohteista. Piti mennä ottamaan selvää, miten ihmeessä tämä pieni pohjoisen majoituskohde kerää asiakkailta tällaisia huippulukemia.

Pari vuotta Äkäslompolossa Ylläksen alueella toiminut Lodge 67°N osoittautui jonkinlaiseksi sekoitukseksi majataloa, hiihtomajaa ja boutique-hotellia. Kolmessa tasossa olevassa hirsitalossa on kahdeksan eri kokoista huoneistoa. Lisäarvoa mukavan kokoisiin huoneisiin tuovat asukkaiden käytössä olevat yhteiset tilat: yläkerran olohuonemainen oleskelutila ja pohjakerroksen takkatupa. Joka päivä lämpiää myös talon saunat, joita yleisten saunavuorojen lisäksi voi varata myös yksityiskäyttöön.

Niin, mutta miksi asiakkaat sitten antavat yhtä mittaa lähes täysiä pisteitä tälle pikku hotellille? Lodgea voisi kutsua hyvän mielen majataloksi. Se on persoonallinen, intiimi ja tarjoaa yksilöllistä ja teeskentelemätöntä palvelua. Omistajilla on hymy herkässä ja auttamishalu kympissä. Palvelu on henkilökohtaista olematta mitenkään päällekäypää. Jokainen asiakas huomioidaan yksilönä ja he todella välittävät siitä, että viihdyt. Tätä, jos mitä arvostan suuresti.

Paikka on viihtyisä ja kotoisa, sellainen lintukoto. Nuoret yrittäjät ovat luoneet paikkaan hyvän hengen, joka kantaa joka kohdassa. Rakennuksen viihtyisyyttä on lisäämässä parisataavuotias hirsiosa, joka on tuotu paikalle Tornionjokilaaksosta. Tässä tilassa sijaitsee alakerran aamiashuone ja osittain yläkerran suurin huoneisto. Vanhat hirsipinnat tuovat tiloihin miellyttävää lämpöä ja mukavaa tunnelmaa.

Lodge 67°N ei ole mikään hienosteleva tai ylellinen vierastalo. Siinä on enemmänkin ripaus mummolaa, jonka raitaisilla räsymatoilla kuljetaan mutkattomasti villasukissa. Tosin siitäkin on tässä talossa huolehdittu. Jokaista asiakasta varten löytyivät huopatossut, joissa hipsutella. Lodge on kodikas ja lämminhenkinen, rentouttava ja rauhallinen. Paikka, jossa on helppo viihtyä ja jonka yläkerran riippukeinutuoliin on mukava istahtaa maailmaa pohtimaan.

Itse rakennus on Shell-yhtiön entinen henkilöstön virkistys/koulutuskäyttöön rakennettu kokonaisuus. Joissain kohdin sisustusta paikan koulutustausta tulee näkyviin, mutta vastapainoksi tiloja on sisustettu mukavilla pienillä yksityiskohdilla kuten vanhoilla puusuksilla.

Lodgen sisustuksessa oli paljon kauniita yksityiskohtia.

Huoneet ovat hyvää perustasoa ja niissä jokaisessa on oma minikeittiö astioineen ja ruuanlaittovälineineen. Arvostan paljon omaa jääkaappia, jossa voi säilyttää välipalaa ja pitää juomat kylminä, vaikkei sen kummemmin kokkailisikaan. Hyvä lisä aktiiviliikkujalle on jokaisessa huoneistossa oleva kuivatuskaappi. Himohiihtäjä varmasti arvostaa myös alakerran lämmintä suksien huoltotilaa. Majoituimme itse yläkerran parvekkeelliseen huoneeseen, josta oli kauniit tunturinäkymät.

Kävimme kurkkaamassa myös Lodgen suurimman kolmen makuuhuoneen huoneiston. Peräti 110 m2:n tilassa oli kolme erillistä kahden hengen makuuhuonetta sekä yhteinen ruokailu/oleskelutila ja ihan kunnon keittiö. Ihanteellinen huoneisto esim perheelle tai ystäväporukalle. Mietimmekin sitä, miten hauskaa tuolla olisi viettää esim. yhteistä perhejoulua.

Huoneessamme oli oma keittiö, pehmeät lampaantaljat vuoteilla ja parvekkeelta kivat näkymät tuntureille.

Asiakkaiden yhteinen olkkari ja alakerran takkatupa.

Kolmen makuuhuoneen huoneisto oli kuin oma asunto rakennuksen sisällä. Huoneistoon oli myös oma sisäänkäynti.

Lodge 67°N sijaitsee parhaalla mahdollisella paikalla Äkäslompolon keskustassa kauppojen ja ravintoloiden läheisyydessä. Hiihto- ja vaellusreiteille pääsee ihan vierestä. Yllästunturin lähimmille laskettelurinteille on matkaa noin kolmisen kilometriä, mutta sinne pääsee talviaikaan kätevästi bussikuljetuksella majapaikan läheltä. Ja jos kaipaat lomaltasi muutakin kuin aktiivista liikuntaa, vieressä on paikkakunnan merkittävin menomesta Äkäshotellin yökerho Pirtukirkko.

Hyvän mielen majatalo, jonne tulee kuin kotiinsa.

Hieno lisä olivat asukkaiden käytössä olevat läskipyörät, joilla pääsee vielä helpommin tutkailemaan alueen tarjontaa tai kesäisin retkelle latupohjia pitkin.

Kaikkiin huonehintoihin sisältyy erinomaiseksi toteamamme kauniisti katettu aamiainen. Oli ihanaa tulla aamiaiselle, kun suuressa luonnonkivitakassa paloi tuli ja pöydillä kynttilät.

Lämpöä ja tunnelmaa.

Lodgen huonehinnat olivat vuorokaudelta 80 eurosta ylöspäin. Booking.comin arvosteluissa paikkaa oli kehuttu erityisesti hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi, eikä ihme. Täyttä vastinetta saa todellakin koko rahan edestä.

Eivät ne olleet väärässä nuo arvioitsijat. Joku majoittuja kirjoitti: ”Lodge 67°N on erilainen majapaikka mökkien ja hotellien rinnalla. Kotoisa, lämminhenkinen ja nuorekas.” Tuohon voin täysin yhtyä. Ihanaa, että tällaisia paikkoja ja tällaisia yrittäjiä on olemassa.

www.yllaslodge.com

Yhteistyössä Lodge 67°N:n kanssa.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

9.8.2016 2 comments

Etelä-Savo Majoitus Suomessa

Puumalan Sahanlahti – kotimaista mansikkaa kermavaahdolla

by Annemaria 29.6.2016

Samaan aikaan makea ja raikas. Aito ja kaunis. Parasta kesässä.

En tiedä miksi minulle tuli Puumalassa, Saimaan rannalla sijaitsevasta Sahanlahti resort matkailuyrityksestä mieleen suomalainen mansikka. Ehkä siksi, että tämä paikka on minusta oikeasti mansikkapaikka. Kesän paras teeskentelemätön herkku, joka ei ole vain kaunis katsoa, vaan maistuva sellainen.

Vanhassa sahanpäällikön talossa sijaitsee viihtyisä ravintola ja vastaanotto.Sahanlahti on kesämatkailijan relauspaikka.Luonto on iso osa Sahanlahtea.

Yrittäjäpariskunta Jaana ja Janne Kuivalainen ovat luotsanneet historiallista Sahanlahtea kolmisen vuotta. Tässä ajassa hyvä matkailutuote on saanut kermavaahtoa päälle. Tilan rakennuksia on kunnostettu vanhaa kunnioittaen, majoitus- ja kokoustilat ovat saaneet uuden freesin ilmeen, rantaan on syntynyt veden päälle makasiiniravintola ja kesäterassi. Vanhasta sahanpäällikön asuinrakennuksessa sijaitsevasta Koskivahti-ravintolasta on kuoriutunut tasokas ruokaravintola, jossa kokataan paikallisten pientuottajien laadukkaista raaka-aineista.

Koskivahti-ravintolan annokset olivat pieniä taideteoksia.

Sahanlahden juuret ulottuvat aina 1740-luvulle, joilloin paikalle syntyi sahayhdyskunta. Tukkeja uitettiin tuolloin vanhaa uittoränniä pitkin Niskalammen yläpuolisista vesistöistä aluetta halkovaa koskea pitkin Saimaaseen. Sahatoimintaa alueella harjoitettiin lähes 200 vuotta. Päärakennuksessa syntyi muuten 1883 sahanjohtajan tytär Elsa Heporauta, joka tunnetaan mm. Kalevalaisten naisten ja Kalevala korun perustajana.

Tykästyin itse kovasti Sahanlahden lämminhenkisiin majoitustiloihin. Kosken ja Saimaan välimaastossa on pieniä, sympaattisia mökkejä ja Väentupatalossa hotellihuoneita. Lisäksi kesäaikaan voi kokea aitoa aittatunnelmaa pihapiirin viehkossa aittarakennuksessa.

Sahanlahden majoitustilat ovat kotoisan viihtyisiä.

Jos tunnelmaa on Sahanlahden mökeissä ja huoneissa, sitä löytyy myös tilaussaunoista. Testasin itse Niskalammen rannalla olevan perinteisen rantasaunan. Tässä saunassa ei ole sadetinsuihkuja ja kylpytynnyreitä, mutta tässä saunassa on maailman parhaat löylyt. Luksus syntyy siitä, että saunan terassilta pääsee pulahtamaan suoraan syvän lammen raikkaaseen hyväilyyn.

Suoraan saunan löylyistä uimaan. Kylpeä voi myös savusaunassa.

Sen lisäksi, että Sahanlahti on suosittu juhlien pitopaikka, siellä järjestetään kesäkuukausina mielenkiintoista ohjelmaa. Rantaravintolassa on useana iltana kesän aikana elävää musiikkia, tanssia ja grilli-iltoja, heinäkuussa ovat höyrylaivaregatta ja Vuoksen vesistön puuveneiden kokoontuminen samoin kuin ”Avomielinen Anneli” kesäteatteriesityksiä.

Vanhaa on kunnioitettu mm. Pajapirtti tilausravintolassa ja Rantamakasiinissa.Ovatko tässä Suomen hienoimmilla paikoilla sijaitsevat kesäterassit?

Pääsin kokemaan Sahanlahden viehättävyyttä myös juhannuksena veneilijän näkökulmasta. Paikan kaksi vierasvenelaituria olivat juhlapäivinä tupaten täysiä, eikä ihme. Onhan Sahanlahti mitä kauneimmalla paikalla keskeisellä Saimaalla, helposti saavutettavissa ja riittävällä palvelutarjonnalla varustettuna. Täyttä näytti olevan myös viereisellä karavaanarialueella, joka sijaitsee myös unelmapaikalla Saimaan rannalla.

Veneilijöille on hyvät laituripaikat ja tarvittavat palvelut.

Ihanaa, että järvi-Suomessa on tällaisia palveluhenkisiä, hyvänmielen matkailuyrityksiä, joissa luonto saa olla pääroolissa. Paikkoja, joissa kunnioitetaan vanhaa ja satsataan niin laatuun kuin viihtyvyyteen. Mansikan makeutta lisää varmasti se, että muutama onnekas on tänä kesänä saanut bongata norpan Sahanlahden rannalta. Tai sitten hiljattain itse presidentin.

Yhteistyössä Sahanlahti resortin kanssa. Mielipiteet omiani.

www.sahanlahtiresort.fi

Samppanjaa muovimukista -blogi myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. Käy tykkäämässä.

29.6.2016 2 comments

Etelä-Savo Majoitus Suomessa

Etelä-Savon 3 kovaa juhannusmestaa

by Annemaria 22.6.2016

Ovatko juhannussuunnitelmat vielä auki? Tässä kolme etelä-savolaista matkailuyritystä, joissa juhannusidylliä ei tarvitse hakea.

Järvenranta, kauniit maisemat, viehko suomalainen luonto ja kesäterassit takaavat perinteisen juhannusfiiliksen. Grillimakkaraan ei tarvitse tyytyä, näissä paikoissa kuulet gastronomista tikitystä. Kovan luokan palveluyrityksiä nämä ovat, mutta tunnelmaltaan hyvin pehmeitä.

Sahanlahti resort, Puumala

Sympaattinen lomapaikka upealla paikalla Saimaan sydämessä kesäkunta Puumalassa, joka on vuosia ollut etenkin veneilijöiden suosikki. Veden päällä sijaitsevalla rantaterassilla voit huljutella varpaita Saimaassa ja bongailla norppaa, joka on oikeasti näyttäytynyt tänä kesänä. Juhannusaattona rantamakasiinilla latohenkiset juhannustanssit.

Sahanlahden Koskivahti-ravintola sijaitsee vanhassa sahanomistajan virka-asunnossa, jonka terassilta aukeaa hienot näkymät Saimaalle. Liekö tässä Suomen kauneimmalla paikalla oleva kesäterassi? Kartanohenkistä tunnelmaa ja maukasta lähi- ja luomuruokaa.

Kylpeä voi savusaunassa tai vanhassa perinteisessä rantasaunassa, jonka terassilta pääsee suoraan pulahtamaan Niskalampeen. Sahanlahti tarjoaa hotellitasoista majoitusta Väentupatalossa, viehättäviä mökkejä ja tunnelmamajoitusta vanhassa aitassa.

www.sahanlahtiresort.fi

Anttolanhovi, Anttola, Mikkeli

Kansainvälinen matkailuyritys Saimaan rannalla, suomalaisena mökkikeitaana tunnetussa Anttolassa. Korkeatasoisia ja huippuvarusteltuja loma-asuntoja rannan tuntumassa ja hyvätasoisia hotellihuoneita rantahotellissa. Majoitushintoihin sisältyy sauna- ja allasosaston käyttö. Monipuolinen palvelutarjonta.

Juhannuksena Anttolanhovin ravintolassa katetaan lähiruokabuffet sekä aattoiltana että juhannuspäivänä. Sään salliessa juhannuspäivän iltana grillaillaan ravintolan terassilla.

Mahdollisuus vuokrata veneitä, kanootteja ja suppilautoja. Juhannusaattona juhannustanssit ravintolassa. Juhannuspäivänä kylvetään savusaunassa, vuorot naisille ja miehille.

www.anttolanhovi.fi

WHD Gård, Nurmaa, Mäntyharju

Ranchi-henkinen paikka maaseudun rauhassa Nurmaanjärven rannalla, joka tunnettu aiemmin mm. hevosistaan. Tasokasta ja kodikasta majoitusta uudessa guesthousessa. Huoneissa omat minikeittiöt.

Kaksi viihtyisää rantasaunaa, joissa molemmissa juhannussauna. Vanhaan talliin tehty Hilupilttuu ravintola palvelee juhannusaattona ja juhannuspäivänä aukeaa upouusi Juureskellariksi ristitty riistahenkinen ravintola.

Alueella mielenkiintoinen vanhojen autoharvinaisuuksien museo.

www.woikoskifeeling.fi

Ihanaista juhannusta kaikille lukijoilleni. annemaria

22.6.2016 2 comments

Majoitus Suomessa

Kirjokiven Kartano – täyttä luksusta mistään tinkimättä

by Annemaria 23.5.2016

Sanoin yhden päivän aikana varmaan sata kertaa ”en kestä”. Kirjokiven Kartano on mykistävän kaunis.

Kun ajoin Kirjokiven Kartanon moottoroidusta rautaportista sisään, tuntui kuin olisin samalla noussut epätodelliseen luksussfääriin. Odotin vain, että Munkkiniemen kreivi olisi tervehtinyt meitä jostain päin kartanon tiluksia. Keltaokran värinen päärakennus loisti houkuttelevana auringon hyväilyssä. Jykevät graniittiportaat johdattivat korkean terassin kautta pääovelle, jossa vierailijan tulosta ilmoitti suloinen talonvahti Oodi, terrierisukuinen karvakuono.

Lähteiden mukaan 1890-luvun lopulla valmistuneen kartanon olisi suunnitellut Eliel Saarinen. Vuorineuvos Rudolf Elving rakennutti tämän komean rakennuksen Tihvetjärven rannalle, Hevosojalle, noin 40 kilometrin päähän Kouvolasta.

Vuosien saatossa kartanon omistus oli siirtynyt Kouvolan kaupungille. Jo pahoin ränsistyneen rakennuksen viimeisin käyttötarkoitus oli kesäsiirtola ennen sen omistuksen siirtymistä Sari Palmbergille. Kirjokiven Kartanon entisöinti aloitettiin Museoviraston suojeluksessa vuonna 2000 ja sen palauttaminen vanhaan loistoonsa vei 15 vuotta.

Ja melkoinen helmi siitä kuorittiinkin esiin. Kun astuin rakennukseen sisään, vastaantulevan kauneuden määrä oli häkellyttävä. Jokainen pienikin yksityiskohta oli tarkoin mietittyä. Ylellinen tunnelma, harmoninen värimaailma ja kaunis kalustus hivelivät silmää. Missään kohdin ei oltu syyllistytty liialliseen pömpöösiin, vaan yleisvaikutelma oli valoisa ja raikas. Harmi vaan, että kartanon alkuperäisestä kalustuksesta ei ollut säilynyt mitään.

Majoituimme yhteen kartanon kolmesta sviitistä, joista jokainen oli erilainen ja yksilöllinen. Eikä pettänyt tasokkuus tässäkään kohdin, päinvastoin. Jokaisen kolmen huoneen interiööri oli juuri niin hienostunut kuin tämä hulppea miljöö antoi odottaa. Siniharmaan huoneemme tunnelma oli rauhoittava ja jokainen yksityiskohta kertoi vankkumattomasta tyylitajusta. Ylelliset tapetit, laadukkaat tekstiilit ja siro kalustus loivat puitteet nautinnolliseen oleiluun.

Mielenkiintoisen lisän toivat huoneen monet taulut, jotka olivat nuorten taiteilijoiden töitä Taidekeskus Salmelasta. Modernit teokset olivat rohkea valinta kustavilaishenkiseen huoneeseen, mutta sopivat mielestäni sinne täydellisesti ja toivat huoneeseen mukavalla tavalla ripauksen nykypäivää.

Kirjokiven Kartanon pihapiiriin oli juuri valmistumassa lisää tasokasta majoitusta. Vanha luhtiaitta oli siirretty lähemmäksi päärakennusta ja yllätys oli suuri, kun vanhalla aitanavaimella avattiin ovi yhteen vastavalmistuneista huoneista.

Odotin näkeväni vaatimatonta aittamajoitusta, mutta kohtasinkin viiden tähden tasoisen luksushuoneen. Tasosta ja tyylistä ei tässäkään kohden oltu tingitty. Itseäni viehättivät erityisesti kauniit tapetit ja ylelliset tekstiilit. Aitan neljästä talviasuttavasta huoneesta jokainen oli värimaailmaltaan erilainen.

Lisää majoitustilaa löytyi viereisestä 2015 valmistuneesta aittarakennuksesta, jossa oli parvellisia, mökkihenkisiä huoneita.

Jos yllätti luhtiaitan ovien sisäpuolelta paljastunut majoituksen taso, yllätti myös rantasauna. Tavallinen lautarakenteinen saunarakennus oli kokenut sisätiloiltaan täydellisen muutoksen. Erityisesti tykästyin saunan lasitettuun terassiin, jossa oli mukavat puitteet isommankin porukan oleiluun ja ruokailuun. Saunan sisätilojen puolelta löytyi myös vankka korituolein varustettu lankkupöytä, jonka ääreen mahtuu 10-henkinen porukka esimerkiksi kokousta pitämään.

Vaikka Kirjokiven Kartanon sijainti järven rannalla omassa yksityisyydessään on ihanteellinen, ihanteellinen se on myös toisesta syystä. Repoveden kansallispuisto sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä ja Lapinsalmen parkkipaikalle ajaltaa kymmenessä minuutissa. Suosittelen viiden kilometrin mittaista Ketunlenkkiä, josta löydät yksityiskohtaisen kuvauksen To travel is to live -blogista täältä.

Miten mielenkiintoisen vuorokauden näissä maisemissa voikaan viettää. Ensin erähenkinen retki kansallispuiston upeissa maisemissa ja sen jälkeen ylellisiin puitteisiin kartanoon saunomaan ja yöpymään. Tosin kartanon ravintola toimii vain tilausravintolana, mutta uskoisin, että kartanon emännän kanssa on sovittavissa päivällisen laitto, kuten omalla kohdallammekin. Hemmottelua ja nautiskelua parhaasta päästä.

Taiteenystävälle Taidekeskus Salmela on 40 kilometrin päässä Mäntyharjulla, joten visualistille tässä olisi oiva yhdistelmä silmänruokaa. Kauneutta kahdella tapaa.

Aluksi ajattelin, että Kirjokiven Kartano on keskellä ei mitään, mutta tarkemmin asiaa tutkailtuani se onkin keskellä useampaa taajamaa. Matkaa Kouvolaan ja Mäntyharjulle on noin 40 km, Mikkeliin 80 km, Heinolaan 70 km ja Helsinkiin 170 km.

Kirjokiven Kartano on upein mahdollinen miljöö häiden ja muiden perhejuhlien viettoon tai miellyttävä kohde virkistys- tai koulutustilaisuuksiin. Tosin melkoinen herkku tämä on myös romantiikan nälkäisille pieneen irtiottoon ja itsensä hemmotteluun. Eikä minusta hintatasokaan mikään kohtuuton ole. Kahden hengen tasokkaat aittahuoneet aamiaisella alkaen 110 euroa/vrk ja kartanon sviitit alkaen 160 euroa/vrk.

Pakko vielä hehkuttaa paikan ylenpalttista palvelua. Kartanon vanhaksi rouvaksi itseään tituleeraama talon emäntä piti meistä sydämellisesti huolta. Olen todella iloinen, että minulla oli mahdollisuus löytää ja kokea tällainen ihanuus.

Tutustumiskäynti on tehty yhteistyössä Woikoski Feeling -markkinoinnin kanssa.

www.woikoskifeeling.fi

www.kirjokivenkartano.fi

Samppanjaa muovimukista -blogi myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. Käy tykkäämässä.

23.5.2016 10 comments