Figueres – espanjalaista elämänmenoa ja Dalin taidetta

Figueres, Katalonia, Espanja (143 km Barcelonasta koilliseen)

Halusin käydä Katalonian tavallisessa, vilkkaassa sisämaakaupungissa ja Figueres oli minusta sijaintinsa puolesta tähän hyvä vaihtoehto. Kaupunki sijaitsee lähellä Ranskan rajaa Pyreneitten ja Välimeren välimaastossa. Syynsä tänne tuloon on myös Salvador Dalilla, sillä kaupungissa sijaitsee Espanjan kolmanneksi suosituin taidemuseo Madridin Pradon ja Bilbaon Guggenheimin jälkeen. Kyse on Dalin taidemuseosta (Theatre-Museu Gala Salvador Dali), jonka Dali itse suunnitteli synnyinkaupunkiinsa viimeisinä elinvuosinaan jokaista yksityiskohtaa myöten. Edellisestä kohteestani Platja d’Arosta matkaa tänne tuli 70 km, mikä taittui kätevästi kahdella bussilla Gironan kautta.

Hotellilöytö

Dalin jalanjäljissä olen myös hotellivalinnassa, sillä yövyn Duran nimisessä hotellissa, jossa Dali oli aikoinaan kanta-asiakas ja piti hotellin ravintolaa vakituisena tapaamispaikkanaan. Itse hotellirakennus on alkuperäinen ja tällä paikalla hotelli- ja ravintolatoimintaa on ollut jo vuodesta 1855 saman Duran-suvun ylläpitämänä.

Hotelli on ilmeisemmin remontoitu äskettäin, sillä huonekalut, kankaat ja pinnat näyttävät täysin uusilta. En ole varmaan koskaan ollut näin siistissä hotellissa, täällä todellakin paikat kiiltää ja kaikki on niin tiptop, ettei uskoisi Espanjassa olevansakaan. Huvitti tänään, kun siivooja oli järjestellyt kaikki hujan hajan olevat tavarani ja vaatteeni siisteihin riveihin ja pinoihin. Erinomainen hintalaatusuhde, sillä huone maksaa vain 54 euroa/vrk (ilman aamiaista) ja sijainti on keskeinen aivan lähellä Dalin museota. Hotellissa on mukavia sisustuksellisia yksityiskohtia, enkä ollut uskoa silmiäni, sillä pitkin käytävien ja ravintolan seiniä on kymmenittäin aitoja Dalin piirroksia ja grafiikkaa, osa jopa nimikoituna Duran hotellille. Dalista muistuttavat myös monet seinillä olevat valokuvat ja kirjekopiot. Jonkinmoisia bakkanaaleja tällä on ilmeisemmin vietetty.

Kävin testaamassa myös hotellin ravintolan ja sen verran mielenkiintoinen olikin, joten siitä tulee postausta myöhemmin.

Oikein kiva hotellihuone reilun viidenkympin vuorokausihintaan.Uskokaa tai älkää, hotellin seinillä on aitoja Daleja.Vaikka en poltakaan, luulen, että harvoin näkee näin viehkoa tupakkapaikkaa.Täällä oli Dalilla tapana pitää miitinkejä. Hotellin ravintolan vanhinta osaa.

Absurdi Dali-museo

Dalin Teatterimuseo on varmaan omalaatuisin taidemuseo, missä olen koskaan käynyt. Teatterimuseosta puhutaan sen takia, että museon paikalla on aiemmin toiminut kaupungin teatteri, joka paloi Espanjan sisällissodan aikana. Dali halusi tehdä museostaan surrealismin pyhätön, jossa hulluttelulla ja mielikuvituksella ei ole rajoja. No, mitäpä muutakaan omalaatuiselta taiteilijalta voisikaan odottaa.

Vähänhän tuo runsauden ja kummallisuuksien pläjäys sai pään pyörälle. Liikuttiin sen verran dalimaisessa nerouden ja hulluuden tilassa, ettei museosta oikein osaa mielipidettäkään ilmaista. Dali oli kieltämättä lahjakas taidemaalari ja vähän harmitti, että alkukauden (minusta ne ymmärretyimmät) teokset hautautuivat kaiken häslingin alle. Museokäynnistä tulee vielä omaa postausta, jahka ennätän kynäilemään.

Ei liene epäselvää, mikä rakennus on kyseessä.Dali näkyy Figuerissa kaikkialla.

Rakastan tätä hintatasoa!

Päivän tai kaksi saa mukavasti kulumaan kiertelemällä Figueresin kaduilla paikallista elämänmenoa tarkkaillen. Jotenkin tuntuu, että tämä kaupunki on aika tyypillinen espanjalainen (anteeksi, paikallisten mielestä pitäisi kai puhua katalanialaisesta) keskivertokaupunki. Arkkitehtuuri, elämänmeno ja kaupunkirakenne kävisi varmaan malliksi, kun etsitään stereotyyppistä espanjalaista kaupunkia. Tosin Ranskan rajan läheisyydestä johtuen ranskalaisia turisteja näyttää katukuvassa olevan aika tavalla. Eikä ihme, Figuerissa voi syödä halvalla hyvin ja tehdä Ranskaa edullisimpia ostoksia.

Jos joku, niin hintataso, saa minut hyvälle tuulelle. Tämä on varmaan halvin espanjalainen kaupunki, missä olen koskaan ollut. Vai mitä sanotte päivän menusta: grillattua laatuparsaa aiolin kera, mustekalarenkaita ja itse tehtyjä ranskalaisia, jälkkäriksi omenakompotti luonnonjugurtin ja paahdettujen pistaasiapähkinöiden kera. Kyytipojaksi reilu lasi valkkaria ja lisukkeena patonkia. Tämä kaikki 12 euroa! Näissä päivän menuissa alkaa olla se ongelma, että täytynee vaihtaa viini vedeksi, sillä ei kai sitä voi joka päivä viiniä juoda :). Varsinkaan, kun kyse ei ole mistään 12 senttilitrasta, vaan yleensä tulee pieni karahvi tai lasi täytettynä piripintaan. Sitä on vähän vaikea ymmärtää, kuinka vesi voi olla samanhintaista kuin viini. Toinen esimerkki aamiaisesta: tuore patonki täytteenä juustoa ja tomaattia, kahvi ja kiivisorbetti. Hintaa yhteensä 3,50.

Kaikessa shoppailussa on pakko pitää pää kylmänä. Laukkuun ei yksinkertaisesti mahdu. Sen verran tänään sorruin, että ostin sellaiset espanjalaiset kangastossut (espadrillokset?) seitsemällä eurolla.

Ihanat Desigualin laukut syyskuoseissa.Leivoskaupat saavat kuolaamaan.Kinkulla ja kinkulla näyttää olevan eroa.

Kirkko keskellä kaupunkia

Taidemuseoiden lisäksi rakastan matkoilla kirkoissa vierailuja. Etenkin katoliset vanhat kirkot saavat minut kummasti rauhoittumaan. Täällä bongasin alkajaisiksi Dali museon vierestä kauniin goottilainen kirkon. Kirkosta jäi mieleen hieno yksityiskohta. Rauhallisessa nurkkauksesta oli moni-ilmeinen ajatuksia herättävä maalaus, jonka edessä oli penkki hiljentymistä varten. Tuossa olisin voinut viettääkin vaikka puoli päivää vain maalausta tuijotellen ja mietiskellen. Hieno ajatus yhdistää taide ja hiljentyminen ja vielä kirkossa. Kun taustalla soi gregoriaanista kirkkolaulua, niin tulipa henkinen puolikin hoidettua.

Alkuviikosta luvassa hirvittäviä hellelukemia, joten päätin suunnata takaisin meren rannalle ja nyt Espanjan itäisimpään kärkeen.

en.visitfigueres.cat

www.hotelduran.com/en/

www.salvador-dali.org