Malagaa monella tapaa

En meinaa millään aina muistaa, että asumme vain noin 40 minuutin junamatkan päässä vajaan 600 000 asukkaan Malagasta. Junia kulkee 20 minuutin välein ja siksi onkin lähes käsittämätöntä, miten helposti kaikki suurkaupungin herkut ovat saavutettavissa.

Suurkaupungin ihanuudet aivan vieressä

Meillä on välillä tapana lähteä Malagaan ihan vain höntsäilemään, niin kuin mies sanoo. Hypätään Fuengirolan Torreblancan asemalta aamupäivän junaan, jäädään pois Malagan keskustassa ja kuljeskellaan pitkin kaupungin katuja ilman päämäärää.

Malaga on mielenkiintoinen. Vanha ja vähän rosoinen, mutta ei missään nimessä mitenkään elähtänyt. Pikemminkin vireä, eloisa ja luonteikas. Toisella puolen kaupunki rajoittuu mereen, toisella puolen vuoristoon. Siinä välissä on ihastuttava kaupunki, josta voi poimia sellaisen setin kuin parhaimmalta tuntuu. Tarjolla on antia rantalomasta kaupunkielämään.

Malaga on kaupunki, joka on kuin pelikumppani, jonka luulit tuntevasi. Jokaisella pelikerralla se pystyy kuitenkin nostamaan yllättävät kortit tiskiin ja tekemään pelistä täysin ennalta arvaamattoman.

Kurkkaat avoimesta ovesta sisään ja hetken päästä nautitkin Malaga-viiniä paikassa, joka näyttää olleen siinä iät ajat. Tai löydät maailman kauneimman apteekin tai kauneimman viinimyymälän. Tai herkkukaupan, joka on valmistanut kaupunkilaisille suussa sulavaa samassa paikassa jo vuodesta 1890.

Luulit jo tuntevasi tietyn kaupunginosan tai tietyt kulmat. Sitten huomaatkin kadulta, mitä olet kävellyt jo ties kuinka monta kertaa, taas jotain aivan uutta ja mielenkiintoista. Malagassa käynti onkin minulle aina sellainen piristävä kaupunkiseikkailu.

Malaga, kerrankin hiljainen

Normaalisti Malaga on aina ruuhkainen ja äänekäs, oli viikonpäivä sitten mikä tahansa. Jos satut vanhan kaupungin kaduille iltapäivän lounasaikaan, yleensä ravintolat ja niiden terassit ovat täynnään asiakkaita, niin että vapaata pöytää joutuu jopa vähän haeskelemaan. Myös kapeimmille ja varjoisimmille kujille tuntuu aina riittävän niin paikallista kuin turistien loputonta virtaa.

Paitsi tämän viikon torstaina. En muista koskaan nähneeni Malagan vanhaa kaupunkia näin rauhallisena. Vilkkaimpana lounasaikana terasseilla oli reilusti tilaa, ravintoloiden henkilökunnalla oli aikaa seisoskella ovilla asiakkaita odottamassa eikä vilkkaimmallakaan pääostoskadulla Calle Larioksella ollut minkäänlaista väentunkua.

En keksi muuta selitystä tähän apatiaan kuin koronaviruksen ja sen myötä vähentyneen turismin. Liekö myös paikalliset alkaneet vältellä tilanteita, joissa ollaan tiiviissä kosketuksessa kanssakulkijoihin? Ensimmäistä kertaa aloin itsekin miettimään, että pitäisikö tässä olla jotenkin huolissaan.

Normisäpinä puuttui.Fuusiotapaksia yhdessä lempiravintoloistamme KGB:ssä.Löysin uudelleen jo unohtuneen viinibaarin, ravintolan ja viinikaupan Los Patios de Beatasin.Ihan vähän piti myös tällä käynnillä ihastella näitä ihanuuksia.

Toisaalta olipa kiva kierrellä vanhan kaupungin sokkeloisia kujia näin rauhallisena päivänä. Poiketa välillä tapaksille, viinilasilliselle tai kahville, bongailla kiinnostavia ravintoloita seuraavaa käyntiä varten ja ihastella sieltä täältä pulpahtelevia rakennuskaunokaisia.

Malaga on aina käynnin arvoinen. Tai kymmenen. Tai kahdenkymmenen. Sellainen kaupunki, josta ei myöskään koskaan saa tarpeeksi. Jos vaan joku osaa vihjata Malagasta asuntoa vuokralle vuoden lopulle tai ensi vuoden alkupuoliskolle, minulle voi laittaa mieluusti viestiä. Olisi kiva kokeilla malagalaiselämää kuukausi tai kaksi ihan paikan päällä.

Tällä reissulla huomasin kauppahallin kauniin takaseinän.Ja muutaman ihastuttavan rakennuksen.Ja sen, miten katedraali tupsahtelee näkyviin vähän joka puolelta.

Malagan uusi shoppailukeidas

Kävimme viikolla tutustumassa myös Malagan uusimpaan yleisömagneettiin, pari viikkoa sitten avattuun McArthurGlen Designer Outlet shoppailualueeseen. Aiemman Plaza Mayor ostoskylän viereen rakennetun outlet centerin piti aueta jo ennen joulua, mutta matkaan tuli joitain mutkia viranomaisten kanssa ja niin avajaiset siirtyivät näin pitkälle.

Kaikin puolin viihtyisä ja hienosti toteutettu alue olikin kyseessä, vaikka itse en mitenkään merkkien perään olekaan. Silmiin pisti mm. erinomainen valikoima kenkäkauppoja sekä vähän erilaiset tuotebrändit espanjalaista ja ranskalaista muotia.

Guessin liikkeessä huomasin selvästi edullisimmat näkemäni laukkujen hinnat. Tosin mies kysyi, että miten ne eroavat rantakaupustelijoiden versioista. Apua, toinen on aito ja toinen feikki, mutta huomaako kukaan eroa?

Ensin Plaza Mayorin alue toivottaa tervetulleeksi. Ja heti perään uusi Designer Outlet .Alueella on kivaa taidetta ja kauniita viheralueita.

Huono shoppailija minusta vaan on tullut. Jotenkin nykyisin harkitsen entistä enemmän kaikkia hankintojani ja toisaalta tällä kertaa ei myöskään mitään ihmeitä tarpeitakaan ollut. Huomasin, että kauppoja enemmän minua kiinnosti alueen mielenkiintoinen taide ja alueen taakse hienosti toteutetut viheralueet.

Käymisen arvoinen paikka joka tapauksessa. Perille pääsee näppärimmin paikallisjunalla. Jää pois Plaza Mayorin asemalla ja oletkin melkein sisäänkäynnin kohdalla.

Mukavastihan tuollakin sai päivän kulumaan. Ja voi näitä kesäisiä kelejä. Lämpöä ja aurinkoa on tarjoiltu päivä toisensa jälkeen. Ihana, ihana Aurinkorannikon kevät! Tuppaa niin väkisin hymyilyttämään. Joka ikinen päivä.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista