Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että matkojen varaamisessa karkaa mopo käsistä tai ainakin alkaa pahasti keulimaan? Tai tunnetko itsesi majoituksen osalta hemmotelluksi kermaperseeksi?
Kumma juttu, kun matkoja vaan putkahtaa jostain. Ei ollut mitään tarkoitusta lähteä lähiaikoina yhtään minnekään, mutta sitten sähköpostiin tupsahti lentoyhtiön mainos alekampanjasta. Ja kappas, ennen kuin täysin ymmärrät, oletkin jo varannut lennot kaupunkiin, jota et juuri koskaan edes ajatellut. Halpaa kun oli.
Ja kun matka on varattu, tarvitaan seuraavaksi majoitus. Tietysti, tottakai ja ehdottomasti edullinen sellainen. Koko jutun ideahan on päästä matkalle mahdollisimman halvalla.
Matkakumppanisi kanssa olette päättäneet etsiä jotain kohtuuhintaista majoitusta. Tämä kun on nyt tällainen ylimääräinen budjettimatka, mihin ette halua missään nimessä käyttää rahaa kovinkaan paljoa.
Käyt huolella läpi hotellivaraussivustojen keskihintaista tarjontaa. Vaihtoehtoja kyllä on, mutta et tahdo millään löytää tarpeeksi halpaa ja tarpeeksi hyvää samassa paketissa.
Ihan vahingossa satut vilkaisemaan sen viiden tähden hotellin kauniita kuvia. Huoneiden pulleat sängyt ovat kutsuvia, miljöö mitä suloisin, näköalat hulppeat ja se hotellin infinity uima-allas, wau!
Jostain syystä, et vaan saa mielestä tuota hotellia. Näytät kuvia miehellesikin. Ihan vain kiinnostuksesta, että tällaistakin on olemassa. Mutta ei tässä kohtaa meille, liian kallista.
Menee viikko tai pari. Matka lähestyy ja se majoitus on vieläkin varaamatta. Kelaat uudelleen halvimmat vaihtoehdot ja seuraavaksi keskihintaiset. Jokaisessa on joku vika. Ankean näköistä, kulahtanutta, kehno sijainti, huono palaute, suppea aamiainen. Ei nyt vaan natsaa.
Sen sijaan palaat uudelleen siihen tähtirivistölliseen unelmaan. Siinä hotellissa kun on kaikki kohdallaan. Näet itsesi istumassa drinkkibaarin tyylikkäällä plyysisohvalla skumppalasi kädessä. Täydellistä!
Jälkeenpäin et oikein itsekään ymmärrä, miten siinä nyt näin pääsi käymään. Majoituksenne maksoi vähän enemmän kuin olitte alun perin suunnitelleet. Totta puhuen tuplasti sen, mutta lupaatte itsellenne ihan vakaasti säästää jossain muussa.
Myönnetään, minulle käy näin, useasti. Ensin houkuttaa ja koukuttaa lentolipun halpuus. Vain muutama klikkaus ja simsalabim, tunnen taas olevani elossa. Matkaa pukkaa.
Sitten vasta tulevat realiteetit mieleen. Onko ylipäätään varaa? Saanko töistä järjestettyä vapaata? Mitähän se majoitus mahtaa maksaa? Se näennäisen halpa lentolippu ei todellisuudessa tarkoittanutkaan halpaa matkaa.
Voiko matka-addiktoituneen täti-ihmisen viedä jonnekin anonyymien matkoilla kiusattujen vertaistukiryhmään? Matkustaminen haittaa tässä tapauksessa niin voimakkaasti tavallista arkea, etenkin sen talouspuolta. Jostain pitäisi saada vieroitusapua ennen kuin käy huonosti.
Se ote moposta pääsi tässä alkuvuoden osalta vähän lipsumaan. Säästösyistä ei pitänyt vähään aikaan lähteä mihinkään. Mutta kuinkas sitten kävikään?
Tällä viikolla Budapestiin. Kuka voi kieltäytyä edestakaisesta alle satasen lentolipusta? Ihan pakkohan tuohon hintaan oli lähteä gulassikeittoa maistelemaan.
Pariisi nyt on jo useampaan otteeseen aiemmin nähty, eikä se niin ihmeesti polttele. Tosin ehkä siinä tapauksessa, jos lentohinta on edullinen. Kuten esimerkiksi helmikuussa.
Lähden ystäväni kanssa ensi kuussa tähän romantiikan kehtoon, halvalla kun pääsee. Tai no, vähän päätettiin samalla laajentaa reviiriä. Kuka se keksikään sen parin päivän reissun Champagnen maakuntaan ja samppanjakaupunki Épernayhin?
Maaliskuinen reissu Singaporeen oli tiedossa jo aikapäiviä sitten. Hotellivalinnan kanssa väännettiin kättä pitkän aikaa. Miehen pyöreiden vuosien kunniaksi päädyimme lopulta melko hulppeaan hotellikomistukseen. Kas kummaa, niillähän oli oikein oma klubikerros, jonka huoneisiin kuuluu ihka oikea samppanja-aamiainen. Vain kerranhan sitä ihminen tällaiset lukemat täyttää. Lupaan juoda samppanjaa koko rahan edestä.
Koska olemme järkeviä ihmisiä ja ymmärrämme hyvin, ettei meillä ole varaa tällaiseen pöyhkeilyyn koko lomamme ajan, päätimme taloudellisen tasapainon vuoksi viettää puolet lomastamme huomattavasti edullisemmassa majoituksessa.
Tuo jälkimmäinen majoitusvaraus nyt on vielä vaiheessa. Tosin on minulla kyllä yksi hyvä vaihtoehto, mutta se nyt on ihan liian kallis….
Kuvat: pixabay.com
Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.
13 comments
Minua on tähän asti matkaövereitä estänyt/hillinnyt se, että viikonloput on täynnä jo kaikenlaisia perheen menoja ja viikolla taas on oltava töissä. Ja toki viiden hengen extempore -reissua ei mitenkään tehdä halvalla, saati että sellaisen saisi järjestymään. Nyt kun alkoi opintovapaa, niin yhtäkkiä olenkin buukannut useamman reissun seuraavalle puolelle vuodelle. Silti vähän harmittaa, että menin otin kaksi kurssia opetettavaksi kevään aikana, koska ne estävät äkkilähdöt, joista olin haaveillut. Ehkä ensi syksynä sitten.
Mutta tuo hotellitason hilautuminen ylöspäin on kyllä ihan tuttua. Usein aloitan selailun niistä edullisista ja mainostan miehellekin halpaa reissua. Sitten yhdessä toteamme jossain kohtaa, että kyllähän nyt vähän laadukkaammin pitää reissuun lähteä…
Totta, sitä lähtee yksi tai kaksi ihmistä ihan eri tavalla spontaanisti reissuun kuin viisihenkinen perhe. Toivottavasti pystyt opintovapaata hyödyntämään myös tässä kohtaa ja tekemään näitä halpoja reissuja 🙂
Hahahahaha! Läppäri tipahti käsistä ja kissa sängystä, kun hirnun täällä. Tulikin juuri mieleen, että enää muutama tunti sitä yhtä lentoalea…
🙂 Älä nyt. Addiktio on aina vakavasti otettava asia ja vaatii hoitoa 🙂
Voi. Tuttua, niin tuttua. Alemman tason hotelleissa on vikaa. Arvaas miltä nyt tuntuu, kun olimme iskemässä kiinni lähes 180 neliön sviittiin, jossa oli useampi parveke mutta kuultiin sitten ennen varausnappulan painamista kiertokautta, ettemme voi käyttää parvekkeita yhden ”alaikäisen” takia. Ei auttanut neuvottelut ja selittely hotellin kanssa. Nyt olen sviititön ja hotelliton nainen. Niin väärin ja The Hotellin metsästys siis jatkuu.
Elämä on. Hyviä matkoja sinne ja nauttikeehan minunkin puolesta. Minä nuolen haavojani, minä hotellisviititön nainen. 😉
Heh. Niin se on näiden hotskujen kanssa, että ruokahalua syödessä kasvaa.180 neliön suite kuulostaa luksusövereiltä, itse asiassa ihanalta sellaiselta. Mitä, oliksi toi hotelli joku adults only vai miksei alaikäistä hyväksytty? Sitten kun löytyy sen unelmista unelmisin huone, jaathan meidän muiden kanssa? Pääsee täällä ruudun takaa vähän haaveilemaan 🙂
Pah. Niillä on vaan semmoinen policy. Lapset ovat tervetulleita, mutta ovat varmaan sitä mieltä, että alle tietyn iän olevat lapset tuppaavat keikkumaan parvekkeen kaiteilla tai hyppäävät alas. Eihän sitä aikuiset näköjään tee sellaista sitten yhtään. Juu ei…
Tarkistin tosiaankin hotellilta asian ja sanoivat, että ovet pysyvät lukittuina. Mitä sitä sitten 180 neliön sviitistä maksamaan yhtikäs mitään, jos pitää kattella katkerana ikkunasta parvekkeille, joita ei saa käyttää edes aikuiset. Pah!
Saas nähä mihin päädytään. Ei tämän näin pitänyt mennä.
Ja ei ole edes pienestä lapsesta kyse, kun hotellikin luokittelee ko. lapsen aikuiseksi omilla sivuillaan!
No voi harmi. Toivottavasti löydätte uuden hyvän vaihtoehdon.
Mulla 3 matkaa hankittuna alkuvuodelle. Avopuolison mielestä vois odottaa, että ne matkat on menneet ennen kuin hankkii uusia. No messut on viikonloppuna ja satuin bongaamaan, että siellä on edustettuna muutama lentoyhtiö, joiden kyydillä pääsis eräisiinkin kiinnostaviin paikkoihin.. Saa nähdä tarttuuko messuilta jotain mukaan.. Mut vielä ei oo ihan överit, eihän? 🙂
Kerro vaan sille avopuolisolle, että aina pitää olla plakkarissa muutama reissu jonossa. Sitähän ikään kuin varmistaa näin, että elämä jatkuu 🙂 Ja jos messuilta jotain tarttuu mukaan, niin sehän on ihan järkiperäinen ostos. Nääs, halvalla jos saa 🙂
Taas osui ja uppos tähän tätituristiin.. Lennot on helppo nakki,mutta se majoitus.. On vaan on niiin ihanaa pläräilla eri sivustoilla ja vertailla.Nykyisin tykkäämme asustella huoneistossa tai jopa pikkutalossa,mutta välillä on ihan pakko majoittua(ainakin muutamaksi päiväksi)HYVÄÄN hotelliin ja hemmotella vaikka kuohariaamiaisella pitkän kaavan mukaan.Lennot varattu pääsiäisen seutuun Alicanteen ja majapaikat hakusessa..
Kiitos, taitaa olla vertaistukea sieltä päin tarjolla 🙂 Mulla on vähän sama juttu: kämpät on kivoja, koska niissä on tilaa ja omat keittiöt, mutta joskus on vaan niin ihanaa asustaa hyvässä hotellissa ja aloittaa päivä valmiilla aamiaisella. Mukavaa matkaa Alicanteen. Tuo alue onkin mulla vielä käymättä.