Telttayö yhdellä Saimaan kauneimmista saarista oli suorastaan maagista. Kauneuden määrä pakahdutti ja hiljaisuus ympärillä puhdisti päätä. Luonto lohdutti, palautti kadotetun rentouden ja antoi kunnon yöunet.
Tarvittiin ystävä, joka heitti haaveen saada nukkua teltassa jollain Saimaan saariston kauniista rannoista. Meiltä löytyi kotoa tarvittava retkivarustus ja kun ystävän mies lupasi hoitaa venekuljetuksen, nämä ”eräpirkot” päättivät tehdä ideasta totta.
Viiden tähden majoitus järvinäköalalla saatiin apujoukolla näppärästi pystyyn ja meidät jätettiin kahdestaan neitseelliselle rannalle. Saatoimme elää mielikuvissamme hetken oman elämämme Robinson Crusoe -tarinaa. Vain me ja ”autio” saari hohtavilla biitseillä. Tosin myrsky ei meitä riepotellut, eikä Perjantaita löytynyt, mutta muutoin saimme kokea millaista oli elää hetki riisuttua rinnakkaiseloa luonnon syleilyssä.
Jossain kaukana jyrähteli ukkonen, joka nostatti hetkeksi napakan tuulenvireen. Tuuli päätti kuitenkin valita kaukaisemman reitin ja jatkaa matkaansa ravistellen ohikulkeissaan vain kevyesti telttamme liepeitä.
Sää oli selvästi puolellamme, samoin kuin Saimaan veden lämpötila. En muista koskaan, että Suur-Saimaa olisi ollut näin lempeää linnunmaitoa.
Illalla kiivettiin maaston korkeimmalle kohdalle ihastelemaan taivaanrannan värinäytelmää. Luonto päätti pakahduttaa sydämemme äärimmilleen ja tarjosi meille kaiken muun kauneuden lisäksi täydellisen auringonlaskun.
Kuin näytösluontoisesti kaksi merimetsoa nousi lähistöltä lentoon.
Iltanuotiolla poksautettiin auki pieni pullo samppanjaa, puhuttiin elämän suurista ja pienistä asioista ja kuunneltiin hiljaisuutta ympärillämme. Hämärän saapuessa Saimaa tyyntyi täysin. Tuli kummallinen tunne, että on pakko puhua kuiskaamalla. Meitä ympäröi erityinen pyhyys ja rauha, jota ei halunnut mitenkään rikkoa.
Luonto on jumalani, metsä kirkkoni ja ranta sen alttari. Tämä kokemus oli erityinen.
6 comments
Kirjoituksesi vahvistaa sen tiedon että luonto antaa ihmiselle voimaa. Hyvä olla ystävän kanssa, sekä hiljaa että ajatuksia vaihtaen. Hienot kuvat!
Mulle luonto on aina ollut paras terapeutti ja mielialalääke. Pitäisi enemmänkin puhua luonnon voimaannuttavasta vaikutuksesta ja hyvistä tervysvaikutuksista. Ja meillähön tätä luontoa riittää, mikä on niin mahtava juttu! Moni pääsee lääkäriin jo omalta ovelta 🙂
Luonto on itsellenikin todella tärkeä. Tosiaan, kauniita kuvia kauniista maisemista. Tuo auringonlasku varsinkin on upea!
Suomen luonto on niin huikea. Ja kyllähän tuo rakkaus luontoon on välittynyt hienosti myös sun blogijutuista.
Tuli seesteinen olo itsellekin noista kuvista ja hiljaisuudenkin melkein ”kuuli”. Aina ei ihmeitä tarvita kun kokee ihmeitä. Ihanan kuuloinen retki.
Hienosti sanottu: ”aina ei ihmeitä tarvitse, kun kokee ihmeitä.” Yksinkertaiset asiat ovat usein niitä parhaita. Ja kyllähän tämä Saimaa kokonaisuudessaan on ihan ihme.