Kun joku paikkakunta menee ihon alle, tekee mieli matkustaa sinne yhä vaan uudestaan. Jossain vaiheessa minulle Budapest oli THE kaupunki, sitten oli THE Barcelona, joskus THE Lontoo ja nyt THE kaupunkien kaupunki on Sevilla.
Almuñëcarin palmut vaihtuivat Sevillan appelsiinipuihin. Täällä olen jo kolmatta kertaa, nyt yhtäjaksoisesti vähän pidemmän jakson. Sevillasta en vain tunnu koskaan saavani tarpeekseni. Voisin kierrellä päivät pääksytysten kaupungin katuja ristiin rastiin ja nauttia kauniista rakennuksista, hienostuneesta värimaailmasta ja iloisesta andalusialaisesta tunnelmasta. Sevilla nyt vaan sattuu olemaan kaupunki, jossa viihdyn.
Ruokamatkailija on Sevillassa asian ytimessä. Kaupunkia pidetään tapaskulttuurin pääkaupunkina ja isossa kaupungissa kun ollaan tarjontaa piisaa. Kirjoittelen myöhemmin meidän parhaista ravintolavinkeistä. Tiedoksi vaan, että nyt ei ole ollut miestä yhtään vaikeaa saada ulos syömään.
Appelsiinipuiden kaupunki.
Kaupunki täynnä kauneutta.
Tulimme bussilla Almuñécarista Malagaan ja sieltä jatkoimme junalla Sevillaan. Jos mietit junamatkailua Espanjassa, kannattaa huomioida junatyyppi, sillä hinnoissa voi olla jopa kaksinkertainen ero riippuen siitä, onko juna tavallinen vai luotijuna (AVANT). Aikataulut löytyvät hyvin paikallisen VR:n Renfen sivuilta: www.renfe.com. Jos aikaa on, edullisin matkustusmuoto Espanjassa on bussi.
Maksoimme tällä kertaa kalliimman hinnan, sillä korona mietityttää sen verran taustalla, että halusimme olla julkisissa kulkuneuvoissa mahdollisimman vähän aikaa. Luotijuna pyyhälsi Malagasta Sevillaan kahdessa tunnissa.
Tosin sen verran tiivistä on meno Sevillan keskustan kapeilla kaduilla, ettei koronahuolta voi ohittaa. Katsoimme parhaimmaksi kuitenkin olla miettimättä turhaan koronariskiä. Kontakteja muihin ei voi millään välttää. Täytyy luottaa rokotussuojaan ja siihen, että Andalusian koronaluvut pysyvät edelleen melko hyvissä lukemissa.
Olimme vuokranneet Sevillasta yhden makuuhuoneen huoneiston vanhasta kaupungista. Ehdimme Almuñécarissa jo tottua hyvään varustetasoon ja melkoinen romahdus sitä taas koettiin. Kaikki on asunnossamme päällisin puolin ok, mutta jotenkin riisuttuja nämä pelkästään vuokrakäytössä olevat asunnot usein ovat, kuten tämäkin.
Tyypillisesti ensimmäisenä saa tehdä hankintamatkan kauppaan, koska asunnossa ei ole mitään valmiina. Ei roskapusseja, astianpesuainetta tai perusmausteita, puhumattakaan sellaisista perustavaroista kuin patalaput, keittiöpyyhe tai kunnollinen leikkuulauta.
Suurin harmitus tuli parvekkeen puuttumisesta. Olin varannut asunnon, jossa mainittiin suomenkielisessä käännöksessä parveke ja englanninkielisen käännöksen mukaan balcony. Suomalainen ei ehkä käyttäisi sanaa parveke tilasta, joka on noin 10 cm leveä.
Kun valitin asiasta, minulle selitettiin, että kyse on sevillalaisesta parvekkeesta. Täällä parvekkeet ovat kuulema aina kapeita. Olisikohan tuon voinut huoneistokuvauksessa kertoa, sillä luulen, ettemme ole ainoat, joille on tullut ehkä tarkoituksellisesti aiheutettua väärinymmärrys. Tiedoksi vaan, että on olemassa myös sellainen käsite kuin ranskalainen parveke.
Parasta asuinpaikassamme on keskeinen sijainti vanhan kaupungin rauhallisella sivukadulla. Kävellen pääsee kaikkiin päänähtävyyksiin. Tykkäämme myös asunnon keskuslämmityksestä, joka takaa tasaisen huonelämmön ja yllätys, yllätys, lämpimät lattiat.
Huoneistomme seinää kuvittaa Velasquesin Hovinaiset.
Parvekkeemme, leveyttä 10 cm.
Ihan ensimmäiseksi kävimme katsomassa maailman suurimmaksi katedraaliksi luokiteltua Sevillan katedraalia ja kiipesimme sen 104 metriä korkeaan La Giralda kellotorniin, joka alunperin on rakennettu moskeijan minareetiksi. Aiemmilla reissuilla näihin nähtävyyksiin on ollut sen verran pitkät jonot, että käynti on siirtynyt seuraavaan kertaan. Nyt menimme heti aamupäivästä ja selvisimme vain puolen tunnin jonotuksella.
Kannattaa muuten ostaa 11 euron yhdistelmälippu (netistä ostettuna 10 euroa), jolla pääsee sekä katedraaliin, La Giraldaan että lähellä olevaan El Salvadorin barokkikirkkoon.
Onhan tuo katedraali suuri ja mahtava, mutta jotenkin itselleni tulee tunne, että aika tavalla katedraalit muistuttavat toinen toistaan. Sen sijaan kellotornista oli kiva tarkastella Sevillaa yläilmoista. Ylhäältä konkretisoitui hyvin kaupungin tiiviys.
Sevillan katedraali on valtava.
Giraldan kellotorni.
Yksi Sevillan kauneimmista paikoista minusta on Espanjalainen aukio, Plaza de España, joka rakennettiin 1929 maailmannäyttelyä varten. Kannattaa myös käyskennellä viereisessä Maria Luisan puistossa. Jos olet puutarhojen ystävä, ehdoton käyntikohde on myös Alcázar Palatsi ja sen hienot puutarhat.
Sateisena aamupäivänä ennätin myös tutustumaan Sevillan merkittävimpään taidemuseoon Museo de Bellas Artesiin. Heti sisälle päästyäni tajusin, että olen ollut tässä museossa aiemminkin. Niin sitä ihminen kuudessa vuodessa unohtaa asioita. Tällä kertaa minusta museon parasta antia olivat sen kauniit sisäpihat.
Tarkoituksemme on kierrellä vielä Sevillan eri kaupunginosia ja etsiä niitä kulmia, joille aiemmilla reissuilla ei ole tullut eksyttyä. Erityisesti odotan eri puolille kaupunkia asennettujen jouluvalojen sytytystä. Kaupunki on satsannut miljoona euroa 287 kadun jouluiseen valaistukseen.
Plaza de España on aina yhtä vaikuttava.
Maria Luisan puisto.
Toisenlaista taidetta Museo de Bellas Artesissa.
Toivoisin kovasti löytäväni jonkinlaista joulutunnelmaa, sillä joulun läheisyys auringonpaisteessa ja vihreydessä on päässyt lähes täysin unohtumaan. Joulu näkyy täällä katukuvassa yllättävän vähän. Mitä nyt katedraalin vieressä aukiolla on kymmeniä kojuja, jotka myyvät paikallisten jouluseimiasetelmiin, belemeihin, tarkoitettuja pikkuesineitä. Nuo miniatyyriset ”nukkekotiesineet” ovat lähinnä liikuttavia, sillä kyse ei ole mistään lasten jutusta vaan vakavasti otettavasta jouluperinteestä.
Mukavaa joulunodotusta teille kaikille.
Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista
6 comments
Kiitos taas mielettömästä kuvakavalkadista. Sevilla on kyllä aitoa espanjalaisuutta täynnä. Tuntuu, että kaupungit kilpailevat oikein aukioiden komeudella ja jokaisessa isossa kaupungissa on mahtipontinen Espanjalainen aukio. Katedraalit ovat niin täynnä ihania yksityiskohtia, että voisi tuijotella yläilmoihin tuntitolkulla, jos niskat kestäisi. Rakastan myös kaupunkeja, missä on kauniita puistoja, niinkuin Sevillassa. On paljon suurkaupunkeja, missä puistoja keskustan alueella ei juurikaan ole.
Joulunodotusta sinne Espanjaan!
Hyvin sanottu. Musta tuntuu juurikin samalta, että espanjalaiset suurkaupungit käyvät kilpailua upeimmasta aukiosta. Mä oon myös puistofriikki, jos et ole sattunut huomaamaan 🙂 Hyvässä kaupungissa on aina paljon puistoja.
Ai että tykkään noista viimeisistä kuvista, joissa alkaa näkymään syksyn värit sielläkin. Itse en ole Sevillassa koskaan edes käynyt, ja siinä mielessä olikin erityisen mukavaa lukea siitä. Sanoisin, että oma suosikkikaupunkikohteeni Euroopassa on juurikin Budapest, mutta Kööpenhamina ei jää kyllä kauas.
Budapest on ollut mulle tosi läheinen jo yli 30 vuoden takaa. Siellä on aina kiva käydä. Pidän itsekin Köpiksestä. Siinä kaupungissa on niin kiva tunnelma. Ainut miinus kallista majoituksesta ja melko kalliista hintatasosta muutenkin.
Kiinnostava, hyvä kirjoitus – ihan kuin olisi itse mukana reissulla! Tälläisia kuvauksia on ihana lukea ja tehdä nojatuolimatka samalla. Tuo parveke-keissi toi muistot mieleen yhdeltä omalta matkalta Italian maaseudulla: varmistelin ennen saapumista että varaamassamme huoneistossa on oikeasti parveke koska talo oli kukkulakaupungissa rinteessä ja ympärillä huikeat näkymät. Perillä odotti samanlainen ’ranskalainen 10 cm parveke’ kuin sinunkin kuvassa. Käytiin keskustelu onko se parveke vai ei. Tämä mielessä ajattelin että seuraavilla kerroilla puhun terassista, kun se nyt on kuitenkin tärkeää että siihen ulos mahtuisi edes pieni pöytä ja pari tuolia:)
Jatkokertomusta odotellessa, mukavaa marraskuun loppua sinne aurinkoon!
Kiitos Tiina. Nämä parvekesanat ja niiden käännökset aiheuttavat varmasti väärinymmärryksiä. Varmasti harmittaa etenkin silloin, jos näköalat ovat kohdallaan. Meidän alapuolella olevaa kämppää myydään terassilla, vaikka kyse on reilun puolen metrin ”parvekkeesta”. Opinpahan tästä lähtien olemaan tarkkana, millaisesta tilasta on kyse 🙂 Mukavaa loppuvuotta ja joulun odotusta sinullekin.