Kun ulkomailla sairastuu ja lääkäriin pitäisi päästä sunnuntaina, tulee kumman turvaton olo. Mistä ihmeestä vieraassa maassa löytää englantia puhuvan lääkärin pyhäpäivänä?
Tänään on ollut huono päivä. Vaikka Fuengirolan taivas on ollut kauniin sininen, minun taivaani ovat täyttäneet mustat pilvet. Olin aamusta niin harmistunut, että tulipa muutama kyynelkin vuodatettua niin kivusta kuin kiukusta.
Heräsin aamuyöllä järkyttävään selkäsärkyyn. Yritin ponnistaa sängystä hakemaan särkylääkettä ja tajusin, että alaselän viiltävä kipu on niin tuskallista, etten pääse omin voimin sängystä ylös. Pakko herättää mies ja saada apua.
Omituisinta tässä on se, että selkäni on lähes aina ihan kunnossa. Viime päiviä lukuunottamatta selkäsärky on minulle lähes täysin vierasta. Ensimmäinen ajatus oli, että tämä ei voi olla totta. En ollut tehnyt edes mitään poikkeavaa, kuten reväyttänyt selkääni tai nostanut painavia kantamuksia. Mitään sellaista ei ollut taustalla, johon olisin voinut yhdistää tämän yllättävän selkäsäryn.
Nyt kuitenkin viimeiset neljä päivää alaselän särky on haitannut elämääni jossain määrin. Olen napsinut satunnaisesti särkylääkkeitä ja kuvitellut, että kyllähän se nyt tästä asettuu. Mutta kun ei. Särky näytti vain kehittyvän pahempaan suuntaan päivä päivältä, kunnes oltiin tässä tilanteessa. Kipu esti liikkumisen ja normaalin toiminnan. Apua oli jostain saatava.
Meillä on kotivakuutuksiin yhdistetty molemmille jatkuvasti voimassa oleva matkavakuutus ja ensimmäiseksi tuli mieleen, että osaisikohan vakuutusyhtiömme auttaa. Vakuutusyhtiöillähän on suosituimmissa lomakohteissa usein omia sopimuslääkäreitä.
Onneksi en ole matkoilla usein sairastunut, mutta niinä harvoina kertoina, kun näin on käynyt, matkavakuutus on antanut toivottua turvaa hoitoon pääsystä. Mies soitti aamuvarhaisella Fennian ympärivuorokautiseen ulkomaan matka-apupalveluun ja apua saimme tälläkin kertaa.
Täytyy sanoa, että huolimatta siitä, että oli sunnuntaiaamu, saimme todella hyvää palvelua. Meille etsittiin Fuengirolaa lähinnä olevat päivystävät lääkäripalveluasemat, joista totesimme Benalmádenassa olevan yksityissairaalan olevan meitä lähin. Saimme tekstiviestillä tarkan osoitteen sekä maksusitoumusnumeron. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei meidän tarvinnut käyttää rahaa ollenkaan, vaan sairaala laskuttaa vakuutusyhtiötä suoraan.
Hetken päästä istuimme taksissa kohti naapurikaupunki Benalmádenaa ja sen kansainvälistä yksityissairaalaa Vithas Xanitia. Päivystyksen ilmoittautumistiskillä otettiin kopio passistani, luottokortistani ja matkavakuutuskortistani, täytin muutaman henkilötietolomakkeen ja ranteeseeni laitettiin potilasranneke potilasnumeroineen. Kutakuinkin saman tien taululle ilmestyi oma numeroni.
Ensin minut vastaanotti ilmeisesti hoidon tarvetta arvioiva hoitaja, joka kehotti odottamaan taululle tulevaa numeroa ja tietoa, mihin huoneeseen minun tulisi mennä. Viiden minuutin päästä tästä olin jo lääkärin vastaanotolla.
Vähän minulla oli vaikeuksia saada lääkärin englannista ja vaikeasta aksentista selvää, jos ei sitten omakaan kouluenglantini niin sujuvaa ole. Kovinkaan laajaa diagnoosivuoropuhelua lääkärin kanssa emme käyneet, mutta pienistä ymmärrysvaikeuksista huolimatta, asia saatiin selvitettyä. Kivun syynä on mitä todennäköisemmin tulehtunut lihas. Lääkityksenä vahvoja särkylääkkeitä ja lepoa.
Benalmádenan Vithas Xanit sairaala näytti uudehkolta.
Taksimatkalla takaisin kotiin katsoin alapuolella auringossa kimaltelevaa merta ja yritin ajatella itsekin aurinkoisia asioita. Vaikka tässä kohtaa ottikin kovasti päähän, lohdutin itseäni sillä, että tämä on hetkellistä ja pääsen pian normaaliin toimintakuntoon.
Vastoinkäymisiä välillä tulee, sille ei vaan voi mitään. Pitää päinvastoin miettiä, miten kiitollinen voin olla siitä, että olen pääosin perusterve eikä minun ole koskaan tarvinnut kärsiä pitkäaikaisista kiputiloista. Mitä sitten, jos tässä muutama matkapäivä menee pipariksi. Kokonaisuuden kannalta pieni juttu.
Onnellinen olen myös siitä, etten ole matkassa yksin. Tuntuu hyvältä, kun lähellä on toinen, joka huolehtii ja hoivaa. Kummasti tuntui paremmalta, kun mies kokkaili iltapalaksi yhtä lempiruokaani, gambas pil pil, eli öljyssä, valkosipulissa ja chilissä tiristettyjä katkarapuja. Hyvä ruoka, parempi mieli.
Ihmettelin muuten sitä, miten nopeasti täällä Aurinkorannikolla pystyi sunnuntaina pääsemään lääkärinhoitoon. Ei minkäänmoista pitkää ja turhauttavaa odottelua. Kymmenessä minuutissa sairaalaan tulosta olin lääkärin vastaanotolla. Täydet pisteet espanjalaiselle sujuvalle terveydenhoidolle.
Täydet pisteet myös vakuutusyhtiöni toiminnalle. Yksi asia on varmaa. En koskaan matkusta mihinkään ilman matkavakuutusta.
Parempia päiviä odotellessa.
Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia Costa del Solin lääkäripalveluista?
Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista
10 comments
Sinähän oot melkoiset lääkkeet saanut, eikös tuo diatsepam ole aika voimakas särkylääke ? Onpa hienoa, miten hyvin toimi systeemit, toki yksityisellä puolella aina toimii aika hyvin ja etenkin silloin kun vakuutusyhtiö maksajana.
Paranemisia sinulle ja tosiaan, muutama päivä sairastelua ei haitanne ( tai haittaa silleen, että ainahan sitä mieluummin terve olisi 🙂 ), eri asia jos olisitte olleet nyt matkalla vain vaikak viikon tai kaksi, silloin harmittaisi enemmän.
Mä en oikein mitään lääkkeistä tiedä, mutta kai toi 5 mg on aika tujua. Tätä lääkettä otetaan vain yöaikaan, jotta saa kivuilta nukuttua. Samaa mietin minäkin, että jos olis ollu kyse lyhyestä matkasta, olis kyllä ottanu päähän ihan tajuttomasti. Nyt vain tarvitaan enemmän malttia ja oman asenteen rauhoittelua.
Diatzepam on rauhoittava lääke. Ota vaan. Dia siis rauhoittaa myös lihaksia Ei se Paracetamolin kanssa mitään pahoja yhteisvaikutuksia tee.
Tuli mieleen – olisko alaselän lihakset tulehtuneet johtuen sellaisesta, josta itse aika ajoin kärsin muistamattomuuttani. Nimittäin – KENGÄT! Jos käytän lenkkareita kaikkialla, niin ei mitään, mutta jos vaihtelen korkoja ja kovia alustoja, niin alaselkä alkaa kiukutella. Nyt ei kannata sitten venytellä ennenkuin lihas on kunnossa.
Piltsua naamaan vaan ja lepäilyä. Onneksi sulla on hoitaja kotona!
Toi sun kenkäteoria saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Mä nimittäin kuljeskelin pitkiäkin matkoja turhan joustamattomissa kengissä, ja huomasin, että sain jopa jalkapohjat kipeäksi. Taitaa sanonta ”tyhmästä päästä kärsii koko ruumis” pitää niin hyvin paikkaansa. Nyt on hankittu kunnon joustopohja Skechersit. Malttia ja kärsivällisyyttä tässä varmaan tarvitaan, kahta ominaisuutta, joita mulla ei ole tippaakaan 🙂
Kiitos koukuttavasta blogista, jonka löysin fuengirola.fi lehden vinkin avulla.
Noista lääkkeistä oli pakko lääkealan ammattilaisena huomauttaa, että parasetamoli ei ole tulehduskipulääke eikä sitä käypä hoidossakaan enää suositella, jos/kun kyseessä on (lihas)tulehdus.
Espanjalaisesta sairaanhoidosta ei kyllä ole pahaa sanaa sanottavana.
Marbellan sairaalaan voi aina mennä akuutissa tilanteessa eurooppalaisen kelakortin kanssa. Sairaala valittiin Espanjan parhaaksi, eikä maksa mitään.
Fugessa taas suomalainen lääkäri tulee kotiin ja laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä matkavakuutuksesta.
Viva la España !
Totta puhut Minna. Niinhän siinä loppujen lopuksi kävi, ettei noilla saamillani lääkkeillä selkä parantunut. Ystävän kehotuksesta soitin Fuengirolan loistavalle suomalaiselle lääkärille (ikävä kyllä en voi mainita nimeä, koska en muistanut kysyä lupaa), joka tekee kotikäyntejä. Sain kaksi pistosta ja uudet lääkkeet ja siitä alkoi elämä taas voittaa. Harmittaa, että meni kipuillessa muutama päivä ihan hukkaan, mutta pääasia että parannuin. Yksi Fuengirola-asumisen hyvä puoli tuli taas testattua. On luksusta, kun selkäkipuisena ei tarvinnut lähteä kotoa mihinkään. Ja laskukin meni suoraan vakuutusyhtiöön. Upeaa, että myös tällainen palvelumuoto löytyy.
Fuengirolan seudulla on todella helppoa löytää yksityiset lääkäripalvelut jopa suomeksi. Minulla on parikin hyvää kokemusta tästä. Viime keväänä hukkasimme kaikki lääkkeemme automatkalla ja jouduimme tiettyjä reseptejä uusimaan, vaikka aika paljon saimme ihan Kanta-tiedostosta näyttämillämme tiedoilla suoraan apteekista. Ei minulle olisi mikään ongelma ollut selvitellä asioita englanniksi ja olisin varmaan selvinnyt jopa espanjaksi, mutta siitä huolimatta oli tosi helppoa rupatella suomalaisen lääkärin kanssa, joka tunsi suomalaiset lääkkeet ja lääkintäkäytännöt ja tiesi sitten mitä pitää espanjassa ottaa huomioon. Silloinkin hakeuduin juuri Vithas Xanitin palveluihin, en Benalmadenan sairaalaan, vaan Fuengirolaan. Paikka on lähellä Fuengirolan asemaa. Myös hammaslääkärin mies löysi akuuttiin tilanteeseen suomeksi. Emmekä mekään ikinä matkusta ilman matkavakuutusta. Juuri tuolla tavalla löytyi sopiva lääkäri myös Granadasta viime keväänä. Tosin silloin palvelu oli espanjaksi, mutta no problem. Eurooppalainen sairausvakuutuskortti on toinen must. Sen kanssa seilasin neljässä lääkärissä muutama vuosi sitten Tanskassa, kun äkillinen ja odottamaton selkäkipu yllätti minut. Ja matkavakuutus korvasi lennon kotiin minulle, kun en pystynyt tulemaan autolla takaisin. Miesparalla oli enemmän ongelmia ajaa yksin takaisin. Paranemista ja hyvää joulun odotusta sinulle.
Kiitos tsemppauksesta. Lääkäripalveluista täällä Fugen alueella ei näemmä ole pulaa, kun vaan tietää mihin hakeutua. Ja huolta varmaan omalta osaltaan pienentää, kun löytää palvelua vielä ihan omalla äidinkielellään, etenkin jos englanti ei suju. Siinäpä taas yksi Fuengirolan arkielämän etu 🙂 Sun kohdalla on hienoa, kun vielä espanjakin taipuu. Mukavaa joulunaikaa myös sinulle ja miehellesi.
Ja oikeastaan omalla kielellä toimimisessa on sekin juttu, että vaikka suomalainen yleensä osaa englantia riittävästi ja usein enemmänkin, se espanjalainen ei välttämättä osaa ihan yhtä paljon.
Totta. Olen kuullut monelta, että esimerkiksi lääkäreiden heikko englanninkielen taito yllättää.