Yli kahden viikon kaupunkiloma Malagassa. Miten saimme ajan kulumaan?

Takana kymmeniä päiväretkiä Malagaan, epämääräistä haahuilua vanhan kaupungin kujilla ja satunnaisia museokäyntejä, mutta itse kaupunki oli jäänyt meille vieraaksi. Tänä vuonna päätimme korjata tilanteen ja vietimme Malagassa yhtäsoittoa reilut kaksi viikkoa.

Etukäteen mietin tulisiko meillä käymään aika pitkäksi. Olisiko kaksi viikkoa liikaa kaupungissa, jonka merkittävimmät nähtävyydet olimme kiertäneet jo aiemmin? Jaksaisiko sitä kuljeskella päivä toisensa jälkeen ympäriinsä pitkin vilkkaan ja äänekkään suurkaupungin katuja? Alkaisiko ihmisten paljous rasittamaan vai ruokkisi kiinnostava katuelämä uteliaan täti-ihmisen mielenmaisemaa?

Olisihan minun pitänyt tietää. Kaupunki, joka tarjoaa niin visuaalisia kuin gastronomisia elämyksiä, saa meidät aina viihtymään. Vielä kun bonuksena tarjotaan marraskuussa päivittäistä auringonpaistetta ja kesältä tuntuvia lämpötiloja, voiko yhtään valittaa? Minusta ei voi. Me viihdyttiin ja nautittiin ihan täysillä.

Mitä me sitten Malagassa tehtiin? Ei nyt oikeastaan mitään niin ihmeellistä. Löysimme toki muutaman meille uuden ja kiinnostavan nähtävyyden, mutta pääosin me kiertelimme kaupungin katuja päämäärättömästi. Eksytimme itsemme vanhan kaupungin kaduille. Pysähdyimme välillä tapaksille tai lasillisille. Istuimme katukuppiloissa ja kahviloissa ja seurasimme paikallisten värikästä ja äänekästä elämää. Ja kävelimme ja kävelimme…

Kävimme aika paljon ulkona syömässä ja tutustuimme Malagan ravintolatarjontaan laidasta laitaan. Täytyy myöntää, että nyt ei kyllä vähään aikaan tee mieli tapaksia. Rajansa se on kaikella, niin ihanaa kuin andalusialainen tapaskulttuuri onkin.

Pian nimittäin huomasimme, että tapaslistat muistuttavat aika tavalla toinen toistaan ja samanoloisia annoksia tulee eteen tuon tuosta. Ei kiitos nyt vähään aikaan ensalada rusaa, patatas bravaksia tai gambas pil pilejä. Onneksi Malagan ruokamaailma on rajaton, eikä vaihtoehdoista ollut pulaa. Kirjoittelen myöhemmin ruoka-aiheisen blogijutun, jossa jaan parhaat ravintolakokemuksemme. Muutama ihan huippupaikkakin sattui kohdille.

Bongasin joku aika sitten Lähtöportti -blogin Mikan Insta-tililtä kuvia toisesta ihanasta Andalusian kaupungista, Sevillasta. Mika oli ottanut hienoja kuvia Sevillan yöstä paikoista, jotka olivat minulle tuttuja, mutta jotka näyttivät pimeällä aivan eri näköisiltä.

Tästä inspiroituneena halusin itsekin kokea Malagaa yöaikaan ja välillä kiertelimmekin myöhäisiltaisin kaupungin pimeitä ja hiljenneitä katuja. Suosittelen.

Oikeastaan jokaista kaupunkia pitäisi tutkia myös silloin, kun kivetyksiä valaisevat katulamput ja kivitalojen väleissä vallitsee hiljaisuus. Miten erilaiselta kaikki pimeällä näyttääkään, kun katukuppiloiden tuolit on siirretty pois, yritysten ikkunat peitetty grafiittien koristamilla metalliovilla ja ihmisvilinä on vaihtunut tyhjiin katuihin. Erilainen kauneus ottaa tuolloin vallan.

Osansa päivistämme saivat myös pitkät kävelyt Malagan ranta-alueella ja kiertelyt kaupungin kauniissa puistoissa. Ennen lähtöämme Malagassa sytytettiin myös kaupungin 1,3 miljoonaa jouluvaloa, joiden ihastelussa riitti minulle jouluvaloja rakastavalle ihmettelyä kerrassaan.

Ehkä kiireisen työsyksyn päätteeksi tarvitsin juuri tällaista rauhallista irtiottoa ilman mitään suunnitelmia ja aikatauluja. Välillä nukuimme aamuisin pidempään, välillä otimme päikkäreitä ja välillä himmailimme ”kotosalla” ja viihdytimme itseämme katsomalla Andalusian oman tv-kanavan ohjelmia. Vähän meitä nauratti kuinka sujuvasti katsoimme niin paikalliset uutiset, tietovisailut kuin ajankohtaisohjelmat ymmärtämättä juurikaan mistään mitään.

Meillä oli onnea siinä, että majoitusvalintamme onnistui hyvin. Suurkaupungissa on paljon merkitystä sillä, missä majapaikka sijaitsee. En haluaisi kämppää vilkkaan ravintolakadun varrelta, mikä vaara aina piilee, kun asuntoa etsii suurkaupungin sydämestä.

Vaikka Aurinkorannikon muiden kaupunkien hiekkarannat kuinka houkuttelevat, suosittelen käymään Malagassa vaikka vain päiväseltään. Tässä kaupungissa on niin paljon nähtävää ja ennen kaikkea sen sykkivässä tunnelmassa koettavaa. Tämän kokemuksen perusteella peukutan Malagaan ehdottomasti vähän pidempää reissua.

Vanhan kaupungin sokkeloiset kujat tulivat sen verran useasti kuljettua, ettei niille niin vaan enää pysty eksymään. Malaga-nälkämme tuli nyt muutenkin kaikin puolin tyydytettyä. On aika vaihtaa maisemaa. Meidän matka jatkuu eteenpäin kohti toisenlaista etelänlomaa. Hasta luego!

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista