Cadaques, Costa Brava, Katalonia, Espanja (noin 170 km Barcelonasta rannikkoa pitkin pohjoiseen)
Jos kuvittelet täydellisen maisemapostikortin, Cadaques on juuri sellainen. Kuvankaunis lahti, jossa välkehtii kristallinkirkas meri. Valkoisiksi kalkitut talot hehkuvat auringon paahteessa ja taustalla maisemaa reunustaa jylhä vuoristo.
Cadaques in täydellinen lomakaupunki, jossa kirkon kellot soittavat tasatunnein, kukko laulaa taustalla, kissat nukkuvat kadunreunoilla ja kaikkialla on kiireetön kylämäinen tunnelma. Kylämäinen tosiaankin, sillä vaikka Cadaquesista puhutaan kaupunkina, täällä asuu pysyvästi vain noin 2000 asukasta.
Halusin tulla katsomaan, onko Cadaques oikeasti niin kaunis ja kuvauksellinen kuin olin lukenut. Tämä entinen kalastajakylä Välimeren ja Pyreneiden välissä hurmasi aikoinaan Salvador Dalin, jonka entinen koti Portlligatissa, Cadaquesin kupeessa, on yksi paikan nähtävyyksistä. Taiteilijan mielestä täältä löytyi täydellinen valo. Ja olihan Cadaques ihastuttava. Bussimatka kaupunkiin oli jo itsessään mielenkiintoinen. Serpentiinitie kulki pitkin vuoristoa ja lopulta laskeutui alas auringon valossa kylpevään Cadaquesiin lahteen.
Kaupungin kauneuden ovat huomanneet myös turistit, joita näin myöhäissyksylläkin oli jonkin verran. Ranskaan on matkaa vain noin 20 km, joten ei ihme, että suurin osa matkailijoista oli ranskalaisia. Ikävä kyllä turismi on muovannut myös hintatasoa, sillä edelliseen käyntikohteeseeni Figueresiin verrattuna hintataso pompsahti täällä loikan ylöspäin.
Kalliimpi hintataso näkyi myös majoituksessa, sillä majoitustasoa jouduin rankasti alentamaan. Kyllä se vaan on niin, että yhden tähden hotelli on yhden tähden hotelli, vaikka sitä kuinka Tripadvisorissa kehuttaisiin. Yövyin hotelli Ubaldossa, jonka sijainti vanhassa kaupungissa, 100 metrin päässä rannalta, oli ihanteellinen.
Siihen se ihanteellisuus sitten päättyikin. Huoneessani oli kyllä kaikki tarvittava ja suihkusta tuli lämmintä vettä, mutta kun huoneeni vaan oli niin kolkko ja pelkistetty. Onneksi sentään oli parveke, josta näkyi sivuttainen näköala vuoristoon. Jos katsoi suoraan, näkymä oli naapuritalon roskiksille. Hotellin seinät olivat ilmeisimmin paperista. Kuulin nimittäin naapurihuoneistosta kaiken: normaalin puheen, television, kuorsauksen, vessassa käynnit, tekstareiden tulon ja kaiken sellaisen mitä nyt en niin olisi halunnut kuulla…
Tyypillistä Cadaquesille on sijainnista johtuva sään nopea vaihtelu, josta sain kokemusta itsekin. Vuorten takaa nousi myrsky aivan hetkessä. Liekö tuo myrskytuuli ollut sitä ”Tramuntanaa”, joka kuulemani mukaan pyyhkii Pyreneiltä tullessaan kaupunkia oikein kunnolla niin keväisin kuin syksyisin.
Söin kaupungissa sekä hyvin, että huonosti. Rantakadulla oleva Restaurant Mos tarjosi säästömatkaajalle hyvän hintalaatusuhteen. 15,50 euroon kuului runsas salaattibuffet, lämmin pääruoka useista vaihtoehdoista ja jäkiruokabuffet, jossa oli hedelmiä, juustoja ja pikkuleivoksia. Ruokailijoille seuraa piti terhakka papukaija, jonka kanssa yritin viritellä keskustelua. Meillä oli vähän kielikongelmia, mutta jos oikein ymmärsin tyypin nimi oli Ara. Ruokailla kannattaa ravintolan takaosassa olevassa viihtyisällä puutarhaterassilla.
Jos tiesi kulkee Cadaquesiin, älä jätä käymättä Cap de Creusin niemellä. Tämä Espanjan itäisin kolkka koillisessa on valtion omistamaa luonnonsuojelualuetta, josta aukeavat huikeat näköalat Välimerelle. Alueelle pääsee autolla tai vaeltamalla (8 km/suunta Cadaquesista) tai kätevästi Cadaquesin keskustasta veneellä tai pikkujunalla. Koska retkipäivänä puhalsi melkoinen tuuli ja tulen helposti merisairaaksi, minulle paras vaihtoehto oli minijuna. Kahden tunnin edestakainen matka maksoi 16 euroa, mikä tuntui paljolta pelkästä kuljetuksesta. Matkalla ohitettiin Salvador Dalin kotimuseo Portlligatissa, eikä ihme, että taiteilija oli halunnut rakentaa kotinsa juuri tuohon paikkaan. Kotimuseossa on mahdollisuus vierailla, mutta se vaatii etukäteisvarauksen.
Kaikkinensa Cadaques oli oikein viehättävä pikkukaupunki muutaman päivän käyntiin. Sen verran pienestä paikasta kuitenkin oli kyse, että mietin kävisikö täällä pidempi aika jo tylsäksi. Ainakin yksinmatkustavana nyt on aika siirtyä eteenpäin.
Costa Bravalla pysyn edelleen. Huomenna jälleen uuteen paikkaan.
2 comments
13 vuotta sitten oltiin kavereiden kanssa muutama viikko Espanjassa ja vuokra-autolla käytiin Cadaquesissa. Aivan käsittämättömän hieno paikka. Ne tiet on mahtavia ajella.
Sama fiilis. Koko alue on kertakaikkisen viehkoa. Tosin auton rattiin en ehkä itse hinkuaisi 🙂