Samppanjaa muovimukista
  • KOTI
  • Blogin takana
  • Yhteistyö
Category:

Fuengirola

AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirola

Mitä kannattaa huomioida, kun vuokraat asuntoa Fuengirolasta

by Annemaria 28.1.2019

Asuntojen vuokraus Fuengirolasta ensi talvikaudeksi käy kuumana. Jos mielit löytää asunnon, joka täyttää toiveesi mahdollisimman monelta osin, viimeistään nyt kannattaa olla liikkeellä. Hyvät ja kohtuuhintaiset asunnot eivät kauaa vuokraajien listoilla vanhene.

Minulle on tullut viime aikoina paljon yhteydenottoja asunnon vuokraamiseen liittyen ja siksi ajattelin vähän kirjoitella asian tiimoilta. En minä mikään asuntojen vuokraamisen asiantuntija ole, mutta joitain asioita on tullut käytännön kautta opittua. Ja myös omat oppirahat maksettua.

Mieti, mitä painotat eniten

Kun viime keväänä etsiskelimme asuntoa vuokralle syksystä alkaen, alkoi tulla jo vähän epätoivo. Matkustin Fuengirolaan varta vasten tutkimaan asuntojen tarjontaa ja toivoin, että olisin voinut myös käydä katsomassa kohteita paikan päällä.

Ikävä kyllä, siinä kohtaa olin jo auttamattomasti myöhässä. Pääosin välittäjät tarjosivat eioota puolen vuoden vuokra-ajalle lokakuusta seuraavan vuoden huhtikuulle. Tai jos jotain oli tarjolla, niissä oli  jokin keskeinen vika: syrjäinen sijainti, korkea vuokra tai huono kunto ja järkyttävä kalustus.

Palasin kotiin tyhjin käsin. Pian kuitenkin huomasin Tori.fi -sivustolta remontoidun asunnon noin kilometrin päästä ranta-alueesta ylöspäin. En olisi muuten uskaltanut vuokrata asuntoa tätä kautta, mutta Fuengirolassa asusteleva veljeni kävi asunnon toteamassa ja tarkastamassa.

Asunto oli remontoitu ja ihan asiallisesti sisustettu, tosin sijainti meni vähän turhan ylös rinteille. Hätäpäissäni tartuin kolmeksi kuukaudeksi tähän vaihtoehtoon, vaikka asunto oli vapaa vasta seuraavan vuoden alusta.

Hieman myöhemmin löysin paikalliselta kiinteistövälitysfirmalta vuokralle asunnon, joka pääosin vastasi toiveitamme niin sijainniltaan ja varustetasoltaan. Saimme tämän asunnon vuokralle vuoden loppuun kolmeksi kuukaudeksi ja sitten harmitti. Harmitti nimittäin sen suhteen, että olisimme niin mieluusti jääneet tähän samaan paikkaan koko ajaksi. Sijainti ja asunnon viihtyisyys olivat parempia verrattuna toiseen asuntoon.

Meitä kuitenkin onnisti. Saimme kuin saimmekin tämän asunnon vuokrasopimusta jatkettua kolmella kuukaudella eteenpäin. Olimme kotiutuneet tähän talvikotiimme sen verran hyvin, että teimme päätöksen olla vaihtamatta asuntoa. Siitäkin huolimatta, että menetimme toisesta asunnosta maksamamme 500 euron varausmaksun.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että mieti etukäteen, mitkä asiat sinulle vuokrattavassa asunnossa ovat kaikkein tärkeimpiä. Älä tartu ensimmäiseen vastaan tulevaan vaihtoehtoon, jos yksikään tärkeimmistä kriteereistäsi ei täyty.

Jos haluat mahdollisimman edullisen vuokran, joudut ehkä raahaamaan kauppakasseja vähän pidemmän matkan ylös vuorille, sietämään puhkikuluneita sohvia tai elämään ilman parveketta. Jos taas kaipaat mahdollisimman kodikasta miljöötä ja meren rantaa palveluiden äärellä, ole valmis maksamaan vähän kalliimpaa vuokraa.

Kokosin tähän muutaman vinkin, joihin minusta kannattaa kiinnittää huomiota, kun etsiskelet sopivaa asuntoa Fuengirolasta. Ja jälleen muistutan, puhun vain omista kokemuksistamme. Nämä asiat ovat tärkeitä meille, mutta joku muu voi olla ihan eri mieltä niiden merkittävyydestä.

Sijainti

Luulin, että kun jaksaa vielä kulkea, sillä ei ole niin väliä vaikka asunto sijaitsisikin vähän syrjemmässä. Fuengirolan osalta tämä tarkoittaa usein sijaintia ylempänä rinteillä ja samalla melko rankkaa nousua.

Jos käytettävissä ei ole autoa, tarkista missä sijaitsee lähin ruokakauppa. Jaksatko varmasti raahata jatkuvasti ruokakasseja ylämäkeen?

Kaikkien palveluiden läheisyys on ollut nykyisessä asunnossamme äärimmäisen mukavaa. Peruselintarvikkeet saa ihan vierestä ja lähin Mercadonakin on kävelymatkan päässä. Iltaisin voi piipahtaa ex tempore rantakahvilaan iltakahville. Tai suit sait mennä syömään jonnekin lähiravintolaan. Jos asuisimme kauempana, menoja täytyisi suunnitella tarkemmin ja tuskin viitsisi aina edes lähteä minnekään.

Rakastan myös meren läheisyyttä. Minulle on iso plussa, että muutamassa minuutissa olen meren rannalla.

Asunnon raikkaus, sisustus ja varustetaso

Kun etsin meille sopivaa vuokra-asuntoa, hylkäsin armotta kaikki kohteet, joissa asunnon sisustus oli jäänyt 70-luvulle tai joissa ei oltu tehty minkäänlaisia remontteja. Puoli vuotta on pitkä aika tuijotella raskaita kirjahyllyviritelmiä tai kestää montuille painuneita patjoja. Remontoimaton asunto myös suuremmalla todennäköisyydellä sisältää riskin homeesta.

Ikävä kyllä monilla espanjalaisilla on ilmeisesti tapana ajatella, että vuokra-asunto on kalusteiden poistopiste, jonne voi koota kaikki vanhat huonekalut ja tavarat, jotka eivät enää muuanne kelpaa. Itse tulen lähinnä äkäiseksi peitellyistä sohvista tai tunkkaisista vilteistä.

Tavallinen kodinomainen varustetaso minusta tarvitaan ja sellainen yleinen siisteys ja raikkaus. Ihan kivahan myös on, jos astiat ovat järkevällä tasolla normaaliin elämiseen. Eri pari astiat näyttävät myös olevan jonkin sortin maan tapa monissa vuokra-asunnoissa.

Espanjalaisissa keittiöissä uuni ei ole itsestäänselvyys. Jos aiot kokkailla, tarkista että uuni kuuluu keittiövarustukseen. Astianpesukoneitakaan ei monessa vuokra-asunnossa ole. Tästä toiveesta jouduimme itsekin luopumaan. Pyykinpesukone sen sijaan lähes kaikista kohteista löytyy.

Älä myöskään odota, että nettiyhteys olisi vakiovarusteena. Jos nettiyhteys löytyy, tarkista kuuluuko vuokraan vai joutuuko siitä maksamaan lisähintaa.

Lämmitys

Talvella Fuengirolassa voi olla kylmää, kosteaa ja kalseaa. Ilman jonkinlaista lämmitystä lämpimiin asuntoihin tottunut suomalainen ei tule talvikuukausina toimeen. Tarkista, miten asunnon lämmitys on järjestetty.

Väittäisin myös, että jos sinulla on useamman makuuhuoneen asunto ja neliöitä vähän enemmän, yksi ilmalämpöpumppu on aika vähän pitämään koko asuntoa lämpimänä. Hyvä olisi, jos jokaista makuuhuonetta kohden olisi oma ilmalämpöpumppu tai patteri.

Varaudu myös siihen, että lämmittäminen maksaa. Sähkö on Espanjassa kallista ja kylmimpinä kuukausina sähkölaskuun saattaa mennä pienessäkin taloudessa 100 euroa kuukaudessa. Yleinen tapa on, että sähkö ja vesi maksetaan vuokran päälle kulutuksen mukaan.

Asunnon ilmansuunta

Minulle ei aiemmin ole koskaan tullut mieleen huomioida asunnon ilmansuuntaa. Espanjassa sillä on merkitystä erityisesti talviaikaan. Jos suunta on pohjoiseen tai itään, talvikuukausina aurinko ei paljoa lämmitä. Länsi- tai eteläsuunta tarjoavat vuorokaudessa enemmän asuntoa lämmittäviä aurinkotunteja. Niin ja tarkeneehan aurinkoisella parvekkeella paremmin istuskella ja saahan ne pyykitkin paremmin kuivamaan.

Jotkut asunnot muuten sijaitsevat rakennusten alakerroksissa kapeilla kaduilla, jonne päivä ei koskaan pääse paistamaan. Itse en koskaan vuokraisi talveksi tällaista pimeää ja kylmää asuntoa.

Rauhallisuus

Ehkä kaikkein tärkein asia asumisessa on, että saa yönsä nukuttua rauhassa. Makuuhuoneen sijainnilla on merkitystä. Suurimmassa osassa espanjalaisten asuntojen ikkunoista on yksikerroslasit, joten ulkopuolelta tulevat äänet kantautuvat totuttua enemmän sisätiloihin. Myös asuntojen äänieristys on usein heikkoa ja äänet myös naapurista kantautuvat helpommin.

Tarkista onko alapuolella vilkasliikenteinen katu tai aamuyöntunneille auki oleva ravintola, josta kantautuu meteliä? Tärkeitä asioita, jotka kannattaa huomioida. Muistuu mieleen aikoinani Barcelonasta vuokraamani asunto. Muuten tosi kiva kämppä, mutta sijainti suuren sairaalan lähellä tuotti tuskaa. Yötä päivää huutavat ambulanssit häiritsivät yöuntani melkoisesti.

Turvallisuus

Jos olet Espanjassa käynyt aiemmin, olet varmaan pannut merkille, että alimpien kerrosten asunnoissa on kalterit ikkunoissa. Nämä eivät ole siellä turhan takia.

Mitä useamman lukon takana asunto on, sen turvallisemmalla mielellä voi olla. Useimmissa taloyhtiöissä on lukittu portti jo piha-alueelle, sen jälkeen lukittu alaovi ja usein tuplalukittava asunnon ovi. Tarkista, miten asunnossa on estetty ovelle pääsy ja alimmissa kerroksissa myös ikkunoista sisäänpääsy.

Kulkuyhteydet

Meillä on tällä hetkellä muutaman sadan metrin päässä bussipysäkki, juna-asema ja taksiasema. Liikkuminen on helppoa ja nopeaa joka suuntaan. Minusta tämä on iso etu. Joudun itse käymään aika ajoin Suomessa ja siksi myös lentokentän vaivaton saavutettavuus on tärkeää.

Luotettava välittäjä

Turuilta ja toreilta kuulee kaikenlaisia juttuja vuokrahuijauksista ja takuuvuokrien palauttamatta jättämisistä. Someaikakautena hyvä keino tarkistaa vuokraajan luotettavuutta on esimerkiksi googlata yritys tai välittäjä nimellä. Löytyykö minkälaista palautetta?

Pyri saamaan kaikesta mustaa valkoisella, äläkä koskaan jätä mitään suupuheen varaan. Jos et saa selkeää vuokrasopimusta, josta ilmenee vuokranantaja, vuokrakohde, vuokra-aika, kuukausivuokra ja mahdolliset muut kulut, kuten kuka maksaa veden ja sähkön ja paljonko on takuuvuokra, älä luota tähän tahoon. Kuulinpa, että joku vuokraaja oli käynyt maksamassa kuukausittain vuokran käteisellä välitystoimistoon, eikä minkään valtakunnan vuokrasopimustakaan oltu tehty. Sopii kysyä, onko puhtaat jauhot pussissa?

Käyn itse kaiken keskustelun sähköpostilla, jolloin kaikki on todennettavissa siinä tapauksessa, jos jostain asiasta tulee epäselvyyttä.

Huomasin muuten syksyllä, että lähempänä vuokra-ajankohtaa markkinoille tupsahtikin ihan hyviä vaihtoehtoja. Omien suunnitelmien kannalta tosin on aika riskaabelia uskoa hyvään tuuriin ja jättää vuokraaminen ihan viime tippaan. Mutta mahdotonta ei näköjään ole löytää hyvää vuokrakotia viime metreilläkään. Onnea hyvän vuokra-asunnon löytämiseen.

Tuleeko mieleesi vielä jotain muuta, mitä kannattaisi ottaa huomioon vuokra-asuntoa etsiessä?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

28.1.2019 12 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirolaYleinen

Aurinkorannikkokupla puhkesi

by Annemaria 19.1.2019

Kun aamulla huojuvat palmut merenrannalla ja illalla tarpoo lumikinoksissa, ei meinaa pysyä pää muutoksessa.

Pakko oli jättää Fuengirola hetkeksi ja suunnistaa työasioissa Suomeen. Vajaa viisi tuntia ja auringonpaiste ja palmupuut vaihtuivat valkoisiin kinoksiin ja pieneen pakkaseen. Meluisan Andalusian rinnalla kotimaa tuntui vähän kuin jonkin sortin retriittiin olisi tullut.

Mieli ei selvästikään suostunut samassa ajassa vaihtamaan maata toiseen. Tarpoessani rautatieasemalta bussipysäkille oli aivan pölmistynyt olo. Sellainen epätodellinen tila kuin näkisi unta, josta uskoo kohta heräävänsä.

Mutta ei tuo tunne yhtään huono ollut. Painajaisesta ei ollut kyse. Ei lainkaan. Vastasatanut lumi ja kaunis valkoisuus yhdistettynä pirtsakkaan pakkaseen tuntuivat pitkästä aikaa oikeastaan ihan hyvältä. Vaikka olin lähtenyt pakoon talven kylmyyttä ja pimeyttä, syvältä selkärangasta suomalaisuus puski esiin. Ihanaa, oikea valkoluminen kunnon talvi! Miten kauniita puut olivatkaan lumikuorman alla.

Siinä kävellessäni ehdin mietiskelemään kaikenlaista. Kuten sitä miten hienoa on, että voin muutaman kuukauden ajan kokea erilaista elämää Euroopan toisella laidalla. Elämässäni on tällä hetkellä kaksi totaalisen erilaista arkea: toinen Andalusian auringon alla, toinen lumisessa Suomessa.

Onhan se totta, että Fuengirola-elämä on vähän oma kuplansa. Elämämme on aika huoletonta ja ristiriidatonta, jos ei lasketa mukaan sitä, että messissä on sama mies ja tutut parisuhdejahinat. Fuengirola-arjessa läsnä ei ole työperäistä stressiä, kiireisiä aamuja, huonoja ajokelejä, ihmissuhdekiemuroita, riittämättömyyden tunnetta eikä hoitamattomia asioita.

Tunnen itseni lapseksi, joka herää jokaiseen aamuun kuin uuteen seikkailuun uteliaana näkemään, mitä kivaa päivä toisi tullessaan. Tarkoituksellisesti siirrän kaikki taka-alalle hiipivät huolet reilun 3000 kilometrin päähän Suomeen. Niiden miettimisen aika ei ole nyt.

Tiesin, että kupla puhkeaisi Suomeen tultaessa. Espanja-euforia ei jaksanut kauaa kantaa. Se toisenlainen arki hyökkäsi vaateineen armotta vastaan. Minua odotti selvitettävänä melkoinen työrupeama. Selviäisinkö ajallisesti kaikesta? Oliko poissaoloaikanani tullut taas sen sata muutosta? Työstressi pyrki pilaamaan seuraavan yön unen ja työntymään alkavaan työjaksoon. Huolettomuus oli tipotiessään.

Mitä sitten tulee siihen ihanaan lumivalkoiseen talveen, hmmmm, otetaanpa vähän takaisin. Seuraavan päivän aloitin raappaamalla autoni ikkunoita. Suhailin autollani työkohteesta toiseen lumipöpperöisillä ja jäisillä kaduilla, jotka muistuttivat kyntöpeltoa.

Pikku korealainen oli kovilla auraamattomilla tienpätkillä. Piti keskittyä kunnolla ajamiseen pysyäkseni tiellä ja päästäkseni ylipäätään eteenpäin. Taivaalta tuli valkoista ihanuutta tuulen kera lisää. Ei tehnyt mieli avata auton ovea. Pakkastakin oli reippaasti. Palelsi.

Muistin palmut, muistin auringon ja hiekkarannan. Muistin valon, meren ja tutun rantakahvilan. Muistin aamulenkit, lounaat parvekkeella ja lämmön tunteen.

Minulla on jo kova ikävä takaisin.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

19.1.2019 12 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirolaRuoka ja viini

3 x hyvä päivä

by Annemaria 15.1.2019

”Voi hyvä päivä” tulee täällä Costa del Solilla huokaistua aika useasti. Enkä sano tätä retorisesti, vaan tarkoitan sitä ihan kirjaimellisesti.

Fuengirolassa asumisen yksi parhaista puolista on sen keskeinen sijainti kutakuinkin puolivälissä Costa del Solia. Mihinkään Arinkorannikolla ei oikeastaan ole pitkä matka. Omaa autoakaan ei tarvita, sillä julkinen liikenne on halpaa ja erittäin toimivaa. Tunnissa pyyhkäisee jo moneen mielenkiintoiseen paikkaan.

Joskus jopa huvittaa, että ihan tosissaan voi heittää kysymyksen: lähdettäisiinkö tänään käymään junalla Malagassa vai mentäisiinkö sittenkin bussilla Marbellaan?

Rantaa rakastavalle lähietäisyydellä on monta mielenkiintoista rantakaupunkia. Bussilla pääsee länteen, missä on hienostunut Marbella ja suloinen Estepona. Itään matkatessa paras kulkuväline on paikallisjuna, jonka pisinkään matkaosuus, Fuengirola – Malagan keskusta, ei maksa kuin 2,80 euroa.

Itselleni kaikista mieluisin Costa del Solin kaupungeista on Espanjan kuudenneksi suurin kaupunki Malaga. Kun ensimmäisen kerran kävin tässä kaupungissa, minulle jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Kirjoitinkin tuolloin blogiini, että äänekästä Malagaa voi samaan aikaan vihata ja rakastaa.

Malaga on vihreä kaupunki.

Mitä enemmän Malagaa olen oppinut tuntemaan, sitä mieluisampi siitä on tullut. Suurkaupungilla on suurkaupungin tarjonta on sitten kiinnostunut kulttuurista, museoista, ravintoloista tai shoppailusta. Eikä Malaga jätä kylmäksi rantaihmistäkään. Aivan keskustan kupeessa pääsee sukeltamaan Välimeren aaltoihin Malaquetan hiekkarannalta.

Ja eihän tämä meidän kotikaupunkimme Fuengirolakaan huono ole. Vaikka kuinka olemme täällä ollessamme kierrelleet kaupungin eri kulmia, meillä on vielä paljon käymättömiä kaupunginosia ja tuntemattomia kolkkia. Eräskin päivä päätimme ajaa lähimmältä bussipysäkiltä pääteasemalle Boquetilloon katsomaan vain mitä sieltä tulisi vastaan.

Joulun ja loppiaisen väli lähinnä chillailtiin rauhaiseloa omilla kulmilla, mutta ehdittiin piipahtamaan Malagassakin. Kolme päivää jäi erityisesti mieleen. Sellaisia päiviä, että piti huokaista ”voi hyvä päivä”.

Meksikolaista ruokaa ja Mojitot Malagassa

Loppiaisen alla päätimme lähteä viettämään aurinkoista päivää Malagaan. Paikallisjunalla pääsee aivan Malagan keskustaan (pysäkki Malaga Centro), josta on vain muutaman sadan metrin matka vanhaan kaupunkiin.

Matkalla poikkesimme Malagan vanhassa kauppahallissa, jonne tosin ei meinannut oikein sekaan mahtua. Koko Malaga oli lähtenyt liikkeelle, sillä tulossa oli espanjalaisten suurin juhla loppiainen, joka vastaa lähinnä meidän jouluaattoa juhlaruokineen ja lahjoineen.

Tänne vanhaakin vanhempaan Atarazanasin kauppahalliin täytyy tulla uudelleen vähemmän vilkkaana päivänä. Kuulun niihin, jotka rakastavat kiertelyä vanhoissa kauppahalleissa, joissa minusta elää paras paikallistunnelma.

Ja onhan mielenkiintoista tutkailla myyntitiskien tarjontaa. Jos nyt ihan rehellinen olen, minusta näytti, että lihatiskeille oli eksynyt koirien ruokaa, kuten siansorkkia ja -korvia 🙂

Kauppahallista oli sopiva sukeltaa Malagan vanhan kaupungin kujille. Tosin tuhannet malagalaiset olivat juuri tuona päivänä päättäneet tehdä viime hetken loppiaisen lahjaostokset ja vähän täälläkin tuli sellainen tunne, että mahtuuko sekaan. Suosituimmissa lahjaliikkeissä jono ulottui ulos asti.

Jollakin vanhan kaupungin kaduista huomasimme kiinnostavan meksikolaisen ravintolan El Taqueon. Ilman pöytävarausta päädyimme baaritiskille, mutta pystyihän siinäkin syömään. Tapaksista ei jaksa enää innostua niin paljon kuin aluksi ja väliin kaipaa muutakin makumaailmaa. Paikan cevichelle ja tacoille peukkua, kuten myös äärettömän ystävälliselle palvelulle. Kiva miljöö ja hyvää ruokaa.

Mies ei ollut koskaan käynyt Malagan rantapuolella ja suunnistimmekin lounaan jälkeen satamaan. Viime käynnistäni satama-alueen ravintolatarjonta oli laajentunut melkoisesti. Jotenkin minusta rantabulevardi palmuineen toi mieleen Nizzan. Joka tapauksessa mukava alue viettää aurinkoista päivää ja kuljeskella kiireettä pitkin rantaa.

Matkalla huomasin Malagan Pompidou-keskuksen värikkään lasikuution ja päätin pyhittää itselleni yhden kokonaisen taidemuseopäivän Malagaan. Meillä ei mies oikein innostu taidemuseoista, joten olen huomannut parhaimmaksi tehdä nämä käynnit ihan omineni. Malagassa on useampi korkeatasoinen taidemuseo, joten taidemuseofriikille täällä riittää tutkimista useammaksi päiväksi.

Hauska yksityiskohta Malagan vanhassa kaupungissa. Rantabulevardia parhaimmillaan.Tänne paremmalla ajalla.

Paluumatkalla mies kiinnitti huomiota korkeaan rakennukseen, jonka katolla istui ihmisiä. Näköalaterassi ilmiselvästi. Hetken päästä istuimme Mojitot kourissa ihmettelemässä Malagaa yläilmoista.

Olimme AC Hotel Marriott Malaga Palacion 15. kerroksen kattoterassilla. Päästäkseen sinne täytyi maksaa 8 euron pääsymaksu, joka sisälsi vapaavalintaisen drinkin. Hotelli on kutakuinkin katedraalin ja rantapuiston välissä. Toinen puoli terassista oli varattu ruokailijoille ja mietimmekin, että lämpimänä päivänä noissa näköaloissa voisi olla aika mukavaa ruokailla.

Takaisin juna-asemalle ja kotiin. Malagassa on aina mukava piipahtaa.

Terassiseuraa ja Malagaa kattojen yllä.

Kolmen kuninkaan kulkue

Loppiaisaattona oli jälleen lämmin päivä. Silkkaa aurinkoa aamusta alkaen. Sellainen paras mahdollinen sää lähteä kuljeskelemaan pitkin merenrantaa.

Jos jotain rakastan, niin tällaisia kiireettömiä päiviä ja päämäärätöntä kuljeskelua. Suunnistimme Benalmádenaan päin ja kuljimme rantaa niin pitkälti kuin pääsimme. Jäimme lopuksi istuskelemaan rantakiville ja katselemaan paikallisten rantakalastajien touhuja.

Illalla kokoonnuimme ystävien kanssa johonkin bussikadun ravintoloista odottelemaan illan päätapahtumaa: kolmen kuninkaan kulkuetta (los Reyes Magos). Kolme itämaan tietäjää, Melchor, Gaspar ja Baltasar, saapuisivat karnevaalikulkueessa kaupunkiin.

Kadun varret olivat täynnä ihmisiä ja kassein varustautuneita lapsia valmiina keräämään Fuengirolan kaupungin lahjoittamia karkkeja, joita kulkueesta heiteltiin melkoiset määrät. No, ehkä ihan muutama karkki tuli itsekin poimittua, kun nyt kerta kohdalle osuivat ja kun veljelle oli jostain syystä sattunut kassi tulemaan mukaan…

Jos satut olemaan Espanjassa 5.1. kannattaa ottaa selville milloin ja mitä reittiä nämä kulkueet liikkuvat. Olen aiemmin nähnyt samankaltaisen kulkueen Barcelonassa, joka oli aika mieletön spektaakkeli oikeine kameleineen ja valtaisine tanssiryhmineen. Fuengirolan kulkue oli pikkukaupungin kulkue, mutta ihan sympaattinen ja näkemisen arvoinen.

Ihan vähän vaan poimin, kun kohdallle sattui…

Los Bolichesin viinibaarikerros

Viininystävällä on kissanpäivät viinimaassa, etenkin Espanjassa. Pidän espanjalaisista tuhdeista punaviineistä ja erityisen iloiseksi tekee se, että hyvää viiniä saa edullisesti niin kaupoista kuin ravintoloista.

Fuengirolan suomalaiskaupunginosana tunnetussa Los Bolichesissa on kaksi viinibaaria, joista pidän erityisesti. Toinen näistä, El Callejon, on sen oloinen, että on ollut samassa paikassa iät ajat. Kovin ihastunut en ole seinällä tuijottavaan härän päähän tai muuhunkaan härkätaistelurekvisiittaan, mutta paikka on muuten sopivan paikallisväritteinen.

Baarissa on liitutaululla nähtävänä vaihtuvat viinit, jotka ovat useamman kokemuksen perusteella oikein kelvollisia. Viinin seuralaiseksi löytyy pitkä lista tapaksia.

Toinen uusi tuttavuus ja uudehko baari on bussikadulla oleva Distinto Vinos. Viinibaarin lisäksi kyse on viinikaupasta ja mikäpäs sen parempaa kuin voi ennen ostopäätöstä maistella viinejä ennakkoon. Paikka pyrkii löytämään myyntiin harvinaisempia ja vähemmän tunnettuja viinejä pientuottajilta.

Niin se kolmas hyvä päivä. Meillä oli bileperjantai, jonka teemana olivat hyvät viinit. Aperitiivit nautittiin Callejonissa ja sieltä siirryttiin Distintoon.

Mies halusi maistaa parhaaksi mainittua kinkkua iberico de Bellotaa. Viinibaarin pöydällä makasi ilmakuivattu ”jalka”, josta vuoltiin pitkällä veitsellä ohuen ohuita siivuja.

Meitä on niin usein ihmetyttänyt, että mikä noissa kinkuissa tekee suuret hintaerot. Kallein näkemämme kinkku maksaa peräti reilut neljäsataa, kun halvimmat lähtevät muutamalla kympillä. Minua eivät kinkut kovinkaan viehätä, mutta mies oli sitä mieltä, että kalliimpi on maultaan parempaa.

Kun kaksi viininystävää pääsee viinien karkkikauppaan, lopputuloksena olikin kunnon tasting. Ja kyllähän sieltä löytyi kunnon cavaakin. Jos haluat maistella vähän erikoisempia laatuviinejä, suunnista tänne.

Ennen nämä baarikierrokset olivat ehkä vähän laajempia, mutta nykyisin hyvä kun jaksaa saman illan aikana kahdessa paikassa käydä. Sitten mentiinkin hyvissä ajoissa kiltisti kotiin. Voi hyvä päivä, tämäkin.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

15.1.2019 10 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirola

Shoppailuvinkkejä Fuengirolaan

by Annemaria 8.1.2019

Nyt vähän ajankohtaista asiaa. Kaikkialla Espanjassa käynnistyivät eilen massiiviset talvialet. Tammikuussa heti loppiaisen jälkeen kannattaa suunnistaa kaupoille, jos vähänkään shoppailuvietti vaivaa.

Mitä enemmän ikää on tullut, sen laiskempi shoppailija minusta on tullut. Lyhyillä lomareissuilla en nykyisin viitsi juurikaan käyttää aikaa kaupoissa kiertelyyn.

Täällä Fuengirolassa ollessani aikaa on ollut paljon ja olenpa huomannut jälleen, että viileimpinä päivinä kaupoissa kiertely on ollut ihan rattoisaa puuhaa. Toki uusi paikka ja uudet kaupat ovat pitäneet mielenkiintoa eri tavalla yllä. Ja hei, täältä saa muutakin kuin aurinkorasvaa ja rantapyyhkeitä 🙂 Fuengirola on itse asiassa oikein hyvä shoppailukaupunki.

Saman havainnon täällä on voinut tehdä kuin muuallakin. Globalisoituneessa maailmassamme ostoskeskusten tarjonta on nykyisin niin tasapäistä, että väliin tuntuu siltä, ettei kauppakeskuksia erota toisistaan. Ihan sama kuljetko kauppakäytäviä Singaporessa tai Helsingissä. Samat ketjumyymälät tulevat vastaan kaikkialla.

Onneksi Espanjalla on paljon omia merkkejä etenkin vaatepuolella, joten pieni espanjalainen vivahde täällä tuotetarjonnassa kuitenkin on. Vaatteita ja kenkiä Espanjasta kannattaa ostaa.

Rebajaisissa nopeat syövät hitaat

Pyrin jaksottamaan ostokseni aina pääosin alennusmyyntiaikaan. Ylipäätään harvemmin tulee hankittua mitään normihinnalla. Minut saa tositarkoituksella liikkeelle vasta ale-lapuilla. Kuten tänään Espanjan talvialennusmyyntien ensimmäisenä päivänä.

Kaikkialla Espanjassa on sama juttu. Massiivinen talviale, rebajas, alkaa heti loppiaisen jälkeen. Kyse on todellisista ”repijäisistä”, kuten olen alehysterian nimittänyt. Käytäntönä on, että aleprosentit ovat heti alkuun suuria ja vajaan 47 miljoonan kansa lähtee liikkeelle.

Olin käynyt ennakkoon katsomassa Mijaksen El Corte Inglesin tavaratalosta erästä toppatakkia ja paria neuletta. Siirsin tarkoituksella ostopäätöstä alennusmyynteihin ja niinpä tänään iltapuolella suuntasin toiveikkaana Fuengirolan Mijas Costan suureen tavarataloon.

Huonosti kävi. Tintoretto vaatemerkistä näyttää pitävän moni muukin. Toivomassani takissa oli alennusta -50%, mutta haluamaani väriä ei enää ollut. Katsomissani neuleissakin aleprosentit pyörivät 40 pinnassa, mutta ikävä kyllä jäljellä oli enää pieniä kokoja.

Laukkuosastolla pyörittelin kädessäni kauan erästä pientä käsilaukkua, mutta sitten tulin järkiini. Tarvitsenko oikeasti laukkukokoelmaan enää yhtään lisää? Tiedoksi teille toisille: jos olet Fuengirolassa ja laukkua vaille, suunnista El Corte Inglesin laukkuosastolle. Merkkilaukuista oli oikein mojovia aleprosentteja.

Entä minne muuanne shoppailuintoisen kannattaa Fuengirolassa suunnistaa? Tässä teille omat vinkkini, vaikkeivat nyt mitään kovin yllätyksellisiä kohteita olekaan. Joka tapauksessa näillä nurkilla kauppoja on ainakin samassa ryppäässä enemmän. Vähän jokaiselle jotakin.

Miramar-ostoskeskus

Fuengirolan suurin ostoskeskus, jonka tietävät varmaan kaikki Fugessa käyneet. Täältä löytyy paljon nuorisomuotia ja merkittävimmät espanjalaiset ketjuliikkeet kuten Bershka, Mango, Sfera, Stradivarius ja Zara. Aikuisempaan makuun tarjolla on esimerkiksi C&A, Punto Roma ja Massimo Dutti. Ja tietty koko kansaa palveleva halpisketjumyymälä Primark, jossa muodin lisäksi myös kodintekstiilejä. Hinnat eivät päätä huimaa, mutta laadusta en sano mitään.

Miramaressa on myös suuri Carrefourin ruokapainotteinen tavaratalo. Minusta tämä ruokaosasto on yksi kaupungin parhaimpia.

Miramar sijaitsee Sohailin linnan luona. Aivan kauppakeskuksen viereen pääsee kaupunkibusseilla 1, 4 ja 5.

Dunnes Stores

Miramaresta kannattaa jatkaa jalkaisin muutama sata metri eteenpäin siltaa pitkin joen yli. Käänny heti sillan jälkeen vasemmalle ja hetken päästä näetkin ensimmäiset kyltit seuraavasta kaupparyppäästä. Dunnes Stores näkyy ensimmäisenä.

En ollut aiemmin kuullutkaan tällaisesta kaupasta. Piti googlettaa nimi ja irlantilaisen kauppaketjun jäljille pääsin. Dunnes Storessa on erittäin kivan hintaisia vaatteita ja vielä kivemman hintaisia alusvaatteita, mutta myös hyvä valikoima kodin tekstiilejä, sisustusta ja astioita.

Joulun alla tuli käytyä Dunnesilla parikin kertaa, sillä mm. kaupungin parhaat kynttilävalikoimat ja joulusomisteet löysin täältä. Huomasin myös, että saman ketjun pienempi myymälä on Fuengirolan keskustassa.

Decathlon

Dunnesin jälkeen kannattaa pistäytyä suuressa urheiluvälineliikkeessä Decathlonissa. Tämä ranskalainen urheiluun ja vapaa-aikaan keskittynyt kauppa myy kohtuuhintaisia vapaa-ajan tekstiilejä ja jos jonkinmoista urheiluvälineistöä. Erinomaiset valikoimat retkeilyvälineistöä ja vaatetusta.

Kenkien ystävän kannattaa katsastaa vastapäätä oleva kenkäkauppa Merkal Calzadones. Jonkinmoinen kenkien outlet-myymälä on kyseessä.

Ja löytyyhän näiltä hoodeilta myös tuttavamme Lidl. Meidän oli ihan pakko uteliaisuuttamma käydä katsomassa Lidlin viinien hintoja. Olin aika äimissäni huomatessani, että tarjouksessa oli samppanjaa alle 12 euroa pullo. No, eihän se kyllä kovin hääppöistä ollut.

El Corte Ingles

Mikäli teet ostoksia mieluiten kunnon tavaratalossa, Espanjassa et voi olla ohittamatta El Corte Ingles tavarataloja, joita maassa on yli 90. Fuengirolassa näistä on kaksi: pieni versio Los Bolichesin kaupunginosassa ns. junakadulla ja kunnollinen, useampi kerroksinen tavaratalo Las Lagunas kaupunginosassa Mihas Costalla.

Tavarataloon pääsee keskustasta kaupunkibusseilla 129, 120, 127 ja 113. Myös Carvajal/Torreblanca suunnasta busseilla 2 ja 3 pääsee hyvin lähelle. Jää pois päätepysäkillä Boequetillossa. Kävele pätkä bussin tulosuuntaan ja käänny urheilukentän kohdalla vasemmalle. Sen jälkeen mene alikulun läpi ja El Corte Ingles on edessäsi.

Plaza Mayor

Vaikka Plaza Mayor ostoskeskus ei enää Fuengirolan kaupunkialueella sijaitsekaan, otettakoon se nyt kuitenkin mukaan. Sen verran merkittävä shoppailupaikka joka tapauksessa on kyseessä.

Plaza Mayor edustaa uudenaikaista yksittäisistä taloista koostuvaa kaupparypästä. Olen nähnyt samankaltaisia kylämäisesti rakennettuja kauppa- ja ravintolakeskittymiä aiemmin Barcelonassa ja Budapestissä. Plaza Mayor koostuu kahdesta alueesta: toisessa kokonaisuudessa on pääosin ravintoloita ja toisessa puoliskossa pääosin kaupat.

Mitään poikkeavaa Plaza Mayorista en juuri löytänyt. Sellaiset tavalliset ketjuliikkeet täälläkin. Jos minun pitäisi valita Miramaren ja Plaza Mayorin kesken, menisin Miramareen. Kutakuinkin samantyyppinen liiketarjonta molemmissa. Tosin lähitulevaisuudessa Plaza Mayor tulee laajentumaan aika lailla, sillä lisäneliöitä on rakenteilla melkoisesti.

Fuengirolasta pääsee junalla aivan Plaza Mayorin viereen. Jää pois saman nimisellä pysäkillä.

Niin ja jos Ikea kiinnostaa, suuren tien toiselta puolelta löytyy tämäkin. Samalla alueella on paljon muitakin kodin kalustukseen ja sisustukseen keskittyneitä myymälöitä.

Tänään on pilvistä. Taidanpa lähteä katsomaan, mitä Miramaren rebajaisilla on tarjolla. Jospa sen toppatakin sittenkin  löytäisin.

Onko sinulla omia suosikkishoppailupaikkoja Fuengirolassa?

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

8.1.2019 4 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirola

Fuengirola on tarjonnut lisämaustetta elämään

by Annemaria 1.1.2019

Poks ja muiskis, suukot molemmille poskille paikalliseen tyyliin. Feliz Año Nuevo juuri sinulle!

Tiedän kuinka tylsää on lukea sellaisia jatkuvia hehkutusvirtoja, joissa kaikki on hattaraisen vaaleanpunaista. Kultapilven reunalta kirjoitellaan, että kaikki on niin ihanaa, ettei kestä. Juodaan vaan joka käänteessä kuohuvaa, syödään loistodinnereitä ja väliin käydään rentoutumassa viiden tähden hotellien spaosastoilla.

Palauttakaa minut maan pinnalle, jos kirjoitelmani alkavat vähänkään tuntua höttöiseltä. Tällainen tunnepuolen tyyppi kun olen, helposti innostun hehkutuksiin, etenkin kaikesta kauniista, uudesta ja ihmeellisestä.

Niin kuin nyt viimeisen kahden kuukauden aikana, jotka olemme täällä Aurinkorannalla viettäneet. Vuoden vaihtuessa ynnättiin miehen kanssa kokemuksia uuden elämänvaiheen alkutaipaleelta. Uskaltaisiko varovaisesti myöntää, että ihan äärettömän hyvää aikaa tämä Espanja-elämä on meille ollut. Ei mitään makeaa hattaraa, mutta sellaista hyväplus arkea. Herkullista kuin vastapaistettu korvapuusti. Samalla kertaa tuttua ja turvallista, mutta nautinnollisen maistuvaa.

Elämää lisämaustein

Olisinko aiemmin uskonut, että Costa del Sol ja sen suomikaupungiksi leimattu Fuengirola, saavat minut innostumaan näin kovin? Suoraan sanoen en. Tulimme avoimen varovaisesti kokeilemaan, voisiko tämä mitenkään olla meidän juttu.

Tavallinen arki pyykinpesuineen, viikkosiivouksineen ja kaupassa käynteineen se on läsnä täälläkin. Mutta siltikin jonkinmoinen lisäulottuvuus meidän arkeen on tullut.

On vähän vaikea selittää, mikä juttu se oikein on. Ehkä se on sellaista mukavaa kihelmöivää sisäistä täpinää, mikä valtaa heti aamusta. Sitä herää innolla uuteen päivään ja sen mukanaan tuomiin yllätyksellisiin asioihin.

Kun aamulla avaan makuuhuoneen kaihtimet ja huoneen täyttää kirkas auringonvalo, se vaan tuo väkisinkin hyvän mielen. Lähdetään sitten aamulenkille, lähikauppaan tai vietetään kotinysväyspäivää, tavallisissakin asioissa on sellainen oma pikantti lisämausteensa. Puhumattakaan siitä, jos suunnitelmissa on retkipäivä jonnekin kauemmas uuteen paikkaan.

Päiväretki Esteponan kukkaiskaupunkiin

Joulun ja uuden vuoden välillä on tullut liikuttua aika tavalla. Miehen aktiivisuusmittari on näyttänyt sen verran runsasta askelsaldoa, että hyvinkin tässä voipi ottaa muutaman päivän lunkimmin.

Joulun jälkeen hyppäsimme Fuengirolan linja-autoasemalta bussiin ja lähdimme katsomaan meille molemmille tuntematonta rantakaupunkia Esteponaa. Uuden ihastuttavan kaupungin löysimmekin. Suosittelen Esteponaa lämmöllä lomakohteeksi tai ihan vaan mukavan kaupunkipäivän viettoon. Kuvia ja kokemuksia Esteponasta löydät täältä.

Kävellen Benalmádenasta Fuengirolaan

Perjantaina ajoimme paikallisjunalla viereiseen kaupunkiin Benalmádenaan. Tarkoituksemme oli kävellä noin kymmenen kilometrin matka takaisin kotiin Fuengirolaan. Loppujen lopuksi saimme tehtyä paluusta joltisenkin pidemmän erilaisilla syrjähypyillä. Halusin poiketa mm. Benalmádenan Paloma-puistoon, jossa juoksentelee vapaana kanoja, kukkoja ja kaneja. Mutta mikäs siinä. Aurinko paistoi ja päivä oli mitä kaunein.

Yritimme niin paljon kuin mahdollista kulkea rantalinjaa pitkin, mutta kaikilta osin se ei onnistunut. Useaan otteeseen nousimme ja laskimme rannalle johtavia portaita. Rantapenkereen sortumavaaran takia rantareitti oli myös jostain kohdin suljettu.

Matkan mukava bongaus oli tuttavamme mainitsema Costa del Solin paras rantaterassi Yucas. Siinä kutakuinkin Torrequebradan tienoilla on uusi näköalaterassi, joka on aivan rannan tuntumassa, näköalojen kannalta kuitenkin sopivasti ylhäällä. Tuttava oli oikeassa. Ihan äkkiä ei tule mieleen toista yhtä upealla paikalla olevaa terassiravintolaa.

Oli aivan pakko istahtaa täydeltä laidalta paistavan mollukan lämpöön ja kostuttaa kuivia kurkkujamme. Odotimme, että hinnoissa olisi ollut uutukaisella mestalla näköalalisää, mutta mitä vielä. Vai mitä olette mieltä 2,5 euron hintaisesta olutpullosta näin upeissa puitteissa? Enpä muista kohdanneeni täällä missään turistiryöstöhinnoittelua, mikä ikävä kyllä on aika yleistä monissa turismin leimaamissa paikoissa.

Rannikon paras terassi?

Siinä vaiheessa, kun selvitimme viimeiset kilometrit omalle rantabulevardille, nälkä muistutteli olemassaolostaan. Hetken mielijohteesta päätimme lounastaa yhdessä rantakadun kalaravintoloista, chirinquitoista.

Mereneläviä muovituoleissa rantaravintolassa

Joulun ja uuden vuoden väli on tuonut selvästi enemmän paikallista väriä asuinkulmillemme ja sen huomasi myös tässäkin ravintolassa. Osuimme ravintolaan pahimpaan lounasaikaan. Paikka oli täpösen täysi ja meteli sen mukaista. Saadaksemme pöydän tarvittiin sellainen parinkymmenen minuutin odottelu. Mikäs siinä, eihän meillä mihinkään kiirettä ollut.

Ravintola itsessään oli sisustukseltaan karu: muovituoleja ja pöydillä vaihdettavia plastiikkaliinoja. Mutta eivätpä olleet hinnatkaan pahoja. Pääosin annoshinnat liikkuivat merenelävien osalta viidestä kymmeneen euroon.

Pöytäämme kannettiin grillattuja sardiineja (yhden annoksen hinta vain kolme euroa!), avokadoa ja katkarapuja, pieniä mustekaloja, grillattuja chipironeksia eli jonkinlaisia mustekaloja nämäkin ja kuivaa valkkaria. Muy bien!

Muistin jälleen, että ruokalistoja tutkaillessa täytyy olla tarkkana: fritos-sanaa tulee välttää. Espanjalaiset näyttävät rakastavan kaikkea uppopaistettua ja suuri osa erilaisista ruoka-annoksista valmistetaan uppopaistamalla. Itse en juurikaan friteeratusta ruuasta perusta. Muu ruoka olikin mieleen, paitsi nuo epämääräiset uppopaistetut pikkumustekalamöykyt.

Satulinna puskien keskellä

Seuraavana päivänä silmiini osui juttu Rantapallon-sivustolta Benalmadenan Castillo de Colomares nimisestä ”linnasta”. Muistan, että ihmettelimme tätä satulinnan näköistä rakennelmaa joskus aiemmin ylhäältä käsin käydessämme Benalmadenan vuoristokylässä pueblossa.

Taidehistoriaan ja arkkitehtuuriin perehtynyt tohtori Esteban Martín Martín rakennutti tätä hämmästyttävää rakennelmaa seitsemisen vuotta kunnianosoituksena Kolumbukselle ja hänen retkilleen. Eriskummallinen linna valmistui 1994.

Matkasimme junalla Torremuellen asemalle ja kävelimme siitä reilun parin kilometrin matkan ylös linnalle. Matka oli silkkaa nousua, joka pani minut heikompikuntoisemman puuskuttamaan ihan toden teolla.

Linna itsessään oli merkillinen. Tuntuu hullulta, että joku yksittäinen henkilö on rakentanut moisen vaativan rakennelman keskelle ei mitään. Linnaa ei meinannut toisesta suunnasta edes erottaa puskien keskeltä, eikä sitä edes oikein mainostetakaan missään.

Muuan elokuva tuli mieleen…

Harmi vaan, että rakennuksen sisätiloihin ei päässyt. Liekö nämä osat yksityiskäytössä, sillä linnaa ylläpitävät nykyisin rakennuttajan leski ja poika.

Joskus mopo karkaa käsistä ja jostain kumman syystä päätimme palata kävelemällä kotiin. Matkaa olikin vähän enemmän kuin olimme ajatelleet. Lisäksi puuskittainen mereltä puhaltava tuuli teki paluumatkasta aika tavalla vilpoista.

Taas kerran huomasin, että vaatetusta oli liian vähän. Liekö tällä syynsä, että minulla on taas flunssa. Tämä flunssakierre alkaa jo kyllä riepomaan. Lenkkareiden lisäksi meillä on viime aikoina kulutettu flunssalääkkeitä kiitettävästi.

Paluumatkalla mereltä puhalsi melkoinen tuuli.

Ikivihreitä espanjalaisia ja rypäleitä viime sekunneilla

Meistä on tullut vanhoja. Ainakin, jos asiaa mitataan uudenvuodenaaton meiningillä. Syötiin miehen kokkaamia tapaksia, avattiin pullo halpiscavaa ja kuunneltiin Spotifysta ikivihreitä espanjabiisejä. Bésame mucho vaan!

Jottei nyt ihan nysväämiseksi vuoden vaihtuminen mennyt, vedin meikit naamaan ja väkertelin tukkaa muumihaalarissani. Tämä on nimitys Lidlistä ostamalleni lämpimälle kokovartalohaalarille, josta on tullut lempikotivaatteeni.

Jos meidän uuden vuoden viettomme oli kovin rauhallista, sitäkin railakkaampaa se näytti olevan rantakadun ravintoloissa. Lastenkutsujen tötteröhattuihin ja naamareihin somistautunut juhlakansa näytti minusta ohikulkeissamme jotenkin hassulta. Vähän kuin uusi vuosi ja vappu olisivat menneet sekaisin.

Suuntasimme Ilunion-hotellin ravintolaan, joka normaalista poiketen olikin lähes täysi. Illan mielenkiintoisin osuus oli seurata paikallisen suvun uudenvuodenviettoa naapuripöydässä. Lähes 30 henkeä arviolta neljästä sukupolvesta ottivat iloa irti vuoden viimeisellä tunnilla. Melu oli sen mukaista, vaikka alkoholilla ei näyttänyt olevan asiassa mitään tekemistä. Taustalla soittavan pianistin pimputtelu hautautui täysin tähän mekkalaan.

Ennen h-hetkeä tarjoilijat kiersivät jakamassa pöytiin viinirypälepusseja. Espanjalaiset syövät vuoden kahdentoista viime sekunnin aikana kaksitoista rypälettä, yhden kullakin sekunnilla. Siinä sitten mekin osallistuimme paikalliseen perinteeseen ja popsimme rypäleemme ja toivotimme toisillemme Hyvää uutta vuotta. Tulkoon tästäkin hyvä vuosi!

Kaikki valmiina h-hetkeen. Onnellista uutukaista vuotta teille kaikille!

Viikonloppuna menemme mielenkiintoiseen mestaan, jota en vielä paljasta. Ostimme yhteiseksi joululahjaksi palan kaunista maisemaa ja hitusen ylellisyyttä. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

1.1.2019 19 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirola

Joulutunnelmia Fuengirolasta

by Annemaria 25.12.2018

”Käy lämmin henkäys talvisäässä.”

Näin voi kirjaimellisesti todeta, kun jouluaattoaamuna suunnistimme lenkillämme merenrantaan. Andalusian talviaurinko pani parastaan ja merikin oli tänään lähes tyyni. Riisuin kenkäni ja kahlasin Välimeren aaltoihin. Pakkasessa kyyhöttävä varpunen jouluaamuna tuntui kovin kaukaiselta.

Täytyy myöntää, että minun on ollut vähän vaikeaa saavuttaa joulutunnelmaa palmujen katveessa. Sen verran pinttynyt suomalainen sielunmaisema on selkärangassa, että se ”oikea” joulu tuntuu vaan tarvitsevan tiettyjä rakennusaineita. Kuten lunta, vaikka talvesta en muuten pidäkään.

Olemme viettäneet pitkän rupeaman viime vuosien jouluja Lapissa Luostolla. Kelomökin hämyssä kynttilöiden ja takkatulen loimussa on selkeästi asustanut minulle se oikea joulunhenki. Kun pakkaslumi on narskunut kengän alla ja kipakka pakkanen purrut poskipäitä, on ollut helppoa heittäytyä joulutunnelmaan.

– Ostetaanko jouluksi glögiä, mies kysyi? Hmm, jotenkaan sitä ei auringonpaisteessa kesäkeleissä kaipaa. Kuin ei joulukuusta, joulusaunaa tai kynttilänvaloa.

Kumma juttu. En ole mikään perinteisiin tiukasti ripustautuva joulufriikki, jonka jouluun pitäisi ehdottomasti kuulua itsepaistetut piparit ja alusta asti itse keitetyt laatikkososeet. En pidä kinkusta, en lanttuloorasta, en rosollista. Tekoja ja perinneruokia enemmän joulu on minulle tunneasia. Tietynlainen moodi ja tunnelma. Yhdenlainen tapa kokea suomalaisuutta.

Laitoimme aattopäivänä läppäriltä soimaan jouluradion. Sytytin kynttilöitä ja hyräilin mukana iki-ihanaa joululaulua Sydämeeni joulun teen. Aurinko tunki kutsumattomana vieraana sisään.

Mies kokkaili keittiössä jouluateriaa. Kylmäsavulohi ja Waldorffin salaatti saivat tänä vuonna kunnian edustaa meidän perinteisiä jouluruokia. Sen sijaan joulupöytämme kuninkaiksi olivat uineet merenantimet: hietasimpukat, langustit ja mustekalarenkaat.

Niin paljon kuin mereneläviä rakastankaan ja niin hyviä kuin ne olivatkin, kaipasinko sittenkin poronpaistia ja imellettyä perunalaatikkoa? Ihan rehellinen ollakseni, mielessä kävivät. Suomalaisuus näköjään puskee jouluna väkisin esiin, halusipa tai ei.

Illalla lähdimme Fuengirolan keskustaan katsomaan kynttilähartausta. Useampi sata suomalaista oli kokoontunut Rafaelin aukiolle kuuntelemaan jouluevankeliumia. Aukion keskiössä monikymmenmetrinen ledkuusi vaihtoi väriä kaikissa sateenkaaren väreissä.

Meillä oli Lapissa tapana käydä jouluaattoaamuna kuuntelemassa Pyhällä joulurauhanjulistusta. 25 asteen pakkasessa Enkeli taivaan lausui näin taipui huonosti kohmeisilla huulilla. Nyt ei ollut sitä ongelmaa.

Jouluyön taivaalla oli täysikuu. Pysähdyttiin paluumatkalla katsomaan kuun kelmeässä valossa valaistunutta hiekkarantaa. Kun vähän käytti mielikuvitusta, siinä saattoi nähdä valkoisen lumipeitteen. Vähän kuin hanget korkeat nietosten. Tyhjät rantatuolit pilasivat kuitenkin mielikuvan.

Kotona kaadettiin lasilliset tuhtia punaviiniä. Hyvä joulu tämäkin. Erilainen vain.

”Jossain, sataa valkeaa lunta…”

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

25.12.2018 4 comments
Costa del SolFuengirolaMatkaturvallisuusYleinen

Vastoinkäymisiä matkassa: tuskainen sunnuntai

by Annemaria 17.12.2018

Kun ulkomailla sairastuu ja lääkäriin pitäisi päästä sunnuntaina, tulee kumman turvaton olo. Mistä ihmeestä vieraassa maassa löytää englantia puhuvan lääkärin pyhäpäivänä?

Tänään on ollut huono päivä. Vaikka Fuengirolan taivas on ollut kauniin sininen, minun taivaani ovat täyttäneet mustat pilvet. Olin aamusta niin harmistunut, että tulipa muutama kyynelkin vuodatettua niin kivusta kuin kiukusta.

Heräsin aamuyöllä järkyttävään selkäsärkyyn. Yritin ponnistaa sängystä hakemaan särkylääkettä ja tajusin, että alaselän viiltävä kipu on niin tuskallista, etten pääse omin voimin sängystä ylös. Pakko herättää mies ja saada apua.

Omituisinta tässä on se, että selkäni on lähes aina ihan kunnossa. Viime päiviä lukuunottamatta selkäsärky on minulle lähes täysin vierasta. Ensimmäinen ajatus oli, että tämä ei voi olla totta. En ollut tehnyt edes mitään poikkeavaa, kuten reväyttänyt selkääni tai nostanut painavia kantamuksia. Mitään sellaista ei ollut taustalla, johon olisin voinut yhdistää tämän yllättävän selkäsäryn.

Nyt kuitenkin viimeiset neljä päivää alaselän särky on haitannut elämääni jossain määrin. Olen napsinut satunnaisesti särkylääkkeitä ja kuvitellut, että kyllähän se nyt tästä asettuu. Mutta kun ei. Särky näytti vain kehittyvän pahempaan suuntaan päivä päivältä, kunnes oltiin tässä tilanteessa. Kipu esti liikkumisen ja normaalin toiminnan. Apua oli jostain saatava.

Meillä on kotivakuutuksiin yhdistetty molemmille jatkuvasti voimassa oleva matkavakuutus ja ensimmäiseksi tuli mieleen, että osaisikohan vakuutusyhtiömme auttaa. Vakuutusyhtiöillähän on suosituimmissa lomakohteissa usein omia sopimuslääkäreitä.

Onneksi en ole matkoilla usein sairastunut, mutta niinä harvoina kertoina, kun näin on käynyt, matkavakuutus on antanut toivottua turvaa hoitoon pääsystä. Mies soitti aamuvarhaisella Fennian ympärivuorokautiseen ulkomaan matka-apupalveluun ja apua saimme tälläkin kertaa.

Täytyy sanoa, että huolimatta siitä, että oli sunnuntaiaamu, saimme todella hyvää palvelua. Meille etsittiin Fuengirolaa lähinnä olevat päivystävät lääkäripalveluasemat, joista totesimme Benalmádenassa olevan yksityissairaalan olevan meitä lähin. Saimme tekstiviestillä tarkan osoitteen sekä maksusitoumusnumeron. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei meidän tarvinnut käyttää rahaa ollenkaan, vaan sairaala laskuttaa vakuutusyhtiötä suoraan.

Hetken päästä istuimme taksissa kohti naapurikaupunki Benalmádenaa ja sen kansainvälistä yksityissairaalaa Vithas Xanitia. Päivystyksen ilmoittautumistiskillä otettiin kopio passistani, luottokortistani ja matkavakuutuskortistani, täytin muutaman henkilötietolomakkeen ja ranteeseeni laitettiin potilasranneke potilasnumeroineen. Kutakuinkin saman tien taululle ilmestyi oma numeroni.

Ensin minut vastaanotti ilmeisesti hoidon tarvetta arvioiva hoitaja, joka kehotti odottamaan taululle tulevaa numeroa ja tietoa, mihin huoneeseen minun tulisi mennä. Viiden minuutin päästä tästä olin jo lääkärin vastaanotolla.

Vähän minulla oli vaikeuksia saada lääkärin englannista ja vaikeasta aksentista selvää, jos ei sitten omakaan kouluenglantini niin sujuvaa ole. Kovinkaan laajaa diagnoosivuoropuhelua lääkärin kanssa emme käyneet, mutta pienistä ymmärrysvaikeuksista huolimatta, asia saatiin selvitettyä. Kivun syynä on mitä todennäköisemmin tulehtunut lihas. Lääkityksenä vahvoja särkylääkkeitä ja lepoa.

Benalmádenan Vithas Xanit sairaala näytti uudehkolta.

Taksimatkalla takaisin kotiin katsoin alapuolella auringossa kimaltelevaa merta ja yritin ajatella itsekin aurinkoisia asioita. Vaikka tässä kohtaa ottikin kovasti päähän, lohdutin itseäni sillä, että tämä on hetkellistä ja pääsen pian normaaliin toimintakuntoon.

Vastoinkäymisiä välillä tulee, sille ei vaan voi mitään. Pitää päinvastoin miettiä, miten kiitollinen voin olla siitä, että olen pääosin perusterve eikä minun ole koskaan tarvinnut kärsiä pitkäaikaisista kiputiloista. Mitä sitten, jos tässä muutama matkapäivä menee pipariksi. Kokonaisuuden kannalta pieni juttu.

Näillä kuntoon.

Onnellinen olen myös siitä, etten ole matkassa yksin. Tuntuu hyvältä, kun lähellä on toinen, joka huolehtii ja hoivaa. Kummasti tuntui paremmalta, kun mies kokkaili iltapalaksi yhtä lempiruokaani, gambas pil pil, eli öljyssä, valkosipulissa ja chilissä tiristettyjä katkarapuja. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Ihmettelin muuten sitä, miten nopeasti täällä Aurinkorannikolla pystyi sunnuntaina pääsemään lääkärinhoitoon. Ei minkäänmoista pitkää ja turhauttavaa odottelua. Kymmenessä minuutissa sairaalaan tulosta olin lääkärin vastaanotolla. Täydet pisteet espanjalaiselle sujuvalle terveydenhoidolle.

Täydet pisteet myös vakuutusyhtiöni toiminnalle. Yksi asia on varmaa. En koskaan matkusta mihinkään ilman matkavakuutusta.

Parempia päiviä odotellessa.

Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia Costa del Solin lääkäripalveluista?

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

17.12.2018 10 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirola

Kurkistus meidän viikkoon – miten aika Fuengirolassa sujuu?

by Annemaria 11.12.2018

Miten te oikein saatte ajan siellä Fuengirolassa kulumaan? Onko ruvennut aika käymään jo pitkäksi?

Myönnetään, etukäteen vähän jännitin itsekin sitä, että tuleeko meille jossain vaiheessa ensihuuman laskeuduttua pitkästymisen tunnetta. Kun kotikulmat on tutkittu, elämä löytänyt rutiininsa ja miehen kanssa vietetään aikaa pääosin kahdestaan 24/7, alkaako tuntua siltä, että Aurinkorannikon elämän hohdokkuus häviää?

Tässä teille kuulumisia meidän menneeltä viikolta. Mitä itse luulette, olemmeko jo kovin puutuneita?

Maanantai

Flunssa vaivaa. Pukeutuminen on täällä ollut koko ajan yhtä vaikeaa. Auringossa on kuuma ja varjossa useimmiten tähän aikaan vuodesta viileää. Ja jos vähänkään tuulee ja on kosteutta, ilmassa on selvää raakuutta etenkin iltaisin. Tuntuu, että jokaiseen ulosmenoon olisi paras varustautua varmuuden vuoksi niin topilla kuin toppatakilla.

Kerroin aiemmin, että edellisellä viikolla lähdin Granadaan ihan turhan kesäisissä pukimissa. Sillä seurauksella, että sunnuntain sitten makasin petin pohjalla flunssaisena lähes koko päivän. Onneksi yhden päivän lepo teki ihmeitä ja maanantaina olo oli jo paljon parempi.

Tuleva joulu pääsee täällä Aurinkorannikolla välillä unohtumaan. Alkuviikosta mietin, että pitäisikö alkaa jollain lailla valmistautumaan. Hankkia kenties jotain? Pitäisikö joulufiilistä alkaa jotenkin nostattamaan?

Jouluvalot appelsiinipuissa eivät oikein saa joulutunnelmaa syttymään.

Kun paikalliset jouluseimiviritelmät eivät ihan vastaa omaa toivettani joulukoristelusta, päätimme tehdä täsmäiskun kotoiseen Ikean runsaudensarveen Malagaan. Ostoslistalle pantiin joulujuttuja, kuten servettejä, kynttilöitä, tuikkukuppeja ja jotain tuttuja jouluherkkuja.

En oikeasti ymmärrä kuinka Ikea pystyy tekemään sen aina. Vaikka tarkoitus ei olisi hankkia juurikaan mitään erityistä, jostain kumman syystä ostoskassiin kertyy tavaraa AINA enemmän kuin olit ajatellut. Vai mitä voitte päätellä siitä, että meillä oli suunniteltujen lisäksi tuomisena nojatuoli, jalkalamppu, wokkipannu, tuolien istuinpäällisiä, pussilakanat, juomalaseja, kahvimukeja, puisia leikkuulautoja, pannunalusia ja puolukkahilloa?

Olimme varmaan näky, kun mies raahasi kolmea Ikean maksikassia ja minä suurta neliskulmaista laatikkoa ensin Ikeasta juna-asemalle ja kotiasemalta vielä kotiin.

Mutta onpahan meillä nyt lisää asumismukavuutta. Saimme kotiimme kynttilöiden ja jouluservettien lisäksi kaivatun lukunurkkauksen nojatuolilla ja hyvällä lukuvalolla. On se mukavaa, että Ikea on olemassa.

Nyt passaa lueskella.

Tiistai

Tämä päivä oli pyhitetty kauneudenhoidolle. Olin sopinut kasvohoidoista Fuengirolan Glow Beauty kauneushoitolan kanssa. Kieltämättä oma ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat jäljet ottavat välillä päähän ja päätin, että nyt kun on aikaa, satsaan enemmän oman ulkonäköni hoitoon.

Kauneuskäsittelyihin menoa madaltaa Suomea selvästi halvempi hintataso niin hoidoissa kuin kampaamopalveluissa. Oikaiskaa, jos olen väärässä, mutta karkeasti arveltuna puhutaan jopa puolet edullisemmista hinnoista.

Siitä, mitä minulle tehtiin, pääset lukemaan täältä. Käsittelyn jäljiltä olin sen verran hummerinpunainen, että päätin jäädä tiistaina suosiolla loppu päiväksi kotiin.

Mies oli käynyt aamupäivällä jälleen hekumoimassa Mercadonan kalatiskillä. Meillä syötiin päivälliseksi vaaleita simpukoita, joita rakastan yli kaiken. En tiedä onko näille suomalaista nimeä, mutta espanjaksi nämä sydämenmuotoiset herkullisuudet ovat almejas. Niin muchos, muchos maukkaita.

Keskiviikko

Joulukuun viides ja meidän 22. hääpäivämme. Herättiin ajoissa ja kiirehdittiin aamulenkille ennen auringonnousua. Pilvettömänä päivänä aamut ovat täällä minusta ehdottomasti päivän parasta aikaa. Kultapallo nousee meren takaa, värjää hetken taivaanrannan ja hujauksessa kaikki kylpee valossa ja lämmössä.

Olimme päättäneet lähteä viettämään hääpäiväämme Malagaan, mikä tuntui lähinnä epätodellisen hauskalta. Käytännössä tämä tarkoitti vain noin 40 minuutin junamatkaa lähiasemaltamme.

Paloin halusta nähdä Malagan kehutut jouluvalot ja ennen kaikkea pääostoskadun Calle Larioksen maailmankuulun valo- ja äänishown. Spektaakkeli oli juuri niin vaikuttava kuin osasin odottaa. Koko pitkä ostoskatu oli katettu kauttaaltaan 600 000:lla led-lampulla, jotka ”tanssivat” musiikin tahtiin. Upeaa!! Menkää ihmeessä katsomaan, jos lähitienoilla olette. Valoshowta esitetään 6. tammikuuta saakka.

Malagan vanha kaupunki on täydellinen paikka kierrellä tapasbaareja tai istahdella lasilliselle kapeille kujille. Käytiin parissakin ravintolassa syömässä muutama tapasannos. Vanha lempparipaikkani KGB petti tällä kertaa. Hinnat olivat nousseet edellisestä kerrasta ja tuntui, etten enää löytänyt ravintolan tapasannoksista samaa innovatiivisuutta kuin ennen.

Jos vähänkään olet perso kuohuvalle, etsi käsiisi vanhasta kaupungista La Medusa niminen samppanjabaari ja ravintola (Calle Santa Maria 25). Enpä ihan äkkiä muista, (Champagnen maakuntaa lukuunottamatta) mistä olisin löytänyt näin hyvän valikoiman laseittain tarjottavia samppanjoita ja mihin hintaan! Ravintolasta saa myös laatucavoja lasettain ja ken ostereita rakastaa, tämä on sinulle must.

Väittäisin, että La Medusa on kuohuvan ystävälle löytö. Ainakin meistä oli mukavaa istua lämmitetyllä terassilla ja maistella erilaisia laadukkaita ja kohtuuhintaisia kuohujuomia.

Malaga on täynnä tunnelmaa.

Torstai

Pyhäpäivää vietettiin 6.12. täälläkin. Espanjalaisilla oli jokin perustuslainpäivä, jonka vuoksi kaupat olivat kiinni ja sellainen letkeä pyhäpäivämeininki vallalla. Ihmiset kuljeskelivat päämäärättä pitkin Paseon rantakatua, ja näiden kiireettömien yksilöiden joukkoon liityimme itsekin.

Taivalsimme keskustaan, pysähdyimme lempparikahvila Lorena Cafessa ja paluumatkalla lähiapteekissa. Röhäköhä vaivaa meitä molempia ja sen lisäksi toinen silmäni oli punoittava, vuotava ja kutiseva. Silmätulehdus ilmeisemmin.

Olen aina miettinyt, että mihin kummaan perustuu se, ettei Suomessa saa apteekeista ilman reseptiä mitään tehokkaampia lääkkeitä. Täällä saat saman tien vahvemmat ropit, kuten nytkin antibioottitippoja silmään. Sillä seurauksella, että seuraavana päivänä silmäni oli jo lähes kunnossa.

Mies jaksaa edelleenkin olla ihastuksissaan uusista ruokien raaka-aineista. Itsenäisyyspäivän menu oli meillä tänään valkoviinissä ja yrteissä haudutettua kania.

Illalla katsottiin telkkarista totuttuun tapaan linnanjuhlia ja kilisteltiin hyvää itsenäisyyspäivää cavalasillisilla.

Perjantai

Pilvinen päivä. Hypättiin bussiin ja ajettiin Miramar-ostoskeskukseen. Päämäärätöntä haahuilua vaate- ja kenkäkaupoissa. Lopuksi Carrefourin ruokaosastolle.

Minua taitaa selvästi vaivata jonkin sortin joulustressi. Vai pitäisikö sanoa, että stressi siitä, ettei joulun eteen tee yhtikäs mitään. Tuntisi itsensä ilmiselvästi paremmaksi ihmiseksi, jos edes valmistelisi joulua muutamalla aiheeseen sopivalla ostoksella.

Jotain pientä tuli kuin tulikin joulua varten hankittua. Paikalliseen tapaan ostimme lajitelman perinteisiä espanjalaisia joulumakeisia, niitä aitoja Estepeñan tekemiä. Carrefourin loistavasta viinitarjonnasta tarttui mukaan pari pulloa Juve & Campsin huippucavaa, jonka kanssa tehtiin tuttavuutta toissailtana Malagassa.

Illalla kävin naapurini kanssa viinilasillisilla. Sattui nimittäin niin hauskasti, että eräs blogini lukija oli tajunnut kuvista, että hyvänen aika, mehän ollaan ihan naapureita keskenämme. Asustellaan samassa talossa vierekkäisissä rapuissa. Oli äärimmäisen mukavaa saada naisseuraa ja ennen kaikkea tavata mukava uusi ihminen.

Lauantai

Varmaan yksi lämpimimmistä päivistä, mitä on kohdallemme sattunut täällä ollessamme. Huomasimme heti, että aamulenkille tuli laitettua tällä kertaa ihan liikaa päälle.

Istuttiin poikkeuksellisen pitkään lenkin päätteeksi lähikahvilassamme ja varastoitiin itseemme aimo annos auringon C-vitamiinia. Talvikuukausien aurinko tuntuu edelleenkin niin syvälle käyvän hyvältä.

Lounasta syötiin tänään parvekkeellamme. Piti oikein muistuttaa, että oikeasti, joulukuuta eletään. Yritin sinnikkäästi jaksaa istua auringossa vähän pidempään, jotta saisin naamaani edes himpun verran rusketusta. Korkeista suojakertoimista huolimatta punainen näyttää olevan minun rusketukseni.

Lounas parvekkeella joulukuussa on aika kiva juttu.

Iltapäivällä pelattiin tunnin verran pingistä. Meillä on kiva taloyhtiö, jossa asukkaiden käytössä on pingispöytä ja padelkenttä. Padelmailojen ostoa tässä kovasti harkitaan.

Illalla heiteltiin matkalaukkuun seuraavien päivien matkavaatteita. Sunnuntaina oli tarkoituksemme lähteä pariksi päiväksi yhteen Andalusian suosikkikaupunkiini, Córdobaan. Olin innoissani päästessäni miehen kanssa kaksistaan kaupunkiin, joka oli uusimpia Andalusian tuttavuuksiani viime syksyltä.

Röhinä ja yskä meitä molempia vaan edelleen vaivaa. Eikä tietysti ihme, liikutaanhan jatkuvasti suurissa lämpötilavaihteluissa kylmästä lämpimään ja toisin päin. Vilustumiselta on niin vaikea välttyä, sillä vetoa on vähän joka nurkalla. Toivottavasti päästään tästä röhästä molemmat pian eroon.

Aamu on ihmisen parasta aikaa.

Sunnuntai

Aamulla mies yski ja niisti huolestuttavan paljon. Olimme varanneet Córdobasta hotellihuoneen hinnalla, jota ei voinut peruuttaa, joten flunssasta huolimatta lähdimme matkaan. Ensin paikallisjunalla Malagan rautatieasemalle ja sieltä bussilla Córdobaan.

Reilun parin tunnin matkan jälkeen kävelimme hotelliimme Eurostar Patios de Cordóbaan. Olin majoittunut samaisessa hotellissa viime syksynä ja tykästynyt viihtyisiin hotellihuoneisiin, hotellin rauhalliseen tunnelmaan ja erinomaiseen sijaintiin vanhan kaupungin kupeessa. Nyt meillä oli vain himpun verran parempi superior-huone.

Sunnuntaipäivä ja pitkät pyhät olivat saanet córdobalaiset liikkeelle, sillä äänekäs paikallinen elämä näkyi ja kuului etenkin vanhan kaupungin aukioiden ja joenvarren ravintoloissa. Lounastimme eräällä terassilla syöden mm. paikallista salmojeroa, joka on paikallinen muunnos gazpachosta. Nauratti, kun joissain pöydissä viriteltiin laulua, jota seurue tehosti taputuksilla ja joku innokkain nousi seisomaan ottaen muutaman flamencoaskeleen. Córdoba jäi jälleen mieleen elämäniloisena kaupunkina.

Paikallista perinneruokaa salmojeroa.Córdobalaisia herkkuja joulumarkkinoilla.

Córdoban keskustassa oli meneillään joulumarkkinat. Musiikki soi, mandariinipuut oli koristeltu jouluvaloin, ihmisiä oli kaikkialla, paikalliset elintarvikkeet ja käsityöt tekivät kauppansa. Ihana tunnelma, tuli ihan jouluinen olo.

Päivän viimeinen yllätys tuli hotellihuoneessa. Olin juuri riisumassa vaatteita, kun silmäni naulautuivat pöydällä jäissä olevaan kuoharipulloon, – Kulta, mikä toi on? Mies oli yhtä hämmästynyt kuin minä. – Ei harmainta aavistusta.

Kiva ylläri hotellihuoneessa.

Eihän siinä mitään. Korkattiin pullo ja päätettiin päivä kuplivalla. Seuraavana aamuna tiedustelin respasta mysteeripullon taustaa. Superior-huoneisiin kuuluu kuulema pullo cavaa. Kiitos kovasti, meille kelpasi.

Tähän oli hyvä päättää mukava viikko ja kiva päivä yhdessä Andalusian elämäniloisemmista kaupungeista. Tähän mennessä jokainen viikko Fuengirolassa ja muualla Andalusiassa on tarjonnut pieniä mikroseikkailuja ja päiviä, joista olemme nauttineet niin suunnattomasti.

Elämä hymyilee yhdessä usein paistavan auringon kanssa.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

11.12.2018 14 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirolaIkääntyminen

Tukka hyvin ja naama kiittää – kauneuskäsittelyissä Fuengirolassa

by Annemaria 6.12.2018

Yhteistyössä Glow Beauty Fuengirola

Uudella paikkakunnalla on aina oma juttunsa löytää hyvä kampaaja. Mietin pitkään, että hakeutuisinko espanjalaiseen kampaamoon vai menisinkö tässäkin helpoimman kautta ja kääntyisin jonkin Fuengirolassa toimivan suomalaiskampaamon puoleen.

Omat hiukseni ovat pohjoismaalaisen ohuet ja hennot. Kun tätä materiaalia vertaa espanjalaisten runsaisiin kuontaloihin, katsoin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi valita suomalaisomisteisen kampaamon, jossa ollaan totuttu käsittelemään omanlaistani hiuslaatua. Samalla eliminoisin myös mahdollisen kieliongelman mukanaan tuomat riskit.

Siskoni suosituksesta otin yhteyttä Fuengirolan bussikadulla (Avenida de los Boliches 62) toimivaan Glow Beauty kampaamo/kauneushoitolaan. Liikkeessä työskentelee yrittäjänä ja kosmetologina toimivan Minna Landénin lisäksi kaksi kampaajaa.

Hiukseni olivat Fuengirola-viikkojen aikaan päässeet kerrassaan huonoon kuntoon. Vesi on täällä hyvin kalkkipitoista, mikä saa hiukseni aivan tajuttomaan sotkuun. Tuntui, etten pärjännyt enää vanhoilla hoitotuotteilla. Pesun jälkeen edessä oli takkukimppu, jota selvitellessä hennot hiukseni vain katkeilivat. Lisäksi aurinko oli taittanut vaaleaksi raidoitetut hiukseni kellertaviksi.

Mitä ihmettä voi tehdä tälle takkupesälle?

Tällaisen ongelma-aineksen kanssa käännyin Glow Beautyn Alinan puoleen. Kampaaja ehdotti hiuksilleni ensimmäiseksi Olaplex-hoitoa, jolla saataisiin korjattua hiusteni haurastunutta rakennetta sekä suojattua hiusta tulevalta värikäsittelyltä.

Oli mukava asia löytää uusi kampaaja, jolla oli hyviä ehdotuksia niin hiusteni kunnon, värin kuin leikkauksen suhteen. Alinan ehdotuksesta hiuksiini laitettiin entisten raitojen joukkoon hieman tummempia raitoja, joiden sävy oli lähellä hiusteni omaa väriä. Näin hiukseni saatiin paksumman ja luonnollisemman näköisiksi.

En halunnut, että hiuksiani lyhennetään edestä paljoa. Sen sijaan niskaosaa lyhennettiin enemmän, mutta muuten malli pidettiin tasapitkänä ja napakkana. Näin huonokuntoista latvaa saatiin vähän pois ja kokonaisuus näyttämään tuuheammalta. Halutessa hiukset olisi helppo kääntää myös kiharoille.

Tyytyväinen asiakas kiittää. Hiukseni kunto parani silmissä, niissä on nyt enemmän kiiltoa ja pärjään kalkkipitoisen veden kanssa entistä paremmin. Oma osansa on myös mukaan lähteneellä kookoshoitoöljyllä, jota laitan hiuksiin muutaman tipan aina pesun jälkeen.

Lopputulos.

Seuraavalla viikolla käännyin iho-ongelmieni kanssa Glow Beautyn yrittäjän Minnan puoleen. Herkkä ja helposti palava ihoni tarvitsee kunnon suojakertoimet, mutta aurinkovoiteilla läträäminen on nostanut otsaani talimuhkuroita.

Minna tutki kasvoni ja totesi, että pintakuiva ihoni tarvitsee ensin kunnon puhdistusta ja kosteutusta. Ja sitten jotain järeämpää, jolla saadaan kasvojeni sävyä heleytettyä ja pintaverenkiertoa parannettua.

Aluksi ihoni puhdistettiin huolella ja käsiteltiin kevyellä happokuorinnalla. Pienirakeinen kuorinta tuntui aavistuksen kuumottavana kihelmöintinä. Kuorinnalla poistettiin kuollutta ihosolukkoa, jolloin iho pystyy paremmin ottamaan vastaan kosteuttavat hoitotuotteet. Kuorinta myös tasapainottaa talineritystä, jolloin finnit, mustapäät ja otsani talitukkeumat vähenisivät.

Olin kyllä aiemminkin kuullut mikroneulauksesta, mutta jo sanana neulaus on tuntunut aika rajulta toimenpiteeltä. Minna suositteli käsittelyä ehdottomasti ikääntyvälle iholleni. Kukapa tämän ikäinen yli viisikymppinen nainen voi kieltäytyä käsittelystä, joka lupaa heleyttää ihon väriä, tasoittaa kirjavuutta kuten pigmenttiläiskiä, ehkäistä ryppyjen muodostumista ja parantaa pintaverenkiertoa. Siispä tuumasta toimeen.

Minna on toiminut Fuengirolassa kauneudenhoitoalanyrittäjänä jo kahdeksan vuotta.

Kasvoni käsiteltiin kauttaaltaan mikroneulauskynällä, jossa on 12 steriiliä mikroneulaa. Käsittely tekee ihoon tuhansia mikroskooppisen pieniä reikiä, jonka seurauksena iho käynnistää oman korjausprosessin, joka aktivoi ihon omaa kollageenituotantoa. Edellä lueteltujen asioiden lisäksi kasvojen pitäisi myös napakoitua kollageenituotannon parantuessa.

Hoidon aikana iholleni levitettiin useamman kerran C-vitamiinia sisältää hoitoseerumia, joka rullauksen ansiosta imeytyy ihoon paremmin.

Kun neuloista puhutaan, tulee aina mieleen, että toimenpide on kivulias. Rouheaa nipistelyä lukuunottamatta mitään muuta en tuntenut. Ainut, että hoidon jälkeen ihoni oli aika tavalla punoittava ja kirjava, joten mitään menoja ei kannata samalle päivälle sopia. Kirjavuus kyllä tasaantui seuraavaan aamuun mennessä. Aurinkoa ja hikiliikuntaa tulee myös välttää hoitopäivänä.

Päätinkin jäädä täksi päiväksi kotiin.

Nyt jään sitten odottelemaan tuloksia. Ja tiedoksi vaan, että miehelle on sitten turha yrittää selittää, mitä sulle on tehty. ”Ai, että sun naama reijitettiin? Ja se nuorentaa, niinkö?”

Täytyy myöntää, että olen viime aikoina laiminlyönyt ihoni hoitoa. Tuntuu, että elämässä on ollut viime kuukausina niin paljon kaikenlaista, etten ole oikein jaksanut kiinnittää tarvittavaa huomiota kauneudenhoitoon. Mitä nyt olen iltaisin puhdistellut kasvoja jollain putsarilla ja taputellut kosteusvoidetta päälle.

Tänne muuttaessamme tavaraa oli matkalaukuissa sen verran paljon, että hankin kevennystä jättämällä osan purkkiarsenaalista kotiin. Ja arvatkaapa, mistä tuli kosmetiikka hankittua ensi hätään? No Mercadonasta tietysti, halpaa kun oli 🙂

Glow Beautyssa oli hyvät valikoimat kampaamo- ja kauneudenhoitotuotteita. Omistaja tuo itse maahan tuotteita.

Olen myös aina ollut äärimmäisen huono käyttämään erilaisia kosmetologipalveluja. Osittain siitäkin syystä, että ne ovat Suomessa minusta melko arvokkaita ja muut asiat on tullut priorisoitua omaa ulkonäköä tärkeämmiksi.

Kauneushoitolat saavat minut myös tuntemaan oloni jotenkin epämukavaksi. Hoitoloiden viimeisen päälle laittautuneet kosmetologit aiheuttavat lähes alemmuuskompleksia, joten epämukavuusalueella selvästi ollaan.

Kun Glown Minna kysyi, että milloin olen viimeksi käynyt kosmetologilla kauneushoidoissa, en oikeastaan enää edes muistanut. Niin pitkä aika viimeisimmästä käynnistä on. Tässä kohtaa ikääntyvän naisen elämää pitäisi kyllä ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa huolehtimaan hyvinvoinnin ohella enemmän myös ulkonäöstä.

Omalla kohdallani kynnystä varmasti madaltaa Fuengirolan kauneuspalveluiden Suomea selvästi edullisempi hintataso. Sekä aivan varmasti minulle sopivan matalan kynnyksen kauneushoitolan löytyminen.

Glow Beautyn naiset: Alina, Minna ja Angela. (Kuva Glow Beauty).

Glow Beautyn ajanvaraus onnistuu kätevästi netistä, josta näkee myös eri hoitojen ja kampaamopalveluiden hinnat. Kiitos Glow Beautyn ammattitaitoiset naiset hyvästä työstä ja ystävällisestä palvelusta.

https://www.glowbeauty.es/

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

6.12.2018 2 comments
AndalusiaCosta del SolEspanjaFuengirola

Fuengirolan ihastuttavat jouluvalot

by Annemaria 28.11.2018

Fuengirolan yli kaksi miljoonaa LED-valoa ovat hullaannuttaneet minut.

Viime viikolla Fuengirola puettiin jouluasuun. Yli 70 katua, yli 10 aukiota ja yli 100 julkista rakennusta ovat saaneet koristukset jouluvaloista, joissa loistaa kaikkinensa yli kaksi miljoonaa LED-lamppua.

Lähdettiin miehen kanssa sunnuntaina iltalenkille tarkoituksenamme käydä vähän fiilistelemässä jouluasuista kaupunkia. Niinhän siinä sitten kävi, että huomaamattamme tuli illan aikana kuljettua 13 kilometriä. Valo toisensa jälkeen johdatti meitä eteenpäin kuin Itämaan tietäjiä konsanaan.

Ensi alkuun Rafaelin aukion 18-metrinen valokuusi ihastutti. Väriä vaihtavan kuusikehikon sisäänkin saattoi mennä ihmettelemään valospektaakkelia, joka väliin yltyi tuikkimaan spektrin kaikissa väreissä.

Bussikatua, Avenue Los Bolichesia, oli valaistu kilometrien matkalta kadun päälle ripustetuilla tähtivaloilla. Katsetta kannatti kääntää myös pienemmille sivukaduille, sillä jouluvaloja näytti olevan vähän kaikkialla. Fuengirola oikeasti nyt loistaa!

Seuraava huikaiseva valopläjäys tuli vastaan Plaza de la Constituciónilla. Aukiota ympäröivistä puista roikkui valtaisa määrä valoketjuja, jotka hehkuivat melkoisena valomerenä. Jouluista tunnelmaa nostattivat lisäksi aukion pienimuotoiset joulumarkkinat ja kirkon viereen valoista rakennettu seimiasetelma.

Aukio oli minusta tosi kaunis. – Vain lumi puuttuu, totesi mies ja meitä vähän nauratti, kun tajuttiin, että tänä vuonna meillä on varmuudella musta joulu.

Varsinainen jouluvalohuipennus kohdattiin kaupungintalon edustalla Espanjalaisella aukiolla. Aukion yli kurkotti kiemuraisia ”valonauhoja”, jotka päätyivät jättikokoiseen välkkyvään ja valoa vaihtavaan kuusenpalloon. Kokonaisuus on kerrassaan hieno. Kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan.

Siinä vieressä muuten, Plaza Reyes Catolicosilla hotelli Casa Consistorialin edessä, on Belén, yksi Fuengirolan jouluseimistä. On mahtanut olla iso duuni rakentaa jeesusseimen lisäksi kokonainen kylä kaikkine toimintoineen ja pienine yksityiskohtineen.

Näissä jouluseimikokonaisuuksissa on minusta jotain todella hellyttävää. Espanjassa matkaillessani olen jossain kohdannut kauppoja, jotka myyvät pelkästään tällaista jouluseimissä käytettävää miniatyyritavaraa.

Joulutunnelmaan pääsi tällä reitillä virittäytymään ihan kunnolla. Ja jos jouluvalot ovat sinun juttusi, kannattaa käydä myös Malagassa. 30.11.2018 sytytetään Malagan Larios-kadun (Calle Larios) kuuluisat jouluvalot. 600 000 LED-lamppua, valospektaakkeli ja äänishow tarjoavat ihasteltavaa joka ilta klo 18.30, 20.00 ja 21.30.

Minun on ainakin ihan pakko mennä fiilistelemään. Nämä valojutut ovat vaan niin hurmaavia.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

28.11.2018 14 comments
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6

BLOGIN TAKANA

BLOGIN TAKANA

Elämästä hullaantuneen kukkamekkotädin matkablogi, jossa seikkaillaan maalla, merellä ja samppanjabaareissa. Elämännälkäinen visualisti ja ruuan perässä matkaava kulinaristi rakastaa Espanjaa, lumoutuu Lapista ja inspiroituu kaikesta kauniista. Ja väliin juo samppanjaa, olosuhteiden pakosta joskus myös muovimukista.

YHTEISTYÖ – OTA YHTEYTTÄ

samppanjaa.muovimukista@gmail.com
Teen mielelläni yhteistyötä blogini linjaan sopivien yritysten kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä mediakortti.

SEURAA BLOGIA MUUALLA

Facebook Instagram

Viimeisimmät julkaisut

  • Menolippu Malagaan ja muita positiivisia asioita

    14.10.2026
  • Pystynkö päästämään irti?

    23.9.2026
  • Olympos ja Kasos, kivat päiväretkikohteet Karpathoksen Pigadiasta

    17.9.2026
  • Kreikan Karpathos sopii rantalomailijalle

    11.9.2026
  • Pieniä askelia eteenpäin

    20.8.2026

Kategoriat

  • Ahvenanmaa (9)
  • Andalusia (99)
  • Bloggaaminen (6)
  • Costa del Sol (79)
  • Elämä (17)
  • Elämäntaito (65)
  • Espanja (152)
  • Etelä-Karjala (10)
  • Etelä-Savo (20)
  • Fuengirola (51)
  • Ikääntyminen (24)
  • Italia (2)
  • Kainuu (4)
  • Kanariansaaret (15)
  • Katalonia (21)
  • Kreikka (2)
  • Kroatia (5)
  • Lappi (45)
  • Lesken elämää (11)
  • Luontomatkailu (39)
  • Majoitus Suomessa (42)
  • Matkaturvallisuus (7)
  • Museot Suomi (16)
  • Norja (3)
  • Pohjois-Karjala (9)
  • Pohjois-Savo (3)
  • Putiikkien helmiä (3)
  • Ranska (13)
  • Retkeily (27)
  • Risteilyt (21)
  • Ruoka ja viini (66)
  • Ruotsi (3)
  • Saimaa (12)
  • Saksa (2)
  • Singapore (7)
  • Suomen kaupungit (29)
  • Syöpä perheessä (12)
  • Taide ja kulttuuri (26)
  • Tanska (5)
  • Unkari (7)
  • Venäjä (8)
  • Viro (20)
  • Yleinen (116)

Instagram

@2023 - Samppanjaa Muovimukista

Samppanjaa muovimukista
  • KOTI
  • Blogin takana
  • Yhteistyö