Onhan se vähän järjetöntä varata pidempiaikainen majoitus jostain kohteesta ja sitten lähteä sieltä päivän-kahden hotellikeikalle jonnekin muuanne. Mutta matkailu avartaa, tässä tapauksessa ainakin rahapussia. Kävimme hotellilomasilla Teneriffan Santa Cruzista käsin La Gomeran saarella ja Puerto de la Cruzissa. Joskus tekee hyvää nauttia pieni pala ylellisyyttä.
Pidän hyvistä hotelleista (kukapa ei pitäisi), mutta en ole valmis maksamaan ihan mitä vaan hotelliyöpymisistä. Yritän aina löytää mahdollisimman hyvän hinta-laatusuhteen ja hyödyntää kaikki saatavilla olevat tarjoukset. Tosiasia kuitenkin on, että silloin, kun haluat oikeasti hyvään hotelliin, pitää olla valmis avaamaan kukkaroa vähän enemmän.
Kaksisataa euroa on meillä ollut jonkinlainen kipurajahinta. Nyt oli vain kyseessä hieman poikkeuksellinen synttärimatka ja halusin tällä reissulla nautiskella edes hetken tasokkaan hotellin kahisevista lakanoista ja viihtyisästä tunnelmasta. Vaan millaisia kokemuksia irtosi yli kahdensadan vuorokausihinnalla?
La Gomeran Parador – kuin lomalla maaseutukartanossa
Oma synttärilahjani itselleni oli kahden vuorokauden hotellimajoitus La Gomeran saaren Parador-hotellissa. Olen aiemmin kertonut, että olen kovin tykästynyt Espanjan valtion omistamiin Parador-hotelleihin. Nämä majoituskohteet sijaitsevat usein poikkeuksellisen hienoissa luontokohteissa tai historiallisissa rakennuksissa.
La Gomeran Parador sijaitsee korkealla rinteellä pääkaupungin San Sebastianin matkustajaliikennesataman yläpuolella. Hotellin omasta puutarhasta sekä myös osasta huoneista aukeaa hienot näköalat niin alas kaupunkiin kuin ympäröiville vuorille.
Varasin meille superior-huoneen aamiaisilla. Mielestäni kannatti maksaa hieman ekstraa, sillä parvekenäkymät merelle olivat ihastuttavat.
Paradoreissa kannattaa myös aina ottaa aamiainen, sillä ne ovat olleet jokaisessa käymissämme Paradoreissa mielestäni erinomaiset. Ei niin valtavaa valikoimaa, mutta enemmänkin hyviä raaka-aineita. Mukavaa oli myös se, että erilliseltä listalta saattoi tilata lämpimiä annoksia.
Huoneemme oli melko tilava ja sisustettu kauniilla puuhuonekaluilla. Kylppäri oli myös suurehko ja varustettu kahdella altaalla. Suihkutilassa hotellin ikä näkyi eniten mm. kaakeleiden tummina pisteinä. Huone oli ihan ok, ehkä kuitenkin hieman kolkko, koska pehmentävät tekstiilit, kuten päiväpeitot ja matot puuttuivat. Huone ei mielestäni ollut ihan hintansa väärti.
Sen sijaan hotellin yleisistä tiloista kolkkous oli kaukana. En muista koskaan ennen nähneeni hotellia, jossa olisi sellainen määrä ihastuttavia oleskelutiloja kauniine huonekaluineen. Tuli tunne, että oltiin jossain maaseudun herraskartanossa. Tässä hotellissa todella löytää oman rauhallisen sopen joko käytävien nurkkauksista, erillisistä kabineteista, ulkotiloista tai veden solinalla säestetyistä sisäpihapatioista.
Hotellin tunnelma oli ihastuttava ja kotoinen. Tekisi mieli sanoa, että siellä oli menneen maailman siirtomaahenkeä hyvällä tavalla. Hotellin oma puutarha eksoottisine kasveineen vielä lisäsi viihtyvyyttä. Olisin hyvin voinut jäädä viettämään päivää vain hotellimiljööstä nauttien.
Tykkäsin myös siitä, että puutarhaan oli sijoitettu tuoliryhmiä näköalapaikoille palmujen katveeseen. Tämä hotelli huokui romantiikkaa. Lisäksi hotellilla on myös kivan kokoinen uima-allas ja auringonottotilat, joissa ei juuri ketään näkynyt vaikka sää oli melko lämmin.
Suosittelen illallista hotellin omassa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja kohtuuhintaista, palvelu ystävällistä ja miljöö miellyttävä. Samalla myös vältti raskaan kipuamisen alhaalta kaupungista. Vaikka matka ei ollut pitkä, useat portaat ja jyrkät kadunpätkät ottivat voimille.
Maksoin syntymäpäivälahjastani 213 euroa yöltä. Hintaan sisältyi 2-hengen superior-huone merinäköalalla ja aamiaisilla. Hinnassa oli mukana Parador amigos -alennus (kirjautumalla kanta-asiakasohjelmaan saa pieniä alennuksia huonehinnoista).
Olisin ollut hotelliin kaikin puolin tyytyväinen ilman kahta heikentävää asiaa. Huonettamme ei käyty siivomassa lainkaan välipäivänä. En jaksanut valittaa asiasta, sillä tulimme huoneeseemme päiväretkeltämme aika myöhään. Siinä vaiheessa halusimme vain levähtää rauhassa ennen illallista. Tämä oli pieni asia, mutta huomattavasti suurempi haitta oli toisen yön hajuongelma.
Kun palasimme jälkimmäisenä iltana huoneeseemme illalliselta, nenään kävi paha viemärin haju. Avasin parvekkeen ovet ja ajattelin, että asia korjaantuu tuulettamalla. Ei nimittäin ole kovinkaan tavatonta, että espanjalaisissa hotelleissa, erityisesti kylppäreissä, saattaa välillä tuoksahdella.
Tuulettaminen auttoi, mutta vain hetkellisesti. Kun kävimme nukkumaan, huomasimme hajun vain jatkuvan. Siinä kohtaa väsyneenä ei oikein jaksanut asian kanssa enää pelehtiä. Ehkä olisi kannattanut valittaa, sillä kuvottava haju vaivasi meitä läpi yön, kunnes jossain vaiheessa aamua avasin jälleen parvekkeen ovet ja saimme huoneeseen raikasta ilmaa.
Aamulla kerroin hajuhaitasta respalle, mutta sain osakseni vain valittelua. Eipä siitä enää mitään hyötyä ollut. Olisi pitänyt kuulema tulla valittamaan illalla, niin olisivat vaihtaneet huoneen. Maksoimme ja kiitimme. Vähän tämä jäi kuitenkin miinustamaan muuten niin kivaa kokemusta.
Kyllä, menisin milloin vain uudestaan, sen verran viehko hotelli on kyseessä. Seuraavan kerran vain osaisin vaatia hajuttomuutta. Yli 200 euron hintaisessa hotellissa ei pitäisi joutua kärsimään tällaisesta ongelmasta.
Ihan hyvää kuvaa ei anna sekään, että huone unohtuu siivota. Hinta-laatusuhteessa hotellilla olisi parantamisen varaa. Gomeralla tosin on parempia hotelleja aika vähän, joten tulijoita taitaa riittää näilläkin hinnoilla.
Puerto de la Cruzin viiden tähden unelma
Tasokkaat hotellyöpymiset saivat jatkoa lomakaupunki Puerto de la Cruzissa. Tällä kertaa oli kyse miehen antamasta synttärilahjasta, tosin ihan itse valitusta.
Lahjatoiveenani oli päästä vuorokaudeksi oikein hyvään hotelliin, sellaiseen, jossa voi hetken lillua ylellisyyskuplassa. Viiden tähden hotelleja löytyy Teneriffalta useitakin, mutta halusin sellaiseen paikkaan, jolla olisi perinteitä ja tunnelmaa.
En oikeastaan tiedä miksi päädyin Puerto de la Cruzin Hotel Botanico y Oriental Spa Garden hotelliin. Jotain sellaista vanhan ajan aristokraattista henkeä olin aistivinani tässä hotellissa vai liekö sana botanico vienyt puutarhahullun mielenkiinnon?
Nauroin miehelle, että haluan sitten nauttia täysillä koko rahan edestä ja olimme hotellilla jo hyvissä ajoin. Onnistuimme saamaankin huoneemme hieman etuajassa. Täytyy myöntää, että olimme hieman pettyneitä nähtyämme itse hotellin. Itse rakennus oli tylsän näköinen, ehkä seitkytlukuinen, eikä näyttänyt lasinkaan viiden tähden hotellilta.
Miten kummasti sitä aina samaan aikaan nauttii ja on jopa hieman vaivautunut ylen huomaavaisesta palvelusta. Kun hyppää bussista matkalaukkuineen ulos ja hetken päästä kannetaan eteen virkistävää juomaa ja saa luovuttaa laukkunsa hotellin piccololle, on jopa ihan hämillään. Kyllähän me tämä itsekin saataisiin menemään…
Sisätiloissa ei näyttänyt enää yhtään tylsältä. Thai-henkinen orientaalityyli on ehkä joskus ollut hienoa ja eksoottista, nyt ihan kaunista, mutta pakostakin mietti, että miksi Espanjassa. Joka tapauksessa tietynlainen ylellisyys nousi esiin hotellin kaikista tiloista. Muhkeita sohvia, upottavia mattoja, kauniita kalusteita, paljon taidetta, koristeellisia yksityiskohtia…
Olimme varanneet huoneen merinäköalalla ja yllätykseksemme saimme sivunäköalan myös Teidelle. Itse merinäköala ei niin ihmeellinen ollut, koska ei oltu merenrannassa ja väliin jää asutusta. Merinäköalaa parempi oli Teiden näkeminen auringonlaskussa.
Huone oli viihtyisä ja kivan tilava. Vaikka iäkäs hotelli on kyseessä, itse en pitänyt huoneen sisustusta vanhanaikaisena, kuten joissain palautteissa näytti olevan. Minusta tämän hotellin tyyliin sopi erinomaisesti hieman vanhahtava tyylikkyys.
Kylpyhuone oli marmorinen, tosin suihkutiloissa näkyi myös täällä iän patina. Suihku ja wc-pönttö olisivat kaivanneet jo uudistusta.
Kierros hotellin tiloissa vahvisti tasokkuutta. Kaikki oli puunattua, hillityn viihtyisää sopivalla ripauksella luksusleimaa. Jäin tuijottamaan pitkäksi aikaa aulatilojen isossa altaassa uivia meduusojen kauneutta. Sen sijaan ennemminkin negatiivisen vaikutuksen tekivät aamiaistilojen isossa lintuhäkissä sirkuttelevat eksoottiset linnut. Vastustan tällaista eläinten vangitsemista ja minusta se ei ole enää tätä päivää.
Hotellin allasalue tuntui aika pienehköltä, mutta lisää altaita olisi löytynyt spa-osastolta, jonne en tällä reissulla ennättänyt. Tai no, miestä ei saa kirveelläkään kylpylään, joten en sitten viitsinyt sinne yksin lähteä. En tosin ole itsekään erityisesti kylpylöiden perään. Kylpylän käyttö olisi kuulunut huoneen hintaan.
Tälläkin hotellilla on oma puutarha lampineen ja suihkulähteineen, jopa hienompi kuin edellisessä Parador-hotellissa. Oli oikein viehkoa käyskennellä puutarhassa ja kuunnella mustarastaiden konserttia. Botanico-hotellin vieressä on myös kaupungin kasvitieteellinen puutarha, joten puutarhojen ystävälle tässä kohtaa on antia yllin kyllin.
Kun maksaa hotelliyöstä sievoisen summan, aina jossain kohtaa iskee pihiys. Kuten siinä kohtaa, kun katsoimme hotelliravintoloiden hintoja. Espanjalaisittain ne olivat kalliita, mutta aika tavallisia suomalaisten ravintoloiden hintoja. Suoraan sanoen meihin iski pihiys ja menimme kadun toiselle puolelle syömään ihan hyvän aterian intialaiseen ravintolaan. En tiedä tuliko tässä kohtaa säästettyä väärässä kohtaa?
Hotellin iltaravintolassa oli sen sijaan mukavaa istua iltaa. Vähän harmitti, ettei sinä iltana ollutkaan pianomusiikkia vaikka jostain olin lukevani, että sitä olisi joka ilta. Tilasimme Margaritat ja siirryimme vielä ulkotiloihin nautiskelemaan etelän lämpimästä illasta. Puutarha ja biotakka oli kiva yhdistelmä. Vielä pieni kierros valaistussa puutarhassa ennen nukkumaanmenoa. Voi jessus, miten enkelipasuunat tuoksuivat voimakkaasti etelän illassa. Täydellinen lopetus kivalle päivälle.
Aamiainen oli niin hyvä kuin tällaisessa hotellissa voi odottaa. Aamiaisen saattoi nauttia halutessaan myös ulkotiloissa.
Ihan tappiin me oltiin, otettiin niin sanotusti koko rahan edestä. Hieman ennen kahtatoista luovutimme huoneemme. Olisimme kyllä viihtyneet pidempäänkin. Tutkimme huoneessa ollutta joulunajan ohjelmaa ja jäi kyllä sellainen polte, että olisipa ihanaa joskus viettää joulu tällaisissa puitteissa.
Vuorokausi kustansi merinäköalalla 274 euroa. Kallista oli, mutta jos minulta kysytään, oli sen arvoista.
Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista
13 comments
Miramar Malagassa oli lievä pettymys,yö maksoi yli kolmesataa euroa mutta vain sisääntulon aula uima-allasalue olivat vau.Huone oli pieni ja ikkunaton.
Myös Fenix Torremolinosissa oli neljän-viiden tähden hotelli ja maksoin yli 200 yöltä.Käytävät haisevat,joissa kokolattiamatot.Aamiaiset molemmissa hienosti esillepannut,mutta aika juusto-ja pullavoittoista.Sarjassamme joskus kiva kokeilla näitäkin..
Tällä reissulla kuljettiin Malagassa tuon Miramaren ohi ja ihasteltiin kuinka aristokraattisen hienolta se näyttää. Uskon kyllä, että harmittaa pulittaa tuollainen summa, kun ennakko-odotukset ovat jotain ihan muuta. Espanjan hotelleissa muuten on ikävä kyllä yleistä, että vihannekset on korvattu pullavalikoimalla. Se siitä välimerellisestä keittiöstä 🙂
Tätä oli kiinnostavaa lukea. En ole varma, olenko itse maksanut ikinä yli 200 euroa hotelliyöstä. Yleensä oma matkustustyyli on sellainen, että tulee oltua liikkeellä auringonnoususta auringonlaskuun, niin ei tunnu järkevältä panostaa mahdottomasti hotelliin. Jos tuollainen summa tulisi maksettua, varmaan tulisi oltua koko vuorokausi hotellin alueella. Mutta kyllähän noissa molemmissa hotelleissa miljöö näyttää todella upealta!
Se onkin aina vaikea yhtälö. Jos maksaa hotellista sievoisen summan, harmittaa, jos ei ota koko rahan edestä ja vietä siellä mielestään tarpeeksi aikaa. Huomaan, että tämä hotelliasia on myös ikäkysymys. Ennen en niinkään pannut arvoa sille, millaisessa hotellissa lomansa viettää. Hinta oli tuolloin ratkaiseva tekijä. Nyt sitä syynää hyvin tarkasti, mihin päänsä kallistaa 🙂
Olen aika usein reissatessa nuukaillut ja valinnut keskihintaisen hotellin. Nyt iän karttuessa olen huomannut että alan ajatella myös siten että moni kohde voi olla ainutkertainen ja siksi voisi panostaa vähän enemmänkin….jopa ihan luxukseen asti :-). Ja tietysti myös se ettei enää viitsi riekkua myöhään yöhön ulkona vaikuttaa siihen että hotellissa tulee vietettyä aikaa enemmän kuin nuoruusvuosina. Hotellin valitseminen on kuitenkin vaikeaa kun kuvat ja tekstit ei aina kerro koko totuutta. Joskus olen saanut jotain ihan hulppeaa sattumalta ja keskihintaankin joskus taas ennakkokäsitys on ollut liikaa odottava ja alkupettymys johtuu siitäkin (tai matkaväsymyksestä tai….). Ennen muinoin reissattiin ilman että näki minne oli oikeastaan menossa ; ehkä näki vain pienen kuvan hotellin ulkopuolelta jotta löysi perille. Oli enemmän ilahtumisen ja pettymyksen mahdollisuuksia. Mutta myös enemmän seikkailun tuntua ? Joskaan seikkailua en enää itse kylläkään kaipaa. Tärkeämpää on että asiat hoituu 🙂
Niin allekirjoitan tämän. Juuri alla Mikolle vastasin, että hotellin valinta on myös ikäkysymys. Hotellilla on nykyisin paljon enemmän merkitystä kuin joskus nuorempana. Juu, en minäkään kaipaa enää mitään seikkailua. Kyllä sitä pitää tietää, mihin päänsä kallistaa. Kiitos Internetin ihanan maailman, tietoa on saatavana. Luen kyllä yleensä arvoinnit hyvin tarkkaan, mutta aina joskus tulee pettymyksiä. Ehkä saakin sen hotellin surkeimman huoneen, joka ei vastaa mitenkään niitä kuvia, joita katselit. Mutta matkaavalle sattuu ja tapahtuu…
Rahalla saa ja hevosella pääsee, sen huomaa melkein aina asiassa kuin asiassa.
Hotelleissa, joissa tähän ikään on jo tullut vierailtua jonkin verran ja useassa maassa, on todella eroja maasta riippuen. Empiirisen tutkimukseni perusteella Espanja johtaa hinta-laatu vertailussa. Italia tulee kaukana perässä. ja Kreikka on ihan hännänhuippu. Tarkoitan myöskin kokonaisuutta, johon kuuluu hotellin ympäristö ym. viihtyvyyteen vaikuttavat seikat.
Kaupunkilomat ovat sitten ihan oma juttunsa. Rooma, Pariisi ja Lontoo ja muutkin suurkaupungit ovat tosi kalliita ja usein tasoa tärkeämmäksi nostan sijainnin. Uima-allas korottaa hintaa varsinkin kaupunkilomalla ja sitä en kyllä suurkaupungissa kaipaa.
Totta on, että näin iltahuvien tärkeyden kadottua, antaa suuremman merkityksen hotellin ja huoneen viihtyisyydelle. Hyvä sijainti säästää myös vaivan ja usein pitkän pennin. Aamiainen on yleensä myös hyvin tärkeä, mikäli ei ole kyse pitempiaikaisesta oleskelusta huoneistotyyppisessä asunnossa. Kaupat ja ravintolat on hyvä olla kävelyetäisyydellä, harvoin syömme hotellin ravintolassa. Luuraan tarkasti arvosteluja eri sivustoilta. Kokolattiamatto ja huono sänky diskataan heti.
Tietysti on myös matkoja, joissa muut arvot nousevat hotellia tärkeämmäksi ja joskus vain on pakko ottaa huomioon maan yleinen elintaso ja mennä sen mukaan. Nuorempana nukkui joskus jopa taivasalla tai autossa, kun oletettua hotellia ei löytynytkään mistään ja rahat olivat tiukoilla.
Mutta hotellin haku hauska osa matkaa ja niinhän sitä sanotaan että 30% matkasta on suunnittelua, 30% matkalla oloa ja 30% matkan jälkipuintia. Loput 10 % on varmaan niitä yllätyksiä, joita aina tulee.
Hyvin sanottu. Matkan suunnittelu on jo itsessään niin hauskaa, että melkein todellakin merkittävä osa kokonaisuutta. Tuo on niin totta, että Espanja tarjoaa tosi hyvää hinta-laatusuhdetta hotellien hinnoissa. Meilläkin on kokemusta 55 euron hintaisesta 2-hengen huoneesta aamiaisella ja omalla parvekkeella, joka oli kerrassaan hyvä. Nykyisin arvostan myös paljon hotellin sijaintia. En halua missään nimessä kauaksi ydinkeskustasta. On kiva kun voi mennä hotellille välillä lepäämään ja poiketa illalla vielä jonnekin lähelle ilman pitkää matkaa.
Kiinnostava juttu jälleen kerran! Keskihintaisissa hotelleissa yöpyessä asioita vissiin katselee hieman eritavalla kuin tähtijonossa loistavissa kalliimmissa paikoissa joissa olettaa kaiken olevan tiptop, ainakin minä mietin näin. Huoneen vaihtaminen on perusteltua silloin kun on mutta tunnistan tuon kohdan ettei huvita/haluta/viitsi/jaksa lähteä huomauttelemaan varsinkin jos kysymys lyhyestä oleskelusta. Viikonloppureissulla savuttomassa hotellissa huoneeseemme tuli jonkinlaisen tuuletushormin kautta sellainen tupakansavu kuin huoneessamme olisi tupakoitu. Saimme uuden huoneen. Tuttavapariskunta kärsi samanlaisesta ongelmasta, eivät valittaneet, kärsivät savusta. Kerran Espanjassa varasin ja maksoin etukäteen huoneen jossa oli parveke ja merinäköala. Hotelli 4 tähteä, siis ihan ok. Meille annettiin parvekkeeton huone jossa oli näkymä ankealle sivukadulle. Menin respaan huomauttamaan. Pattitilanne, hotelli kuulemma täysi eikä vapaita huoneita ole. Tämä meni kyllä jankkaamiseksi ja asia harmitti niin paljon että kävin tunnin välein kysymässä ovatko onnistuneet järjestämään uuden majoituksen. Ilman isompia uhkauksia tai äänen korotusta ihme tapahtui ehkä viidennen käynnin jälkeen ja kuin ollakaan, vapaa huone löytyi. Sellainen, jonka olimme varanneet. Vaikka reissussa onkin varauduttava hyviin ja huonoihin yllätyksiin niin sen olen oppinut että huonon alun jälkeen alku pitää unohtaa ja reissusta tulee juuri niin kiva kuin tulee. Turhasta ei tarvitse narista mutta huomauttaa pitää kun on aihetta. Nämä sinun kertomuksesi ovat kuin omia huomioitani, tosi kiva lukea!
Olen myös sitä mieltä, että silloin kun on aihetta ja huone ei vastaa tilattua, pitää valittaa. Ikävä kyllä joskus asioille ei vaan voi mitään. Kuten meillä nyt Las Palmasissa. Valitsimme tämän huoneiston, koska tähän kuuluu terassi. Mutta missään ei mainittu, että terassi on talon seuraavassa kerroksessa ja yhteinen kahden muun asunnon kanssa. Tekstissä mainittiin myös merinäköalasta. Juu, meri näkyy, jos nousee pöydälle tai on yli kaksimetrinen 🙂 Vaan minkäs teet, näillä mennään. Asunto itsessään on yksi parhaista, mitä meillä on koskaan ollut. Hyvä asenne tosiaan on se, ettei jää vastoinkäymisiä märehtimään, vaikka kaikki ei menisikään suunnitellusti. Matkoilla vaan tuppaa tapahtumaan.
Oi hotellit❤️ Olen hotellifriikki ja toivonut pitkään blogijuttuja nimenomaan hotelleista.
Botanicossa olen minäkin perheen kanssa yhden viikon viettänyt, about 15v sitten.
Hotellihuoneiden hinnat vaihtelevat suuresti ajankohdan eli kysynnän mukaan. Itse olen luksushotellien suurkuluttaja ja törsään niihin välillä suuriakin summia, reilu 200€/yö ei riitä alkuunkaan. Joskus jopa matkustan tiettyyn kohteeseen tietyn hotellin vuoksi, mutta silloin valitsen reissulle mahdollisimman ”halvan” ajankohdan. Korona-aika toi uusia hotellielämyksiä, joihin en normihinnoilla pystyisi.
Joskus matkustan jonkun muun (esim tapahtuma) syyn vuoksi kalliiseen aikaan, silloin on maksettava keskinkertaisestakin hotelliyöstä yli 200€. Viikon normireissulle saatan ostaa vain yhden yön kalliiseen hotelliin ja loput yöt halvempaan. Tai toisinpäin: jos lentojen vuoksi saavun myöhään illalla tai poistun jo aamuyöstä, otan siihen yhden yön halvasta hotellista (yleensä läheltä lentokenttää). Huonossa hotellissa en yövy vapaa-ajalla koskaan (joskus työmatkalla ei ole muuta vaihtoehtoa, joten kokemusta sellaisistakin on).
Niin se on, että hotellilla on väliä 🙂 Meillä yli kahdensadan hotelliyöt ovat harvinaisia, mutta aina joskus on ihanaa hemmotella itseään. Toi on hyvä vinkki, että jos ei raaski ihan koko lomaa viettää kalliissa hotellissa, voi osan lomasta, kuten vaikka ne vajaat vuorokaudet, vaihtaa halvempaan. Tällä taktiikalla olimme aikoinaan Singaporessa. Ensimmäinen viikko keskihintaisessa hotellissa ja seuraavalla viikolla vaihdettiin sitten toivottuun parempaan hotelliin. Täytyy myöntää, että jälkimmäisestä viikosta nautimme monin verroin enemmän.
[…] Sevillasta jatkamme matkaa, bussilla, Rondaan. Rondassa vaihdamme majoitustyylin ihan toiseen, sillä aikaisemmilta Espanjan matkoiltamme oli jäänyt itämään myös ajatus yöpyä joskus jossain Espanjan Paradores -hotelleista. Paradores-hotellithan ovat ovat rakennuksiltaan kulttuurellisesti merkittäviä, ja ne ovat Espanjan valtion omistamia. Rondasta olemmekin varanneet pari yötä Parador de Ronda -hotellista. Juuri tästä hotellista on kirjoittanut ainakin Tämä matka -blogin Anna joitakin vuosia sitten. Juttuja Parador -hotelleista löytyy Samppaajaa muovimukista, niin Rondasta kuin ihan tuoreeltaan Gomeran saarelta Kanarialla. […]