Tag:

Fuengirola

Junalla ja bussilla liikkuminen Fuengirolasta ja vähän muualtakin

by Annemaria 20.2.2019

Olen niin ihastunut Costa del Solin sujuvaan julkiseen liikenteeseen. Vuoroja on runsaasti, liikkuminen on helppoa ja ennen kaikkea matkustaminen on mukavan edullista. Esimerkiksi paikallisjunan pisin matka Fuengirolasta Malagan keskustan päätepysäkille maksaa vain 3,60. Ja mikä parasta, samalla junalla pääsee myös Malagan lentoasemalle (asema Aeropuerto) tai Maria Zembranon kansainväliselle juna- ja bussiasemalle.

Tuota liikkumisen helppoutta alleviivaisin eri toten. Olen itse väliin sellainen tumpelo kaikenlaisten käytännön asioiden kanssa. Erityisesti automaatit aiheuttavat minulle usein päänvaivaa ja niiden käyttö vähän hermostuttaa, etenkin jos takana on pitkä jono ja pitäisi toimia nopeasti.

Olen nyt tahkonnut muutaman kuukauden verran Aurinkorannikon julkisilla liikennevälineillä, joten enää ei tarvitse tätä puolta jännittää. Siksi päätin jakaa käytännön tietoni teille muille, jotka ehkä pähkäilette näiden asioiden parissa. Teille muille nohevimmille tiedoksi: vaihtakaa sivua pikaisesti. Nyt on nimittäin tulossa silkkaa rautalangasta vääntöä 🙂

Lentoasemalta Fuengirolan suuntaan

On kertakaikkisen hienoa, että Malagan lentokentältä pääsee näppärästi paikallisjunalla aina Fuengirolaan saakka. Minusta on ihan turha käyttää taksia, jos vaan lento saapuu junien kulkuaikaan tai majapaikka sijaitsee aseman lähettyvillä. Fuengirolan kaupungin alueella on neljä pysäkkiä: Carvajal, Torreblanca, Los Boliches ja päätepysäkki Fuengirola.

Kun tulet lentoaseman terminaalin ovista ulos, suuntaa etuvasemmalle kohti RENFEä eli paikallisen VR:n juna-asemaa. Juna-asema on ihan vieressä, ylität vain pari ajokaistaa.

Minusta tuo juna-asema on jotenkin huomaamaton. Itsekin olin eka kerralla vähän epävarma, vaikka kuinka tiesin mitä hakea. Muista, että aina voi kysyä. Sano RENFE, jokainen paikallinen kyllä ymmärtää. Espanjalaiset ovat muuten hyvin avuliaita auttamaan.

Paikallisjunan linja C1 kulkee välillä Malagan keskusta (Centro-Alameda) Fuengirolan keskusta.

Paikallisjunalla matkustaminen

Malagan ja Fuengirolan väliä liikennöivät paikallisjunat kulkevat pääosin kolme kertaa tunnissa noin aamu puoli kuuden ja ilta puoli kahdentoista välillä. Aikataulut voit tarkistaa syöttämällä päivän, lähtöpaikan ja kohteen tänne: http://www.renfe.com/EN/viajeros/cercanias/malaga/index.html

EDIT: Lippusysteemi Espanjassa junissa muuttui syksyllä 2019. Oheisen linkin takaa näet suomenkielisen videon, miten loppu ostetaan ja miten samalle lipulle ostetaan uusi matka.

https://www.youtube.com/watch?v=-mKcYV4xKy8&feature=youtu.be&fbclid=IwAR2P9lSGpNt_uERSshrOKF2_86hqejFuIjN9LgiVImuDOVLSPw-dv0HFz14

Älä siis heitä lippua menemään, sillä se sisältää 50 sentin pantin, minkä joudut maksamaan joka kerta, jos ostat uuden lipun. Mikäli haluat vaihtaa laitteen kielen muuksi esimerkiksi englanniksi, se onnistuu painamalla näytössä vasemmalla alhaalla olevaa lipunkuvaa.

Junissa on selkeät näyttötaulut, joissa näkyy vuoron perään pääteasema ja seuraava asema. Lisäksi ennen pysäkkiä aseman nimi kuulutetaan sekä espanjaksi että englanniksi. Ja jos jostain syystä näyttö ei toimi tai et saa kuulutuksesta selvää, jokainen asema on kyllä hyvin selvästi merkitty.

Suurimmilla juna-asemilla (mm. Malaga, Aeropuerto, Torremolinos, Benalmadena ja Fuengirola) asemilla on portit, joiden läpi sinun tulee kulkea mennen ja tullen. Portti aukeaa, kun painat junalippusi laitteen punaisen lätkän päälle Renfe-teksti ylöspäin.

Sama juttu tehdään myös määränpäässä, mikäli se on joku noista suuremmista asemista. Pienemmillä asemilla, kuten Los Bolichesissa ja Torreblancassa, näitä lipunlukijoita ei ole.

Junissa on muuten omat vaunut lastenvaunujen ja polkupyörien kanssa kulkeville. Näissä vaunuissa ei ole ollenkaan sisääntuloportaita.

Kultainen kortti 60 vuotta täyttäneille

Mikäli aiot matkustaa junilla enemmänkin ja olet 60 vuotta täyttänyt, sinun kannattaa hankkia kuuden euron hintainen Tarjeta Dorada alennuskortti. Tällä kortilla saat paikallisjunista 40 % alennuksen ja myös pitkän matkan junissa 25 – 40 %:n alennuksen riippuen viikonpäivästä ja junatyypistä. Alennuskortin voit ostaa joko Fuengirolan tai Malagan asemilta ja mukaan tarvitset passin. Kortti on vuoden voimassa.

Jos käytössäsi on Dorada-kortti, valitse lippuautomaatista lipputyypiksi T. Dorada ida. Sen jälkeen kone kysyy kortissasi olevaa numerosarjaa, jonka syötät näytölle.

Junalla pääsee Fuengirolasta näppärästi vaikka naapurikaupunki Torremolinokseen. Tai suosikikseni nousseeseen Malagaan.

Kaupunkibusseilla matkustaminen

Aurinkorannikon suurimmissa kaupungeissa liikkuu kiitettävästi paikallisbusseja, joilla on kätevää tehdä pieniä kaupungin sisäisiä matkoja. Itse olen tullut käyttäneeksi eniten Fuengirolan busseja, joilla pääsee Miramar-ostoskeskukseen. Tai sitten kun jalkoja on alkanut väsyttää, olemme joskus hypänneet bussin kyytiin Fuengirolan vanhasta keskustasta ja matkanneet lähimmälle pysäkillemme Torreblancaan.

Kaupunkibusseissa on aina kiinteä 1,15 euron taksa. Yritä varata mahdollisimman tasaraha.

Seuraavat tulevat bussit näet pysäkin valotaululta, jos ne vaan toimivat. Pysäkkitolpissa on myös aikataulut, mutta huomioi reittisi. Aikatauluissa on mukana sellaisetkin bussit, jotka eivät pysähdy kyseisellä pysäkillä.

Bussit muihin kaupunkeihin

Fuengirolan bussiasemalta pääsee melko mukavasti moneen suuntaan bussiyhtiö Avanzan kyydissä. Tosin vuoroja on pidemmälle meneviin kaupunkeihin aika vähän, joten kannattaa tarkistaa myös, mitkä ovat yhteydet Malagasta.

Alla olevasta linkistä näet, minne kaikkialle Fuengirolasta käsin pääset. Kun valitset origen kohdan listasta lähtöpaikan Ter.Fuengirola, niin destination kohdan kolmen viivan alta näet kohteet, minne täältä pääsee. Aikataulun saat näkyviin, kun laitat lähtöpaikan, määränpään, päivämäärän ja painat kohtaat search trips. Huomioi, että joidenkin kaupunkien edessä on kirjainlyhenne Ter. tarkoittaen terminaalia eli linja-autoasemaa.

Aina kun lähdet matkaan linja-autoasemalta, lippu tulee ostaa etukäteen. Joskus pidemmän linjan bussilippuihin on merkitty myös istumapaikka (asiento). Varaudu aina jonoihin lippuluukulla. Ihan viime tippaan lipun ostoa ei siksi kannata jättää. Isoimmilla asemilla bussilipun pystyy ostamaan myös automaatista. Fuengirolassa tätä mahdollisuutta ei ole. Älä ihmettele, kun automaatti kysyy postinumeroasi. Siihen kuulema kelpaa ihan mikä numero vaan.

Liput pystyy ostamaan myös netistä.

https://booking.avanzabus.com/web/index.php?lang=en

Fuengirolan linja-autoasemalta pääsee bussilla esimerkiksi huikeaan Rondan kaupunkiin. Tai rannikolla olevaan suloiseen Esteponaan.

Malagassa bussi- ja juna-asema ovat vierekkäin

Kauemmas mielivälle oikea osoite on Malagan Maria Zambranon rautatieasema. Tänne pääset suoraan Fuengirolasta tulevalla paikallisjunalla. Kun suunnittelet junamatkaa Malagasta huomioi, että samalla matkaosuudella saattaa olla melkoinen hintaero riippuen siitä onko kyseessä nopea luotijuna AVE vai normijuna AVANT.

Täältä löydät junien aikatauluja: http://www.renfe.com/EN/viajeros/index.html

Malagan rautatieaseman vieressä on bussiasema. Kävele asemarakennuksen läpi toiseen päähän ja ulos tultuasi edessäsi on kaupungin bussiasema. Täällä sinun tulisi etsiä käsiisi sen bussiyhtiön lippuluukku, jolla aiot matkustaa. Andalusian alueella se useimmiten on Alsa. Lipun saa ehkä kaikkein kätevimmin automaatista, sillä lippuluukuilla on kokemukseni mukaan aina pitkät jonot.

Alsan bussien aikatauluja löydät täältä: https://www.alsa.com/en/web/bus/bus-schedules

Sekä Renfen että Alsan liput pystyy ostamaan myös netistä.

Ja sittenhän on aina niitä vaihtoehtoisia liikkumismuotoja 🙂

Toivottavasti ei nyt ihan kauheasti tullut valehdeltua tai kerrottua muunneltua totuutta. Olen huomannut miten helposti muisti pettää, kun aikaa kuluu tapahtuneesta. Tai sitten vain luulee tietävänsä 🙂 Oikokaa minua ihmeessä, jos löydätte sellaista, mikä ei pidä paikkaansa tai itselläsi on jotain lisättävää.

Huh, tulihan tästä melkoisen pitkä sepustus, mutta toivottavasti jollekulle näistä neuvoista on apua. Haluan rohkaista teitä kaikkia liikkumaan upean Andalusian alueella laajalti ja käyttämään hyödyksenne tätä loistavaa julkisten liikennevälineiden verkostoa. Hypätkää ennakkoluulottomasti bussiin tai junaan ja huristakaa pienempiin tai suurempiin seikkailuihin.

Ja kenellä auto on alla, sille vasta herkkuja onkin tarjolla. Itse en ole oikein vielä keksinyt miten päästä ihanaisiin sisämaan pikkukyliin julkisilla, joten auto on siinä kohtaa paikallaan. Itse odotan erityisen innolla erästä lähiviikkoa, sillä pian meillä on vuokra-auto alla ja polkaisemme ystäviemme kanssa vähemmän tunnettuun keskiaikaiseen kaupunkiin ja yhteen Andalusian viehättävimmistä valkoisista kylistä. Pysykääpä kuulolla.

Tietoa aikatauluista löydät täältä: https://www.holafuengirola.com

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

20.2.2019 46 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola Ikääntyminen

Miten onnistui Fuengirolassa lomailu huonosti liikkuvalta anopilta?

by Annemaria 8.2.2019

Asioita ja tekemisiä joutuu tarkastelemaan hyvin eri tavoin silloin, kun liikkuminen on vaikeaa. Tervejalkaisena ei tule juurikaan kiinnittäneeksi huomiota siihen, minkälaisia nousuja vaikkapa kulkuvälineisiin tai kauppakeskuksiin on.

Lonkkaleikkauksesta toipuva anoppini on ollut meillä Fuengirolassa vieraanamme viimeiset kaksi viikkoa. Koska liikkumiskyky ja jaksaminen on rajallista, päiväohjelmaa on pitänyt miettiä ensisijaisesti mahdollisimman esteettömän liikkumisen kannalta.

Samalla on tullut itsekin tajuttua, miten hienosti koko Aurinkorannikolla on liikuntaesteiset otettu huomioon. Kulkuväylät ovat kynnyksettömiä ja tasaisiksi päällystettyjä vaikka pyörätuolilla kulkea, junissa on vaunuja, joihin pääsee ilman portaiden nousua ja paikallisbussit pystyvät kallistamaan autoa niin, että huonojalkaisen on helpompi nousta kyytiin. Ja mikä parasta, lumessa ei tarvitse köpötellä tai jäisillä teillä liukastella.

Niin ja menipä täällä melkein mihin tahansa kaupunkiin, joka paikassa on iso osa keskustaa pyhitetty vain jalankulkijoille. Päällystettyjä autottomia kävelykatuja on neliömääräisesti melkoisesti.

Anoppi valitti sitä, että Suomessa on julkisilla paikoilla liian vähän penkkejä, missä voisi tarvittaessa levähtää. Costa del Solilla penkeistä ja istumapaikoista ei ole pulaa. Kun anopin kanssa kuljettiin niin kaupungin keskustoissa, ostoskeskuksissa kuin rantakaduilla, istumapaikkaa ei koskaan tarvinnut kaukaa hakea.

Etenkin Fuengirolan penkein reunustettu rantakatu Passeo Maritimo on ihanteellinen broadway huonosti liikkuvalle. Mukavaa on istahtaa merimaisemista ja auringosta nautiskelemaan aina silloin, kun jalkaa painaa. Tällaista menoa iäkkäämpikin jaksaa.

Köpöttelimme usein hiljakseen asunnoltamme pitkin rantakatua kohti Fuengirolan keskustaa. Pysähdyimme väliin kahville tai nälän vaivatessa johonkin ravintolaan. Joskus tilasimme listalta tapaksia, väliin söimme hinta laatusuhteeltaan loistavia päivämenuita (menu del día), joskus poikkesimme vain viinilasilliselle.

Kerran söimme Fuengirolan rantakadulla Bolichesin kaupunginosassa olevassa uudehkossa buffet-ravintolassa. Vaikka en juuri mikään buffet-pöytien suuri suosija olekaan, tätä ravintolaa voi suositella. Lisäarvoa perinteiseen buffet-pöytään toivat hyvät sushit ja tuoreet merenelävät.

Mustekalojen, simpukoiden ja kalojen valikoimasta pystyi kokomaan toivomansa setin ja kiikuttamaan sen kokin valmistettavaksi. Sama systeemi toimi myös kanavartaiden ja isohkojen pihvien kanssa. Lisäksi valittavana oli erilaisia salaatteja, lämpimiä ruokia ja jälkkäreitä. 15 euron hintaan sisältyivät myös viinit, oluet ja virvokkeet. Erinomainen hinta laatusuhde minusta, vaikka paikka ei itsessään mikään erityisen viehättävä ollutkaan.

Buffalla jaksaa.Ja välillä mentiin tapaksilla.

Huonosti liikkuvalle iloa on myös siitä, että Espanjassa taksilla ajaminen on melko edullista. Jos olimme kauempana kotoa ja anoppia alkoi väsyttämään, hyppäsimme taksin kyytiin ja hurautimme kotiin. Fuengirolan keskusta-alueella taksimatkan hinta kaupunginosasta toiseen liikkuu kuuden – kahdeksan euron hujakoilla.

Paikallisjuna on kätevä keino tehdä pieniä päiväretkiä lähikaupunkeihin. Torremolinos on yksi omista suosikeistani, jossa kävimme myös anopin kanssa vähän shoppailemassa. Keskusta-alue on tiivis ja helppokulkuinen monine kävelykatuineen. Pienellä alueella on paljon liikkeitä ja ravintoloita, joten kovin pitkää matkaa ei tarvitse näiden palveluiden perässä talsia.

Viimeisen lomapäivämme vietimme yhdessä Aurinkorannikon valkoisista kylistä Benalmádena pueblossa. Ihana aurinkoinen päivä houkutteli kuljeskelemaan kauniilla viherkasvein koristelluilla kujilla ja istuskelemaan kylän aukioiden terasseilla päivää paistattelemassa.

Taksilla päästiin jälleen kätevästi kotiin. Vielä ennätettiin hetkeksi omalle parvekkeellemme auringosta nauttimaan. Eilen ja tänään on ollut kovin kesäisen tuntuista ja lämpömittari kivunnut kahdenkymmenen paremmalle puolelle. Jopa perhoset näyttivät ilmaantuneen maisemaan. Olisiko niin, että Costa del Solilla talven selkä alkaa taittumaan?

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

8.2.2019 9 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Yleinen

Kohti valoa

by Annemaria 2.2.2019

Muovimukissa helmeilee kylmä kuohari (samppanjaa ei SASilta saanut). Voi autuus. Istun lentokoneessa jälleen matkalla Fuengirolan talvikotiin. Takana kolme viikkoa töitä Suomessa. Kolme viikkoa epäterveellistä nysväyselämää ja kärvistelyä talvipakkasissa. Ihan oma vika.

Toiset meistä ovat talvi-ihmisiä, toiset eivät. Kuulun itse niihin, joille talvi on vuosi vuodelta käynyt yhä suuremmaksi rasitteeksi. Kylmyys jäytää, elämä rajoittuu seinien sisälle ja elämänlaatu heikkenee pimeään.

Kuvittelin, että kestän kylmää ja pimeää tänä vuonna paremmin, kun olen voinut viettää mukavan siivun talvea Espanjan auringossa. Tässä kävikin nyt päinvastoin. Suomeen tullessa mieliala kääntyi miinukselle vähän kuin ulkolämpötila. Nyt kun tiedän, millaista elämä talvikuukausinakin voi olla, kontrasti tuntui niin valtavalta ja paluu normaaliin entistä vaikeammalta. Talvi maistuu entistä vähemmän.

Vietin viimeiset kolme viikkoa Suomessa lähestulkoon seinien sisällä ja poistuin ulos vain tapaamaan muutamaa läheistäni tai kun oli ihan pakko. Asiakaskäynnit täytyi hoitaa ja välillä hankkia täydennystä tyhjyyttä kumisevaan jääkaappiin. Söin kaapeista miehen viime kesäisen Lapin reissun jäljelle jääneet retkimuonat sekä pakastimen annin vanhasta pullapitkosta haukifileisiin, joiden parasta ennen päiväys oli mennyt umpeen jo ajat sitten. Ei vaan tehnyt mieli mennä ulos muuta kuin pakon edessä.

Jumiuduin totaalisesti tietokoneen taakse niin työ- kuin vapaa-ajalla. Tiedän, tiedän. Olisi pitänyt mennä lenkille. Astua raikkaaseen ulkoilmaan saamaan happea ja liikuntaa. Punaposkisena ja reippaana nauttia talven kauneudesta.

Ja kaunistahan ulkona kieltämättä olikin. Aurinkokin näyttäytyi aika ajoin, puhtaan valkoinen hanki kimmelsi ja huuruiset puut lumikuorman alla olivat kuin veistoksia, jotka kutsuivat talvigalleriaan. En vaan halunnut ulos. Kylmyys tuntui epämiellyttävältä. Katselin tätä hyytävää kauneutta mieluiten lämpimän kotini ikkunoista. Herra paratkoon, siellähän oli välillä enemmän miinusta kuin meidän pakastimessa.

Jos ei pakkanen pitänyt luontoa kurimuksessaan, sitten satoi lunta. Ja kyllähän sitä satoikin. Lähes joka ikinen päivä. Valkoinen kurittaja vieraili tiheään ja lumipatja pihallamme vain kasvoi. Mietin kuinka pitkään keväällä menee, ennen kuin tämä kaikki lumi sulaa. Jos hyvin käy, minun ei tarvitse olla sitä katsomassa.

Sen sijaan vedin paketista suoraan kylmiä nakkeja, söin mielialalääkettäni tummaa suklaata, nukuin paljon ja kärvistelin. Kuivassa sisäilmassa iho hilseili ja päänahka kutisi. Kuin pieni lapsi laskin kuinka monta yötä piti vielä nukkua, että pääsen takaisin Aurinkorannikolle. Väliin tuntui, etten jaksa millään odottaa.

Ikävä kyllä kovin pitkää jaksoa en pysty tällä kertaa Fuengirolassa viettämään ennen seuraavaa työrupeamaa. Mutta jokaisesta päivästä, jonka voin Costa del Solilla viettää, olen onnellinen. Ja siitä olen niin iloinen, että edessä on taas jakso jos ei niin lämpimiä päiviä, niin ainakin aurinkoisia, toivottavasti. Anoppiani lainaten: lunta on vähemmän kuin kotona 🙂

Minun päiväni ovat hetken valoisia.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

2.2.2019 4 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Mitä kannattaa huomioida, kun vuokraat asuntoa Fuengirolasta

by Annemaria 28.1.2019

Asuntojen vuokraus Fuengirolasta ensi talvikaudeksi käy kuumana. Jos mielit löytää asunnon, joka täyttää toiveesi mahdollisimman monelta osin, viimeistään nyt kannattaa olla liikkeellä. Hyvät ja kohtuuhintaiset asunnot eivät kauaa vuokraajien listoilla vanhene.

Minulle on tullut viime aikoina paljon yhteydenottoja asunnon vuokraamiseen liittyen ja siksi ajattelin vähän kirjoitella asian tiimoilta. En minä mikään asuntojen vuokraamisen asiantuntija ole, mutta joitain asioita on tullut käytännön kautta opittua. Ja myös omat oppirahat maksettua.

Mieti, mitä painotat eniten

Kun viime keväänä etsiskelimme asuntoa vuokralle syksystä alkaen, alkoi tulla jo vähän epätoivo. Matkustin Fuengirolaan varta vasten tutkimaan asuntojen tarjontaa ja toivoin, että olisin voinut myös käydä katsomassa kohteita paikan päällä.

Ikävä kyllä, siinä kohtaa olin jo auttamattomasti myöhässä. Pääosin välittäjät tarjosivat eioota puolen vuoden vuokra-ajalle lokakuusta seuraavan vuoden huhtikuulle. Tai jos jotain oli tarjolla, niissä oli jokin keskeinen vika: syrjäinen sijainti, korkea vuokra tai huono kunto ja järkyttävä kalustus.

Palasin kotiin tyhjin käsin. Pian kuitenkin huomasin Tori.fi -sivustolta remontoidun asunnon noin kilometrin päästä ranta-alueesta ylöspäin. En olisi muuten uskaltanut vuokrata asuntoa tätä kautta, mutta Fuengirolassa asusteleva veljeni kävi asunnon toteamassa ja tarkastamassa.

Asunto oli remontoitu ja ihan asiallisesti sisustettu, tosin sijainti meni vähän turhan ylös rinteille. Hätäpäissäni tartuin kolmeksi kuukaudeksi tähän vaihtoehtoon, vaikka asunto oli vapaa vasta seuraavan vuoden alusta.

Hieman myöhemmin löysin paikalliselta kiinteistövälitysfirmalta vuokralle asunnon, joka pääosin vastasi toiveitamme niin sijainniltaan ja varustetasoltaan. Saimme tämän asunnon vuokralle vuoden loppuun kolmeksi kuukaudeksi ja sitten harmitti. Harmitti nimittäin sen suhteen, että olisimme niin mieluusti jääneet tähän samaan paikkaan koko ajaksi. Sijainti ja asunnon viihtyisyys olivat parempia verrattuna toiseen asuntoon.

Meitä kuitenkin onnisti. Saimme kuin saimmekin tämän asunnon vuokrasopimusta jatkettua kolmella kuukaudella eteenpäin. Olimme kotiutuneet tähän talvikotiimme sen verran hyvin, että teimme päätöksen olla vaihtamatta asuntoa. Siitäkin huolimatta, että menetimme toisesta asunnosta maksamamme 500 euron varausmaksun.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että mieti etukäteen, mitkä asiat sinulle vuokrattavassa asunnossa ovat kaikkein tärkeimpiä. Älä tartu ensimmäiseen vastaan tulevaan vaihtoehtoon, jos yksikään tärkeimmistä kriteereistäsi ei täyty.

Jos haluat mahdollisimman edullisen vuokran, joudut ehkä raahaamaan kauppakasseja vähän pidemmän matkan ylös vuorille, sietämään puhkikuluneita sohvia tai elämään ilman parveketta. Jos taas kaipaat mahdollisimman kodikasta miljöötä ja meren rantaa palveluiden äärellä, ole valmis maksamaan vähän kalliimpaa vuokraa.

Kokosin tähän muutaman vinkin, joihin minusta kannattaa kiinnittää huomiota, kun etsiskelet sopivaa asuntoa Fuengirolasta. Ja jälleen muistutan, puhun vain omista kokemuksistamme. Nämä asiat ovat tärkeitä meille, mutta joku muu voi olla ihan eri mieltä niiden merkittävyydestä.

Sijainti

Luulin, että kun jaksaa vielä kulkea, sillä ei ole niin väliä vaikka asunto sijaitsisikin vähän syrjemmässä. Fuengirolan osalta tämä tarkoittaa usein sijaintia ylempänä rinteillä ja samalla melko rankkaa nousua.

Jos käytettävissä ei ole autoa, tarkista missä sijaitsee lähin ruokakauppa. Jaksatko varmasti raahata jatkuvasti ruokakasseja ylämäkeen?

Kaikkien palveluiden läheisyys on ollut nykyisessä asunnossamme äärimmäisen mukavaa. Peruselintarvikkeet saa ihan vierestä ja lähin Mercadonakin on kävelymatkan päässä. Iltaisin voi piipahtaa ex tempore rantakahvilaan iltakahville. Tai suit sait mennä syömään jonnekin lähiravintolaan. Jos asuisimme kauempana, menoja täytyisi suunnitella tarkemmin ja tuskin viitsisi aina edes lähteä minnekään.

Rakastan myös meren läheisyyttä. Minulle on iso plussa, että muutamassa minuutissa olen meren rannalla.

Asunnon raikkaus, sisustus ja varustetaso

Kun etsin meille sopivaa vuokra-asuntoa, hylkäsin armotta kaikki kohteet, joissa asunnon sisustus oli jäänyt 70-luvulle tai joissa ei oltu tehty minkäänlaisia remontteja. Puoli vuotta on pitkä aika tuijotella raskaita kirjahyllyviritelmiä tai kestää montuille painuneita patjoja. Remontoimaton asunto myös suuremmalla todennäköisyydellä sisältää riskin homeesta.

Ikävä kyllä monilla espanjalaisilla on ilmeisesti tapana ajatella, että vuokra-asunto on kalusteiden poistopiste, jonne voi koota kaikki vanhat huonekalut ja tavarat, jotka eivät enää muuanne kelpaa. Itse tulen lähinnä äkäiseksi peitellyistä sohvista tai tunkkaisista vilteistä.

Tavallinen kodinomainen varustetaso minusta tarvitaan ja sellainen yleinen siisteys ja raikkaus. Ihan kivahan myös on, jos astiat ovat järkevällä tasolla normaaliin elämiseen. Eri pari astiat näyttävät myös olevan jonkin sortin maan tapa monissa vuokra-asunnoissa.

Espanjalaisissa keittiöissä uuni ei ole itsestäänselvyys. Jos aiot kokkailla, tarkista että uuni kuuluu keittiövarustukseen. Astianpesukoneitakaan ei monessa vuokra-asunnossa ole. Tästä toiveesta jouduimme itsekin luopumaan. Pyykinpesukone sen sijaan lähes kaikista kohteista löytyy.

Älä myöskään odota, että nettiyhteys olisi vakiovarusteena. Jos nettiyhteys löytyy, tarkista kuuluuko vuokraan vai joutuuko siitä maksamaan lisähintaa.

Lämmitys

Talvella Fuengirolassa voi olla kylmää, kosteaa ja kalseaa. Ilman jonkinlaista lämmitystä lämpimiin asuntoihin tottunut suomalainen ei tule talvikuukausina toimeen. Tarkista, miten asunnon lämmitys on järjestetty.

Väittäisin myös, että jos sinulla on useamman makuuhuoneen asunto ja neliöitä vähän enemmän, yksi ilmalämpöpumppu on aika vähän pitämään koko asuntoa lämpimänä. Hyvä olisi, jos jokaista makuuhuonetta kohden olisi oma ilmalämpöpumppu tai patteri.

Varaudu myös siihen, että lämmittäminen maksaa. Sähkö on Espanjassa kallista ja kylmimpinä kuukausina sähkölaskuun saattaa mennä pienessäkin taloudessa 100 euroa kuukaudessa. Yleinen tapa on, että sähkö ja vesi maksetaan vuokran päälle kulutuksen mukaan.

Asunnon ilmansuunta

Minulle ei aiemmin ole koskaan tullut mieleen huomioida asunnon ilmansuuntaa. Espanjassa sillä on merkitystä erityisesti talviaikaan. Jos suunta on pohjoiseen tai itään, talvikuukausina aurinko ei paljoa lämmitä. Länsi- tai eteläsuunta tarjoavat vuorokaudessa enemmän asuntoa lämmittäviä aurinkotunteja. Niin ja tarkeneehan aurinkoisella parvekkeella paremmin istuskella ja saahan ne pyykitkin paremmin kuivamaan.

Jotkut asunnot muuten sijaitsevat rakennusten alakerroksissa kapeilla kaduilla, jonne päivä ei koskaan pääse paistamaan. Itse en koskaan vuokraisi talveksi tällaista pimeää ja kylmää asuntoa.

Rauhallisuus

Ehkä kaikkein tärkein asia asumisessa on, että saa yönsä nukuttua rauhassa. Makuuhuoneen sijainnilla on merkitystä. Suurimmassa osassa espanjalaisten asuntojen ikkunoista on yksikerroslasit, joten ulkopuolelta tulevat äänet kantautuvat totuttua enemmän sisätiloihin. Myös asuntojen äänieristys on usein heikkoa ja äänet myös naapurista kantautuvat helpommin.

Tarkista onko alapuolella vilkasliikenteinen katu tai aamuyöntunneille auki oleva ravintola, josta kantautuu meteliä? Tärkeitä asioita, jotka kannattaa huomioida. Muistuu mieleen aikoinani Barcelonasta vuokraamani asunto. Muuten tosi kiva kämppä, mutta sijainti suuren sairaalan lähellä tuotti tuskaa. Yötä päivää huutavat ambulanssit häiritsivät yöuntani melkoisesti.

Turvallisuus

Jos olet Espanjassa käynyt aiemmin, olet varmaan pannut merkille, että alimpien kerrosten asunnoissa on kalterit ikkunoissa. Nämä eivät ole siellä turhan takia.

Mitä useamman lukon takana asunto on, sen turvallisemmalla mielellä voi olla. Useimmissa taloyhtiöissä on lukittu portti jo piha-alueelle, sen jälkeen lukittu alaovi ja usein tuplalukittava asunnon ovi. Tarkista, miten asunnossa on estetty ovelle pääsy ja alimmissa kerroksissa myös ikkunoista sisäänpääsy.

Kulkuyhteydet

Meillä on tällä hetkellä muutaman sadan metrin päässä bussipysäkki, juna-asema ja taksiasema. Liikkuminen on helppoa ja nopeaa joka suuntaan. Minusta tämä on iso etu. Joudun itse käymään aika ajoin Suomessa ja siksi myös lentokentän vaivaton saavutettavuus on tärkeää.

Luotettava välittäjä

Turuilta ja toreilta kuulee kaikenlaisia juttuja vuokrahuijauksista ja takuuvuokrien palauttamatta jättämisistä. Someaikakautena hyvä keino tarkistaa vuokraajan luotettavuutta on esimerkiksi googlata yritys tai välittäjä nimellä. Löytyykö minkälaista palautetta?

Pyri saamaan kaikesta mustaa valkoisella, äläkä koskaan jätä mitään suupuheen varaan. Jos et saa selkeää vuokrasopimusta, josta ilmenee vuokranantaja, vuokrakohde, vuokra-aika, kuukausivuokra ja mahdolliset muut kulut, kuten kuka maksaa veden ja sähkön ja paljonko on takuuvuokra, älä luota tähän tahoon. Kuulinpa, että joku vuokraaja oli käynyt maksamassa kuukausittain vuokran käteisellä välitystoimistoon, eikä minkään valtakunnan vuokrasopimustakaan oltu tehty. Sopii kysyä, onko puhtaat jauhot pussissa?

Käyn itse kaiken keskustelun sähköpostilla, jolloin kaikki on todennettavissa siinä tapauksessa, jos jostain asiasta tulee epäselvyyttä.

Huomasin muuten syksyllä, että lähempänä vuokra-ajankohtaa markkinoille tupsahtikin ihan hyviä vaihtoehtoja. Omien suunnitelmien kannalta tosin on aika riskaabelia uskoa hyvään tuuriin ja jättää vuokraaminen ihan viime tippaan. Mutta mahdotonta ei näköjään ole löytää hyvää vuokrakotia viime metreilläkään. Onnea hyvän vuokra-asunnon löytämiseen.

Tuleeko mieleesi vielä jotain muuta, mitä kannattaisi ottaa huomioon vuokra-asuntoa etsiessä?

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.

28.1.2019 12 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola Yleinen

Aurinkorannikkokupla puhkesi

by Annemaria 19.1.2019

Kun aamulla huojuvat palmut merenrannalla ja illalla tarpoo lumikinoksissa, ei meinaa pysyä pää muutoksessa.

Pakko oli jättää Fuengirola hetkeksi ja suunnistaa työasioissa Suomeen. Vajaa viisi tuntia ja auringonpaiste ja palmupuut vaihtuivat valkoisiin kinoksiin ja pieneen pakkaseen. Meluisan Andalusian rinnalla kotimaa tuntui vähän kuin jonkin sortin retriittiin olisi tullut.

Mieli ei selvästikään suostunut samassa ajassa vaihtamaan maata toiseen. Tarpoessani rautatieasemalta bussipysäkille oli aivan pölmistynyt olo. Sellainen epätodellinen tila kuin näkisi unta, josta uskoo kohta heräävänsä.

Mutta ei tuo tunne yhtään huono ollut. Painajaisesta ei ollut kyse. Ei lainkaan. Vastasatanut lumi ja kaunis valkoisuus yhdistettynä pirtsakkaan pakkaseen tuntuivat pitkästä aikaa oikeastaan ihan hyvältä. Vaikka olin lähtenyt pakoon talven kylmyyttä ja pimeyttä, syvältä selkärangasta suomalaisuus puski esiin. Ihanaa, oikea valkoluminen kunnon talvi! Miten kauniita puut olivatkaan lumikuorman alla.

Siinä kävellessäni ehdin mietiskelemään kaikenlaista. Kuten sitä miten hienoa on, että voin muutaman kuukauden ajan kokea erilaista elämää Euroopan toisella laidalla. Elämässäni on tällä hetkellä kaksi totaalisen erilaista arkea: toinen Andalusian auringon alla, toinen lumisessa Suomessa.

Onhan se totta, että Fuengirola-elämä on vähän oma kuplansa. Elämämme on aika huoletonta ja ristiriidatonta, jos ei lasketa mukaan sitä, että messissä on sama mies ja tutut parisuhdejahinat. Fuengirola-arjessa läsnä ei ole työperäistä stressiä, kiireisiä aamuja, huonoja ajokelejä, ihmissuhdekiemuroita, riittämättömyyden tunnetta eikä hoitamattomia asioita.

Tunnen itseni lapseksi, joka herää jokaiseen aamuun kuin uuteen seikkailuun uteliaana näkemään, mitä kivaa päivä toisi tullessaan. Tarkoituksellisesti siirrän kaikki taka-alalle hiipivät huolet reilun 3000 kilometrin päähän Suomeen. Niiden miettimisen aika ei ole nyt.

Tiesin, että kupla puhkeaisi Suomeen tultaessa. Espanja-euforia ei jaksanut kauaa kantaa. Se toisenlainen arki hyökkäsi vaateineen armotta vastaan. Minua odotti selvitettävänä melkoinen työrupeama. Selviäisinkö ajallisesti kaikesta? Oliko poissaoloaikanani tullut taas sen sata muutosta? Työstressi pyrki pilaamaan seuraavan yön unen ja työntymään alkavaan työjaksoon. Huolettomuus oli tipotiessään.

Mitä sitten tulee siihen ihanaan lumivalkoiseen talveen, hmmmm, otetaanpa vähän takaisin. Seuraavan päivän aloitin raappaamalla autoni ikkunoita. Suhailin autollani työkohteesta toiseen lumipöpperöisillä ja jäisillä kaduilla, jotka muistuttivat kyntöpeltoa.

Pikku korealainen oli kovilla auraamattomilla tienpätkillä. Piti keskittyä kunnolla ajamiseen pysyäkseni tiellä ja päästäkseni ylipäätään eteenpäin. Taivaalta tuli valkoista ihanuutta tuulen kera lisää. Ei tehnyt mieli avata auton ovea. Pakkastakin oli reippaasti. Palelsi.

Muistin palmut, muistin auringon ja hiekkarannan. Muistin valon, meren ja tutun rantakahvilan. Muistin aamulenkit, lounaat parvekkeella ja lämmön tunteen.

Minulla on jo kova ikävä takaisin.

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

19.1.2019 12 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola Ruoka ja viini

3 x hyvä päivä

by Annemaria 15.1.2019

”Voi hyvä päivä” tulee täällä Costa del Solilla huokaistua aika useasti. Enkä sano tätä retorisesti, vaan tarkoitan sitä ihan kirjaimellisesti.

Fuengirolassa asumisen yksi parhaista puolista on sen keskeinen sijainti kutakuinkin puolivälissä Costa del Solia. Mihinkään Arinkorannikolla ei oikeastaan ole pitkä matka. Omaa autoakaan ei tarvita, sillä julkinen liikenne on halpaa ja erittäin toimivaa. Tunnissa pyyhkäisee jo moneen mielenkiintoiseen paikkaan.

Joskus jopa huvittaa, että ihan tosissaan voi heittää kysymyksen: lähdettäisiinkö tänään käymään junalla Malagassa vai mentäisiinkö sittenkin bussilla Marbellaan?

Rantaa rakastavalle lähietäisyydellä on monta mielenkiintoista rantakaupunkia. Bussilla pääsee länteen, missä on hienostunut Marbella ja suloinen Estepona. Itään matkatessa paras kulkuväline on paikallisjuna, jonka pisinkään matkaosuus, Fuengirola – Malagan keskusta, ei maksa kuin 2,80 euroa.

Itselleni kaikista mieluisin Costa del Solin kaupungeista on Espanjan kuudenneksi suurin kaupunki Malaga. Kun ensimmäisen kerran kävin tässä kaupungissa, minulle jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Kirjoitinkin tuolloin blogiini, että äänekästä Malagaa voi samaan aikaan vihata ja rakastaa.

Malaga on vihreä kaupunki.

Mitä enemmän Malagaa olen oppinut tuntemaan, sitä mieluisampi siitä on tullut. Suurkaupungilla on suurkaupungin tarjonta on sitten kiinnostunut kulttuurista, museoista, ravintoloista tai shoppailusta. Eikä Malaga jätä kylmäksi rantaihmistäkään. Aivan keskustan kupeessa pääsee sukeltamaan Välimeren aaltoihin Malaquetan hiekkarannalta.

Ja eihän tämä meidän kotikaupunkimme Fuengirolakaan huono ole. Vaikka kuinka olemme täällä ollessamme kierrelleet kaupungin eri kulmia, meillä on vielä paljon käymättömiä kaupunginosia ja tuntemattomia kolkkia. Eräskin päivä päätimme ajaa lähimmältä bussipysäkiltä pääteasemalle Boquetilloon katsomaan vain mitä sieltä tulisi vastaan.

Joulun ja loppiaisen väli lähinnä chillailtiin rauhaiseloa omilla kulmilla, mutta ehdittiin piipahtamaan Malagassakin. Kolme päivää jäi erityisesti mieleen. Sellaisia päiviä, että piti huokaista ”voi hyvä päivä”.

Meksikolaista ruokaa ja Mojitot Malagassa

Loppiaisen alla päätimme lähteä viettämään aurinkoista päivää Malagaan. Paikallisjunalla pääsee aivan Malagan keskustaan (pysäkki Malaga Centro), josta on vain muutaman sadan metrin matka vanhaan kaupunkiin.

Matkalla poikkesimme Malagan vanhassa kauppahallissa, jonne tosin ei meinannut oikein sekaan mahtua. Koko Malaga oli lähtenyt liikkeelle, sillä tulossa oli espanjalaisten suurin juhla loppiainen, joka vastaa lähinnä meidän jouluaattoa juhlaruokineen ja lahjoineen.

Tänne vanhaakin vanhempaan Atarazanasin kauppahalliin täytyy tulla uudelleen vähemmän vilkkaana päivänä. Kuulun niihin, jotka rakastavat kiertelyä vanhoissa kauppahalleissa, joissa minusta elää paras paikallistunnelma.

Ja onhan mielenkiintoista tutkailla myyntitiskien tarjontaa. Jos nyt ihan rehellinen olen, minusta näytti, että lihatiskeille oli eksynyt koirien ruokaa, kuten siansorkkia ja -korvia 🙂

Kauppahallista oli sopiva sukeltaa Malagan vanhan kaupungin kujille. Tosin tuhannet malagalaiset olivat juuri tuona päivänä päättäneet tehdä viime hetken loppiaisen lahjaostokset ja vähän täälläkin tuli sellainen tunne, että mahtuuko sekaan. Suosituimmissa lahjaliikkeissä jono ulottui ulos asti.

Jollakin vanhan kaupungin kaduista huomasimme kiinnostavan meksikolaisen ravintolan El Taqueon. Ilman pöytävarausta päädyimme baaritiskille, mutta pystyihän siinäkin syömään. Tapaksista ei jaksa enää innostua niin paljon kuin aluksi ja väliin kaipaa muutakin makumaailmaa. Paikan cevichelle ja tacoille peukkua, kuten myös äärettömän ystävälliselle palvelulle. Kiva miljöö ja hyvää ruokaa.

Mies ei ollut koskaan käynyt Malagan rantapuolella ja suunnistimmekin lounaan jälkeen satamaan. Viime käynnistäni satama-alueen ravintolatarjonta oli laajentunut melkoisesti. Jotenkin minusta rantabulevardi palmuineen toi mieleen Nizzan. Joka tapauksessa mukava alue viettää aurinkoista päivää ja kuljeskella kiireettä pitkin rantaa.

Matkalla huomasin Malagan Pompidou-keskuksen värikkään lasikuution ja päätin pyhittää itselleni yhden kokonaisen taidemuseopäivän Malagaan. Meillä ei mies oikein innostu taidemuseoista, joten olen huomannut parhaimmaksi tehdä nämä käynnit ihan omineni. Malagassa on useampi korkeatasoinen taidemuseo, joten taidemuseofriikille täällä riittää tutkimista useammaksi päiväksi.

Hauska yksityiskohta Malagan vanhassa kaupungissa. Rantabulevardia parhaimmillaan.Tänne paremmalla ajalla.

Paluumatkalla mies kiinnitti huomiota korkeaan rakennukseen, jonka katolla istui ihmisiä. Näköalaterassi ilmiselvästi. Hetken päästä istuimme Mojitot kourissa ihmettelemässä Malagaa yläilmoista.

Olimme AC Hotel Marriott Malaga Palacion 15. kerroksen kattoterassilla. Päästäkseen sinne täytyi maksaa 8 euron pääsymaksu, joka sisälsi vapaavalintaisen drinkin. Hotelli on kutakuinkin katedraalin ja rantapuiston välissä. Toinen puoli terassista oli varattu ruokailijoille ja mietimmekin, että lämpimänä päivänä noissa näköaloissa voisi olla aika mukavaa ruokailla.

Takaisin juna-asemalle ja kotiin. Malagassa on aina mukava piipahtaa.

Terassiseuraa ja Malagaa kattojen yllä.

Kolmen kuninkaan kulkue

Loppiaisaattona oli jälleen lämmin päivä. Silkkaa aurinkoa aamusta alkaen. Sellainen paras mahdollinen sää lähteä kuljeskelemaan pitkin merenrantaa.

Jos jotain rakastan, niin tällaisia kiireettömiä päiviä ja päämäärätöntä kuljeskelua. Suunnistimme Benalmádenaan päin ja kuljimme rantaa niin pitkälti kuin pääsimme. Jäimme lopuksi istuskelemaan rantakiville ja katselemaan paikallisten rantakalastajien touhuja.

Illalla kokoonnuimme ystävien kanssa johonkin bussikadun ravintoloista odottelemaan illan päätapahtumaa: kolmen kuninkaan kulkuetta (los Reyes Magos). Kolme itämaan tietäjää, Melchor, Gaspar ja Baltasar, saapuisivat karnevaalikulkueessa kaupunkiin.

Kadun varret olivat täynnä ihmisiä ja kassein varustautuneita lapsia valmiina keräämään Fuengirolan kaupungin lahjoittamia karkkeja, joita kulkueesta heiteltiin melkoiset määrät. No, ehkä ihan muutama karkki tuli itsekin poimittua, kun nyt kerta kohdalle osuivat ja kun veljelle oli jostain syystä sattunut kassi tulemaan mukaan…

Jos satut olemaan Espanjassa 5.1. kannattaa ottaa selville milloin ja mitä reittiä nämä kulkueet liikkuvat. Olen aiemmin nähnyt samankaltaisen kulkueen Barcelonassa, joka oli aika mieletön spektaakkeli oikeine kameleineen ja valtaisine tanssiryhmineen. Fuengirolan kulkue oli pikkukaupungin kulkue, mutta ihan sympaattinen ja näkemisen arvoinen.

Ihan vähän vaan poimin, kun kohdallle sattui…

Los Bolichesin viinibaarikerros

Viininystävällä on kissanpäivät viinimaassa, etenkin Espanjassa. Pidän espanjalaisista tuhdeista punaviineistä ja erityisen iloiseksi tekee se, että hyvää viiniä saa edullisesti niin kaupoista kuin ravintoloista.

Fuengirolan suomalaiskaupunginosana tunnetussa Los Bolichesissa on kaksi viinibaaria, joista pidän erityisesti. Toinen näistä, El Callejon, on sen oloinen, että on ollut samassa paikassa iät ajat. Kovin ihastunut en ole seinällä tuijottavaan härän päähän tai muuhunkaan härkätaistelurekvisiittaan, mutta paikka on muuten sopivan paikallisväritteinen.

Baarissa on liitutaululla nähtävänä vaihtuvat viinit, jotka ovat useamman kokemuksen perusteella oikein kelvollisia. Viinin seuralaiseksi löytyy pitkä lista tapaksia.

Toinen uusi tuttavuus ja uudehko baari on bussikadulla oleva Distinto Vinos. Viinibaarin lisäksi kyse on viinikaupasta ja mikäpäs sen parempaa kuin voi ennen ostopäätöstä maistella viinejä ennakkoon. Paikka pyrkii löytämään myyntiin harvinaisempia ja vähemmän tunnettuja viinejä pientuottajilta.

Niin se kolmas hyvä päivä. Meillä oli bileperjantai, jonka teemana olivat hyvät viinit. Aperitiivit nautittiin Callejonissa ja sieltä siirryttiin Distintoon.

Mies halusi maistaa parhaaksi mainittua kinkkua iberico de Bellotaa. Viinibaarin pöydällä makasi ilmakuivattu ”jalka”, josta vuoltiin pitkällä veitsellä ohuen ohuita siivuja.

Meitä on niin usein ihmetyttänyt, että mikä noissa kinkuissa tekee suuret hintaerot. Kallein näkemämme kinkku maksaa peräti reilut neljäsataa, kun halvimmat lähtevät muutamalla kympillä. Minua eivät kinkut kovinkaan viehätä, mutta mies oli sitä mieltä, että kalliimpi on maultaan parempaa.

Kun kaksi viininystävää pääsee viinien karkkikauppaan, lopputuloksena olikin kunnon tasting. Ja kyllähän sieltä löytyi kunnon cavaakin. Jos haluat maistella vähän erikoisempia laatuviinejä, suunnista tänne.

Ennen nämä baarikierrokset olivat ehkä vähän laajempia, mutta nykyisin hyvä kun jaksaa saman illan aikana kahdessa paikassa käydä. Sitten mentiinkin hyvissä ajoissa kiltisti kotiin. Voi hyvä päivä, tämäkin.

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

15.1.2019 10 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Shoppailuvinkkejä Fuengirolaan

by Annemaria 8.1.2019

Nyt vähän ajankohtaista asiaa. Kaikkialla Espanjassa käynnistyivät eilen massiiviset talvialet. Tammikuussa heti loppiaisen jälkeen kannattaa suunnistaa kaupoille, jos vähänkään shoppailuvietti vaivaa.

Mitä enemmän ikää on tullut, sen laiskempi shoppailija minusta on tullut. Lyhyillä lomareissuilla en nykyisin viitsi juurikaan käyttää aikaa kaupoissa kiertelyyn.

Täällä Fuengirolassa ollessani aikaa on ollut paljon ja olenpa huomannut jälleen, että viileimpinä päivinä kaupoissa kiertely on ollut ihan rattoisaa puuhaa. Toki uusi paikka ja uudet kaupat ovat pitäneet mielenkiintoa eri tavalla yllä. Ja hei, täältä saa muutakin kuin aurinkorasvaa ja rantapyyhkeitä 🙂 Fuengirola on itse asiassa oikein hyvä shoppailukaupunki.

Saman havainnon täällä on voinut tehdä kuin muuallakin. Globalisoituneessa maailmassamme ostoskeskusten tarjonta on nykyisin niin tasapäistä, että väliin tuntuu siltä, ettei kauppakeskuksia erota toisistaan. Ihan sama kuljetko kauppakäytäviä Singaporessa tai Helsingissä. Samat ketjumyymälät tulevat vastaan kaikkialla.

Onneksi Espanjalla on paljon omia merkkejä etenkin vaatepuolella, joten pieni espanjalainen vivahde täällä tuotetarjonnassa kuitenkin on. Vaatteita ja kenkiä Espanjasta kannattaa ostaa.

Rebajaisissa nopeat syövät hitaat

Pyrin jaksottamaan ostokseni aina pääosin alennusmyyntiaikaan. Ylipäätään harvemmin tulee hankittua mitään normihinnalla. Minut saa tositarkoituksella liikkeelle vasta ale-lapuilla. Kuten tänään Espanjan talvialennusmyyntien ensimmäisenä päivänä.

Kaikkialla Espanjassa on sama juttu. Massiivinen talviale, rebajas, alkaa heti loppiaisen jälkeen. Kyse on todellisista ”repijäisistä”, kuten olen alehysterian nimittänyt. Käytäntönä on, että aleprosentit ovat heti alkuun suuria ja vajaan 47 miljoonan kansa lähtee liikkeelle.

Olin käynyt ennakkoon katsomassa Mijaksen El Corte Inglesin tavaratalosta erästä toppatakkia ja paria neuletta. Siirsin tarkoituksella ostopäätöstä alennusmyynteihin ja niinpä tänään iltapuolella suuntasin toiveikkaana Fuengirolan Mijas Costan suureen tavarataloon.

Huonosti kävi. Tintoretto vaatemerkistä näyttää pitävän moni muukin. Toivomassani takissa oli alennusta -50%, mutta haluamaani väriä ei enää ollut. Katsomissani neuleissakin aleprosentit pyörivät 40 pinnassa, mutta ikävä kyllä jäljellä oli enää pieniä kokoja.

Laukkuosastolla pyörittelin kädessäni kauan erästä pientä käsilaukkua, mutta sitten tulin järkiini. Tarvitsenko oikeasti laukkukokoelmaan enää yhtään lisää? Tiedoksi teille toisille: jos olet Fuengirolassa ja laukkua vaille, suunnista El Corte Inglesin laukkuosastolle. Merkkilaukuista oli oikein mojovia aleprosentteja.

Entä minne muuanne shoppailuintoisen kannattaa Fuengirolassa suunnistaa? Tässä teille omat vinkkini, vaikkeivat nyt mitään kovin yllätyksellisiä kohteita olekaan. Joka tapauksessa näillä nurkilla kauppoja on ainakin samassa ryppäässä enemmän. Vähän jokaiselle jotakin.

Miramar-ostoskeskus

Fuengirolan suurin ostoskeskus, jonka tietävät varmaan kaikki Fugessa käyneet. Täältä löytyy paljon nuorisomuotia ja merkittävimmät espanjalaiset ketjuliikkeet kuten Bershka, Mango, Sfera, Stradivarius ja Zara. Aikuisempaan makuun tarjolla on esimerkiksi C&A, Punto Roma ja Massimo Dutti. Ja tietty koko kansaa palveleva halpisketjumyymälä Primark, jossa muodin lisäksi myös kodintekstiilejä. Hinnat eivät päätä huimaa, mutta laadusta en sano mitään.

Miramaressa on myös suuri Carrefourin ruokapainotteinen tavaratalo. Minusta tämä ruokaosasto on yksi kaupungin parhaimpia.

Miramar sijaitsee Sohailin linnan luona. Aivan kauppakeskuksen viereen pääsee kaupunkibusseilla 1, 4 ja 5.

Dunnes Stores

Miramaresta kannattaa jatkaa jalkaisin muutama sata metri eteenpäin siltaa pitkin joen yli. Käänny heti sillan jälkeen vasemmalle ja hetken päästä näetkin ensimmäiset kyltit seuraavasta kaupparyppäästä. Dunnes Stores näkyy ensimmäisenä.

En ollut aiemmin kuullutkaan tällaisesta kaupasta. Piti googlettaa nimi ja irlantilaisen kauppaketjun jäljille pääsin. Dunnes Storessa on erittäin kivan hintaisia vaatteita ja vielä kivemman hintaisia alusvaatteita, mutta myös hyvä valikoima kodin tekstiilejä, sisustusta ja astioita.

Joulun alla tuli käytyä Dunnesilla parikin kertaa, sillä mm. kaupungin parhaat kynttilävalikoimat ja joulusomisteet löysin täältä. Huomasin myös, että saman ketjun pienempi myymälä on Fuengirolan keskustassa.

Decathlon

Dunnesin jälkeen kannattaa pistäytyä suuressa urheiluvälineliikkeessä Decathlonissa. Tämä ranskalainen urheiluun ja vapaa-aikaan keskittynyt kauppa myy kohtuuhintaisia vapaa-ajan tekstiilejä ja jos jonkinmoista urheiluvälineistöä. Erinomaiset valikoimat retkeilyvälineistöä ja vaatetusta.

Kenkien ystävän kannattaa katsastaa vastapäätä oleva kenkäkauppa Merkal Calzadones. Jonkinmoinen kenkien outlet-myymälä on kyseessä.

Ja löytyyhän näiltä hoodeilta myös tuttavamme Lidl. Meidän oli ihan pakko uteliaisuuttamma käydä katsomassa Lidlin viinien hintoja. Olin aika äimissäni huomatessani, että tarjouksessa oli samppanjaa alle 12 euroa pullo. No, eihän se kyllä kovin hääppöistä ollut.

El Corte Ingles

Mikäli teet ostoksia mieluiten kunnon tavaratalossa, Espanjassa et voi olla ohittamatta El Corte Ingles tavarataloja, joita maassa on yli 90. Fuengirolassa näistä on kaksi: pieni versio Los Bolichesin kaupunginosassa ns. junakadulla ja kunnollinen, useampi kerroksinen tavaratalo Las Lagunas kaupunginosassa Mihas Costalla.

Tavarataloon pääsee keskustasta kaupunkibusseilla 129, 120, 127 ja 113. Myös Carvajal/Torreblanca suunnasta busseilla 2 ja 3 pääsee hyvin lähelle. Jää pois päätepysäkillä Boequetillossa. Kävele pätkä bussin tulosuuntaan ja käänny urheilukentän kohdalla vasemmalle. Sen jälkeen mene alikulun läpi ja El Corte Ingles on edessäsi.

Plaza Mayor

Vaikka Plaza Mayor ostoskeskus ei enää Fuengirolan kaupunkialueella sijaitsekaan, otettakoon se nyt kuitenkin mukaan. Sen verran merkittävä shoppailupaikka joka tapauksessa on kyseessä.

Plaza Mayor edustaa uudenaikaista yksittäisistä taloista koostuvaa kaupparypästä. Olen nähnyt samankaltaisia kylämäisesti rakennettuja kauppa- ja ravintolakeskittymiä aiemmin Barcelonassa ja Budapestissä. Plaza Mayor koostuu kahdesta alueesta: toisessa kokonaisuudessa on pääosin ravintoloita ja toisessa puoliskossa pääosin kaupat.

Mitään poikkeavaa Plaza Mayorista en juuri löytänyt. Sellaiset tavalliset ketjuliikkeet täälläkin. Jos minun pitäisi valita Miramaren ja Plaza Mayorin kesken, menisin Miramareen. Kutakuinkin samantyyppinen liiketarjonta molemmissa. Tosin lähitulevaisuudessa Plaza Mayor tulee laajentumaan aika lailla, sillä lisäneliöitä on rakenteilla melkoisesti.

Fuengirolasta pääsee junalla aivan Plaza Mayorin viereen. Jää pois saman nimisellä pysäkillä.

Niin ja jos Ikea kiinnostaa, suuren tien toiselta puolelta löytyy tämäkin. Samalla alueella on paljon muitakin kodin kalustukseen ja sisustukseen keskittyneitä myymälöitä.

Tänään on pilvistä. Taidanpa lähteä katsomaan, mitä Miramaren rebajaisilla on tarjolla. Jospa sen toppatakin sittenkin löytäisin.

Onko sinulla omia suosikkishoppailupaikkoja Fuengirolassa?

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

8.1.2019 4 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Fuengirola on tarjonnut lisämaustetta elämään

by Annemaria 1.1.2019

Poks ja muiskis, suukot molemmille poskille paikalliseen tyyliin. Feliz Año Nuevo juuri sinulle!

Tiedän kuinka tylsää on lukea sellaisia jatkuvia hehkutusvirtoja, joissa kaikki on hattaraisen vaaleanpunaista. Kultapilven reunalta kirjoitellaan, että kaikki on niin ihanaa, ettei kestä. Juodaan vaan joka käänteessä kuohuvaa, syödään loistodinnereitä ja väliin käydään rentoutumassa viiden tähden hotellien spaosastoilla.

Palauttakaa minut maan pinnalle, jos kirjoitelmani alkavat vähänkään tuntua höttöiseltä. Tällainen tunnepuolen tyyppi kun olen, helposti innostun hehkutuksiin, etenkin kaikesta kauniista, uudesta ja ihmeellisestä.

Niin kuin nyt viimeisen kahden kuukauden aikana, jotka olemme täällä Aurinkorannalla viettäneet. Vuoden vaihtuessa ynnättiin miehen kanssa kokemuksia uuden elämänvaiheen alkutaipaleelta. Uskaltaisiko varovaisesti myöntää, että ihan äärettömän hyvää aikaa tämä Espanja-elämä on meille ollut. Ei mitään makeaa hattaraa, mutta sellaista hyväplus arkea. Herkullista kuin vastapaistettu korvapuusti. Samalla kertaa tuttua ja turvallista, mutta nautinnollisen maistuvaa.

Elämää lisämaustein

Olisinko aiemmin uskonut, että Costa del Sol ja sen suomikaupungiksi leimattu Fuengirola, saavat minut innostumaan näin kovin? Suoraan sanoen en. Tulimme avoimen varovaisesti kokeilemaan, voisiko tämä mitenkään olla meidän juttu.

Tavallinen arki pyykinpesuineen, viikkosiivouksineen ja kaupassa käynteineen se on läsnä täälläkin. Mutta siltikin jonkinmoinen lisäulottuvuus meidän arkeen on tullut.

On vähän vaikea selittää, mikä juttu se oikein on. Ehkä se on sellaista mukavaa kihelmöivää sisäistä täpinää, mikä valtaa heti aamusta. Sitä herää innolla uuteen päivään ja sen mukanaan tuomiin yllätyksellisiin asioihin.

Kun aamulla avaan makuuhuoneen kaihtimet ja huoneen täyttää kirkas auringonvalo, se vaan tuo väkisinkin hyvän mielen. Lähdetään sitten aamulenkille, lähikauppaan tai vietetään kotinysväyspäivää, tavallisissakin asioissa on sellainen oma pikantti lisämausteensa. Puhumattakaan siitä, jos suunnitelmissa on retkipäivä jonnekin kauemmas uuteen paikkaan.

Päiväretki Esteponan kukkaiskaupunkiin

Joulun ja uuden vuoden välillä on tullut liikuttua aika tavalla. Miehen aktiivisuusmittari on näyttänyt sen verran runsasta askelsaldoa, että hyvinkin tässä voipi ottaa muutaman päivän lunkimmin.

Joulun jälkeen hyppäsimme Fuengirolan linja-autoasemalta bussiin ja lähdimme katsomaan meille molemmille tuntematonta rantakaupunkia Esteponaa. Uuden ihastuttavan kaupungin löysimmekin. Suosittelen Esteponaa lämmöllä lomakohteeksi tai ihan vaan mukavan kaupunkipäivän viettoon. Kuvia ja kokemuksia Esteponasta löydät täältä.

Kävellen Benalmádenasta Fuengirolaan

Perjantaina ajoimme paikallisjunalla viereiseen kaupunkiin Benalmádenaan. Tarkoituksemme oli kävellä noin kymmenen kilometrin matka takaisin kotiin Fuengirolaan. Loppujen lopuksi saimme tehtyä paluusta joltisenkin pidemmän erilaisilla syrjähypyillä. Halusin poiketa mm. Benalmádenan Paloma-puistoon, jossa juoksentelee vapaana kanoja, kukkoja ja kaneja. Mutta mikäs siinä. Aurinko paistoi ja päivä oli mitä kaunein.

Yritimme niin paljon kuin mahdollista kulkea rantalinjaa pitkin, mutta kaikilta osin se ei onnistunut. Useaan otteeseen nousimme ja laskimme rannalle johtavia portaita. Rantapenkereen sortumavaaran takia rantareitti oli myös jostain kohdin suljettu.

Matkan mukava bongaus oli tuttavamme mainitsema Costa del Solin paras rantaterassi Yucas. Siinä kutakuinkin Torrequebradan tienoilla on uusi näköalaterassi, joka on aivan rannan tuntumassa, näköalojen kannalta kuitenkin sopivasti ylhäällä. Tuttava oli oikeassa. Ihan äkkiä ei tule mieleen toista yhtä upealla paikalla olevaa terassiravintolaa.

Oli aivan pakko istahtaa täydeltä laidalta paistavan mollukan lämpöön ja kostuttaa kuivia kurkkujamme. Odotimme, että hinnoissa olisi ollut uutukaisella mestalla näköalalisää, mutta mitä vielä. Vai mitä olette mieltä 2,5 euron hintaisesta olutpullosta näin upeissa puitteissa? Enpä muista kohdanneeni täällä missään turistiryöstöhinnoittelua, mikä ikävä kyllä on aika yleistä monissa turismin leimaamissa paikoissa.

Rannikon paras terassi?

Siinä vaiheessa, kun selvitimme viimeiset kilometrit omalle rantabulevardille, nälkä muistutteli olemassaolostaan. Hetken mielijohteesta päätimme lounastaa yhdessä rantakadun kalaravintoloista, chirinquitoista.

Mereneläviä muovituoleissa rantaravintolassa

Joulun ja uuden vuoden väli on tuonut selvästi enemmän paikallista väriä asuinkulmillemme ja sen huomasi myös tässäkin ravintolassa. Osuimme ravintolaan pahimpaan lounasaikaan. Paikka oli täpösen täysi ja meteli sen mukaista. Saadaksemme pöydän tarvittiin sellainen parinkymmenen minuutin odottelu. Mikäs siinä, eihän meillä mihinkään kiirettä ollut.

Ravintola itsessään oli sisustukseltaan karu: muovituoleja ja pöydillä vaihdettavia plastiikkaliinoja. Mutta eivätpä olleet hinnatkaan pahoja. Pääosin annoshinnat liikkuivat merenelävien osalta viidestä kymmeneen euroon.

Pöytäämme kannettiin grillattuja sardiineja (yhden annoksen hinta vain kolme euroa!), avokadoa ja katkarapuja, pieniä mustekaloja, grillattuja chipironeksia eli jonkinlaisia mustekaloja nämäkin ja kuivaa valkkaria. Muy bien!

Muistin jälleen, että ruokalistoja tutkaillessa täytyy olla tarkkana: fritos-sanaa tulee välttää. Espanjalaiset näyttävät rakastavan kaikkea uppopaistettua ja suuri osa erilaisista ruoka-annoksista valmistetaan uppopaistamalla. Itse en juurikaan friteeratusta ruuasta perusta. Muu ruoka olikin mieleen, paitsi nuo epämääräiset uppopaistetut pikkumustekalamöykyt.

Satulinna puskien keskellä

Seuraavana päivänä silmiini osui juttu Rantapallon-sivustolta Benalmadenan Castillo de Colomares nimisestä ”linnasta”. Muistan, että ihmettelimme tätä satulinnan näköistä rakennelmaa joskus aiemmin ylhäältä käsin käydessämme Benalmadenan vuoristokylässä pueblossa.

Taidehistoriaan ja arkkitehtuuriin perehtynyt tohtori Esteban Martín Martín rakennutti tätä hämmästyttävää rakennelmaa seitsemisen vuotta kunnianosoituksena Kolumbukselle ja hänen retkilleen. Eriskummallinen linna valmistui 1994.

Matkasimme junalla Torremuellen asemalle ja kävelimme siitä reilun parin kilometrin matkan ylös linnalle. Matka oli silkkaa nousua, joka pani minut heikompikuntoisemman puuskuttamaan ihan toden teolla.

Linna itsessään oli merkillinen. Tuntuu hullulta, että joku yksittäinen henkilö on rakentanut moisen vaativan rakennelman keskelle ei mitään. Linnaa ei meinannut toisesta suunnasta edes erottaa puskien keskeltä, eikä sitä edes oikein mainostetakaan missään.

Muuan elokuva tuli mieleen…

Harmi vaan, että rakennuksen sisätiloihin ei päässyt. Liekö nämä osat yksityiskäytössä, sillä linnaa ylläpitävät nykyisin rakennuttajan leski ja poika.

Joskus mopo karkaa käsistä ja jostain kumman syystä päätimme palata kävelemällä kotiin. Matkaa olikin vähän enemmän kuin olimme ajatelleet. Lisäksi puuskittainen mereltä puhaltava tuuli teki paluumatkasta aika tavalla vilpoista.

Taas kerran huomasin, että vaatetusta oli liian vähän. Liekö tällä syynsä, että minulla on taas flunssa. Tämä flunssakierre alkaa jo kyllä riepomaan. Lenkkareiden lisäksi meillä on viime aikoina kulutettu flunssalääkkeitä kiitettävästi.

Paluumatkalla mereltä puhalsi melkoinen tuuli.

Ikivihreitä espanjalaisia ja rypäleitä viime sekunneilla

Meistä on tullut vanhoja. Ainakin, jos asiaa mitataan uudenvuodenaaton meiningillä. Syötiin miehen kokkaamia tapaksia, avattiin pullo halpiscavaa ja kuunneltiin Spotifysta ikivihreitä espanjabiisejä. Bésame mucho vaan!

Jottei nyt ihan nysväämiseksi vuoden vaihtuminen mennyt, vedin meikit naamaan ja väkertelin tukkaa muumihaalarissani. Tämä on nimitys Lidlistä ostamalleni lämpimälle kokovartalohaalarille, josta on tullut lempikotivaatteeni.

Jos meidän uuden vuoden viettomme oli kovin rauhallista, sitäkin railakkaampaa se näytti olevan rantakadun ravintoloissa. Lastenkutsujen tötteröhattuihin ja naamareihin somistautunut juhlakansa näytti minusta ohikulkeissamme jotenkin hassulta. Vähän kuin uusi vuosi ja vappu olisivat menneet sekaisin.

Suuntasimme Ilunion-hotellin ravintolaan, joka normaalista poiketen olikin lähes täysi. Illan mielenkiintoisin osuus oli seurata paikallisen suvun uudenvuodenviettoa naapuripöydässä. Lähes 30 henkeä arviolta neljästä sukupolvesta ottivat iloa irti vuoden viimeisellä tunnilla. Melu oli sen mukaista, vaikka alkoholilla ei näyttänyt olevan asiassa mitään tekemistä. Taustalla soittavan pianistin pimputtelu hautautui täysin tähän mekkalaan.

Ennen h-hetkeä tarjoilijat kiersivät jakamassa pöytiin viinirypälepusseja. Espanjalaiset syövät vuoden kahdentoista viime sekunnin aikana kaksitoista rypälettä, yhden kullakin sekunnilla. Siinä sitten mekin osallistuimme paikalliseen perinteeseen ja popsimme rypäleemme ja toivotimme toisillemme Hyvää uutta vuotta. Tulkoon tästäkin hyvä vuosi!

Kaikki valmiina h-hetkeen. Onnellista uutukaista vuotta teille kaikille!

Viikonloppuna menemme mielenkiintoiseen mestaan, jota en vielä paljasta. Ostimme yhteiseksi joululahjaksi palan kaunista maisemaa ja hitusen ylellisyyttä. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

1.1.2019 19 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Joulutunnelmia Fuengirolasta

by Annemaria 25.12.2018

”Käy lämmin henkäys talvisäässä.”

Näin voi kirjaimellisesti todeta, kun jouluaattoaamuna suunnistimme lenkillämme merenrantaan. Andalusian talviaurinko pani parastaan ja merikin oli tänään lähes tyyni. Riisuin kenkäni ja kahlasin Välimeren aaltoihin. Pakkasessa kyyhöttävä varpunen jouluaamuna tuntui kovin kaukaiselta.

Täytyy myöntää, että minun on ollut vähän vaikeaa saavuttaa joulutunnelmaa palmujen katveessa. Sen verran pinttynyt suomalainen sielunmaisema on selkärangassa, että se ”oikea” joulu tuntuu vaan tarvitsevan tiettyjä rakennusaineita. Kuten lunta, vaikka talvesta en muuten pidäkään.

Olemme viettäneet pitkän rupeaman viime vuosien jouluja Lapissa Luostolla. Kelomökin hämyssä kynttilöiden ja takkatulen loimussa on selkeästi asustanut minulle se oikea joulunhenki. Kun pakkaslumi on narskunut kengän alla ja kipakka pakkanen purrut poskipäitä, on ollut helppoa heittäytyä joulutunnelmaan.

– Ostetaanko jouluksi glögiä, mies kysyi? Hmm, jotenkaan sitä ei auringonpaisteessa kesäkeleissä kaipaa. Kuin ei joulukuusta, joulusaunaa tai kynttilänvaloa.

Kumma juttu. En ole mikään perinteisiin tiukasti ripustautuva joulufriikki, jonka jouluun pitäisi ehdottomasti kuulua itsepaistetut piparit ja alusta asti itse keitetyt laatikkososeet. En pidä kinkusta, en lanttuloorasta, en rosollista. Tekoja ja perinneruokia enemmän joulu on minulle tunneasia. Tietynlainen moodi ja tunnelma. Yhdenlainen tapa kokea suomalaisuutta.

Laitoimme aattopäivänä läppäriltä soimaan jouluradion. Sytytin kynttilöitä ja hyräilin mukana iki-ihanaa joululaulua Sydämeeni joulun teen. Aurinko tunki kutsumattomana vieraana sisään.

Mies kokkaili keittiössä jouluateriaa. Kylmäsavulohi ja Waldorffin salaatti saivat tänä vuonna kunnian edustaa meidän perinteisiä jouluruokia. Sen sijaan joulupöytämme kuninkaiksi olivat uineet merenantimet: hietasimpukat, langustit ja mustekalarenkaat.

Niin paljon kuin mereneläviä rakastankaan ja niin hyviä kuin ne olivatkin, kaipasinko sittenkin poronpaistia ja imellettyä perunalaatikkoa? Ihan rehellinen ollakseni, mielessä kävivät. Suomalaisuus näköjään puskee jouluna väkisin esiin, halusipa tai ei.

Illalla lähdimme Fuengirolan keskustaan katsomaan kynttilähartausta. Useampi sata suomalaista oli kokoontunut Rafaelin aukiolle kuuntelemaan jouluevankeliumia. Aukion keskiössä monikymmenmetrinen ledkuusi vaihtoi väriä kaikissa sateenkaaren väreissä.

Meillä oli Lapissa tapana käydä jouluaattoaamuna kuuntelemassa Pyhällä joulurauhanjulistusta. 25 asteen pakkasessa Enkeli taivaan lausui näin taipui huonosti kohmeisilla huulilla. Nyt ei ollut sitä ongelmaa.

Jouluyön taivaalla oli täysikuu. Pysähdyttiin paluumatkalla katsomaan kuun kelmeässä valossa valaistunutta hiekkarantaa. Kun vähän käytti mielikuvitusta, siinä saattoi nähdä valkoisen lumipeitteen. Vähän kuin hanget korkeat nietosten. Tyhjät rantatuolit pilasivat kuitenkin mielikuvan.

Kotona kaadettiin lasilliset tuhtia punaviiniä. Hyvä joulu tämäkin. Erilainen vain.

”Jossain, sataa valkeaa lunta…”

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

25.12.2018 4 comments

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Kurkistus meidän viikkoon – miten aika Fuengirolassa sujuu?

by Annemaria 11.12.2018

Miten te oikein saatte ajan siellä Fuengirolassa kulumaan? Onko ruvennut aika käymään jo pitkäksi?

Myönnetään, etukäteen vähän jännitin itsekin sitä, että tuleeko meille jossain vaiheessa ensihuuman laskeuduttua pitkästymisen tunnetta. Kun kotikulmat on tutkittu, elämä löytänyt rutiininsa ja miehen kanssa vietetään aikaa pääosin kahdestaan 24/7, alkaako tuntua siltä, että Aurinkorannikon elämän hohdokkuus häviää?

Tässä teille kuulumisia meidän menneeltä viikolta. Mitä itse luulette, olemmeko jo kovin puutuneita?

Maanantai

Flunssa vaivaa. Pukeutuminen on täällä ollut koko ajan yhtä vaikeaa. Auringossa on kuuma ja varjossa useimmiten tähän aikaan vuodesta viileää. Ja jos vähänkään tuulee ja on kosteutta, ilmassa on selvää raakuutta etenkin iltaisin. Tuntuu, että jokaiseen ulosmenoon olisi paras varustautua varmuuden vuoksi niin topilla kuin toppatakilla.

Kerroin aiemmin, että edellisellä viikolla lähdin Granadaan ihan turhan kesäisissä pukimissa. Sillä seurauksella, että sunnuntain sitten makasin petin pohjalla flunssaisena lähes koko päivän. Onneksi yhden päivän lepo teki ihmeitä ja maanantaina olo oli jo paljon parempi.

Tuleva joulu pääsee täällä Aurinkorannikolla välillä unohtumaan. Alkuviikosta mietin, että pitäisikö alkaa jollain lailla valmistautumaan. Hankkia kenties jotain? Pitäisikö joulufiilistä alkaa jotenkin nostattamaan?

Jouluvalot appelsiinipuissa eivät oikein saa joulutunnelmaa syttymään.

Kun paikalliset jouluseimiviritelmät eivät ihan vastaa omaa toivettani joulukoristelusta, päätimme tehdä täsmäiskun kotoiseen Ikean runsaudensarveen Malagaan. Ostoslistalle pantiin joulujuttuja, kuten servettejä, kynttilöitä, tuikkukuppeja ja jotain tuttuja jouluherkkuja.

En oikeasti ymmärrä kuinka Ikea pystyy tekemään sen aina. Vaikka tarkoitus ei olisi hankkia juurikaan mitään erityistä, jostain kumman syystä ostoskassiin kertyy tavaraa AINA enemmän kuin olit ajatellut. Vai mitä voitte päätellä siitä, että meillä oli suunniteltujen lisäksi tuomisena nojatuoli, jalkalamppu, wokkipannu, tuolien istuinpäällisiä, pussilakanat, juomalaseja, kahvimukeja, puisia leikkuulautoja, pannunalusia ja puolukkahilloa?

Olimme varmaan näky, kun mies raahasi kolmea Ikean maksikassia ja minä suurta neliskulmaista laatikkoa ensin Ikeasta juna-asemalle ja kotiasemalta vielä kotiin.

Mutta onpahan meillä nyt lisää asumismukavuutta. Saimme kotiimme kynttilöiden ja jouluservettien lisäksi kaivatun lukunurkkauksen nojatuolilla ja hyvällä lukuvalolla. On se mukavaa, että Ikea on olemassa.

Nyt passaa lueskella.

Tiistai

Tämä päivä oli pyhitetty kauneudenhoidolle. Olin sopinut kasvohoidoista Fuengirolan Glow Beauty kauneushoitolan kanssa. Kieltämättä oma ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat jäljet ottavat välillä päähän ja päätin, että nyt kun on aikaa, satsaan enemmän oman ulkonäköni hoitoon.

Kauneuskäsittelyihin menoa madaltaa Suomea selvästi halvempi hintataso niin hoidoissa kuin kampaamopalveluissa. Oikaiskaa, jos olen väärässä, mutta karkeasti arveltuna puhutaan jopa puolet edullisemmista hinnoista.

Siitä, mitä minulle tehtiin, pääset lukemaan täältä. Käsittelyn jäljiltä olin sen verran hummerinpunainen, että päätin jäädä tiistaina suosiolla loppu päiväksi kotiin.

Mies oli käynyt aamupäivällä jälleen hekumoimassa Mercadonan kalatiskillä. Meillä syötiin päivälliseksi vaaleita simpukoita, joita rakastan yli kaiken. En tiedä onko näille suomalaista nimeä, mutta espanjaksi nämä sydämenmuotoiset herkullisuudet ovat almejas. Niin muchos, muchos maukkaita.

Keskiviikko

Joulukuun viides ja meidän 22. hääpäivämme. Herättiin ajoissa ja kiirehdittiin aamulenkille ennen auringonnousua. Pilvettömänä päivänä aamut ovat täällä minusta ehdottomasti päivän parasta aikaa. Kultapallo nousee meren takaa, värjää hetken taivaanrannan ja hujauksessa kaikki kylpee valossa ja lämmössä.

Olimme päättäneet lähteä viettämään hääpäiväämme Malagaan, mikä tuntui lähinnä epätodellisen hauskalta. Käytännössä tämä tarkoitti vain noin 40 minuutin junamatkaa lähiasemaltamme.

Paloin halusta nähdä Malagan kehutut jouluvalot ja ennen kaikkea pääostoskadun Calle Larioksen maailmankuulun valo- ja äänishown. Spektaakkeli oli juuri niin vaikuttava kuin osasin odottaa. Koko pitkä ostoskatu oli katettu kauttaaltaan 600 000:lla led-lampulla, jotka ”tanssivat” musiikin tahtiin. Upeaa!! Menkää ihmeessä katsomaan, jos lähitienoilla olette. Valoshowta esitetään 6. tammikuuta saakka.

Malagan vanha kaupunki on täydellinen paikka kierrellä tapasbaareja tai istahdella lasilliselle kapeille kujille. Käytiin parissakin ravintolassa syömässä muutama tapasannos. Vanha lempparipaikkani KGB petti tällä kertaa. Hinnat olivat nousseet edellisestä kerrasta ja tuntui, etten enää löytänyt ravintolan tapasannoksista samaa innovatiivisuutta kuin ennen.

Jos vähänkään olet perso kuohuvalle, etsi käsiisi vanhasta kaupungista La Medusa niminen samppanjabaari ja ravintola (Calle Santa Maria 25). Enpä ihan äkkiä muista, (Champagnen maakuntaa lukuunottamatta) mistä olisin löytänyt näin hyvän valikoiman laseittain tarjottavia samppanjoita ja mihin hintaan! Ravintolasta saa myös laatucavoja lasettain ja ken ostereita rakastaa, tämä on sinulle must.

Väittäisin, että La Medusa on kuohuvan ystävälle löytö. Ainakin meistä oli mukavaa istua lämmitetyllä terassilla ja maistella erilaisia laadukkaita ja kohtuuhintaisia kuohujuomia.

Malaga on täynnä tunnelmaa.

Torstai

Pyhäpäivää vietettiin 6.12. täälläkin. Espanjalaisilla oli jokin perustuslainpäivä, jonka vuoksi kaupat olivat kiinni ja sellainen letkeä pyhäpäivämeininki vallalla. Ihmiset kuljeskelivat päämäärättä pitkin Paseon rantakatua, ja näiden kiireettömien yksilöiden joukkoon liityimme itsekin.

Taivalsimme keskustaan, pysähdyimme lempparikahvila Lorena Cafessa ja paluumatkalla lähiapteekissa. Röhäköhä vaivaa meitä molempia ja sen lisäksi toinen silmäni oli punoittava, vuotava ja kutiseva. Silmätulehdus ilmeisemmin.

Olen aina miettinyt, että mihin kummaan perustuu se, ettei Suomessa saa apteekeista ilman reseptiä mitään tehokkaampia lääkkeitä. Täällä saat saman tien vahvemmat ropit, kuten nytkin antibioottitippoja silmään. Sillä seurauksella, että seuraavana päivänä silmäni oli jo lähes kunnossa.

Mies jaksaa edelleenkin olla ihastuksissaan uusista ruokien raaka-aineista. Itsenäisyyspäivän menu oli meillä tänään valkoviinissä ja yrteissä haudutettua kania.

Illalla katsottiin telkkarista totuttuun tapaan linnanjuhlia ja kilisteltiin hyvää itsenäisyyspäivää cavalasillisilla.

Perjantai

Pilvinen päivä. Hypättiin bussiin ja ajettiin Miramar-ostoskeskukseen. Päämäärätöntä haahuilua vaate- ja kenkäkaupoissa. Lopuksi Carrefourin ruokaosastolle.

Minua taitaa selvästi vaivata jonkin sortin joulustressi. Vai pitäisikö sanoa, että stressi siitä, ettei joulun eteen tee yhtikäs mitään. Tuntisi itsensä ilmiselvästi paremmaksi ihmiseksi, jos edes valmistelisi joulua muutamalla aiheeseen sopivalla ostoksella.

Jotain pientä tuli kuin tulikin joulua varten hankittua. Paikalliseen tapaan ostimme lajitelman perinteisiä espanjalaisia joulumakeisia, niitä aitoja Estepeñan tekemiä. Carrefourin loistavasta viinitarjonnasta tarttui mukaan pari pulloa Juve & Campsin huippucavaa, jonka kanssa tehtiin tuttavuutta toissailtana Malagassa.

Illalla kävin naapurini kanssa viinilasillisilla. Sattui nimittäin niin hauskasti, että eräs blogini lukija oli tajunnut kuvista, että hyvänen aika, mehän ollaan ihan naapureita keskenämme. Asustellaan samassa talossa vierekkäisissä rapuissa. Oli äärimmäisen mukavaa saada naisseuraa ja ennen kaikkea tavata mukava uusi ihminen.

Lauantai

Varmaan yksi lämpimimmistä päivistä, mitä on kohdallemme sattunut täällä ollessamme. Huomasimme heti, että aamulenkille tuli laitettua tällä kertaa ihan liikaa päälle.

Istuttiin poikkeuksellisen pitkään lenkin päätteeksi lähikahvilassamme ja varastoitiin itseemme aimo annos auringon C-vitamiinia. Talvikuukausien aurinko tuntuu edelleenkin niin syvälle käyvän hyvältä.

Lounasta syötiin tänään parvekkeellamme. Piti oikein muistuttaa, että oikeasti, joulukuuta eletään. Yritin sinnikkäästi jaksaa istua auringossa vähän pidempään, jotta saisin naamaani edes himpun verran rusketusta. Korkeista suojakertoimista huolimatta punainen näyttää olevan minun rusketukseni.

Lounas parvekkeella joulukuussa on aika kiva juttu.

Iltapäivällä pelattiin tunnin verran pingistä. Meillä on kiva taloyhtiö, jossa asukkaiden käytössä on pingispöytä ja padelkenttä. Padelmailojen ostoa tässä kovasti harkitaan.

Illalla heiteltiin matkalaukkuun seuraavien päivien matkavaatteita. Sunnuntaina oli tarkoituksemme lähteä pariksi päiväksi yhteen Andalusian suosikkikaupunkiini, Córdobaan. Olin innoissani päästessäni miehen kanssa kaksistaan kaupunkiin, joka oli uusimpia Andalusian tuttavuuksiani viime syksyltä.

Röhinä ja yskä meitä molempia vaan edelleen vaivaa. Eikä tietysti ihme, liikutaanhan jatkuvasti suurissa lämpötilavaihteluissa kylmästä lämpimään ja toisin päin. Vilustumiselta on niin vaikea välttyä, sillä vetoa on vähän joka nurkalla. Toivottavasti päästään tästä röhästä molemmat pian eroon.

Aamu on ihmisen parasta aikaa.

Sunnuntai

Aamulla mies yski ja niisti huolestuttavan paljon. Olimme varanneet Córdobasta hotellihuoneen hinnalla, jota ei voinut peruuttaa, joten flunssasta huolimatta lähdimme matkaan. Ensin paikallisjunalla Malagan rautatieasemalle ja sieltä bussilla Córdobaan.

Reilun parin tunnin matkan jälkeen kävelimme hotelliimme Eurostar Patios de Cordóbaan. Olin majoittunut samaisessa hotellissa viime syksynä ja tykästynyt viihtyisiin hotellihuoneisiin, hotellin rauhalliseen tunnelmaan ja erinomaiseen sijaintiin vanhan kaupungin kupeessa. Nyt meillä oli vain himpun verran parempi superior-huone.

Sunnuntaipäivä ja pitkät pyhät olivat saanet córdobalaiset liikkeelle, sillä äänekäs paikallinen elämä näkyi ja kuului etenkin vanhan kaupungin aukioiden ja joenvarren ravintoloissa. Lounastimme eräällä terassilla syöden mm. paikallista salmojeroa, joka on paikallinen muunnos gazpachosta. Nauratti, kun joissain pöydissä viriteltiin laulua, jota seurue tehosti taputuksilla ja joku innokkain nousi seisomaan ottaen muutaman flamencoaskeleen. Córdoba jäi jälleen mieleen elämäniloisena kaupunkina.

Paikallista perinneruokaa salmojeroa.Córdobalaisia herkkuja joulumarkkinoilla.

Córdoban keskustassa oli meneillään joulumarkkinat. Musiikki soi, mandariinipuut oli koristeltu jouluvaloin, ihmisiä oli kaikkialla, paikalliset elintarvikkeet ja käsityöt tekivät kauppansa. Ihana tunnelma, tuli ihan jouluinen olo.

Päivän viimeinen yllätys tuli hotellihuoneessa. Olin juuri riisumassa vaatteita, kun silmäni naulautuivat pöydällä jäissä olevaan kuoharipulloon, – Kulta, mikä toi on? Mies oli yhtä hämmästynyt kuin minä. – Ei harmainta aavistusta.

Kiva ylläri hotellihuoneessa.

Eihän siinä mitään. Korkattiin pullo ja päätettiin päivä kuplivalla. Seuraavana aamuna tiedustelin respasta mysteeripullon taustaa. Superior-huoneisiin kuuluu kuulema pullo cavaa. Kiitos kovasti, meille kelpasi.

Tähän oli hyvä päättää mukava viikko ja kiva päivä yhdessä Andalusian elämäniloisemmista kaupungeista. Tähän mennessä jokainen viikko Fuengirolassa ja muualla Andalusiassa on tarjonnut pieniä mikroseikkailuja ja päiviä, joista olemme nauttineet niin suunnattomasti.

Elämä hymyilee yhdessä usein paistavan auringon kanssa.

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

11.12.2018 14 comments