Kun vaimo raahasi miehen puoliväkisin risteilylle – kokemuksia kesän uutuusreitiltä Helsingistä Maarianhaminaan

Ei ole kuulkaa helppoa houkutella risteilylle miestä, joka on suunnitellut lähtevänsä kalareissulle. Vähän piti vaimon laittaa peliin kaikki neuvottelutaitonsa, jotta tämä vastarannan kiiski saatiin punaiselle laivalle kohti Ahvenanmaata.

Risteilyn tarjosi Viking Line Suomi

Onpa siitä vierähtänyt melkoinen tovi, kun ollaan miehen kanssa edellisen kerran oltu kunnon risteilyllä, siis sellaisella, missä yövytään laivalla. Varovaisen arvailumme mukaan mennään peräti 90-luvulle.

Jo siksi mahdollisuus lähteä verestämään risteilykokemuksia tuntui houkuttelevalta. Vieläkö risteilymatka olisi meidän juttumme?

Viking Linen kesän uutuusristeily Helsingistä Maarianhaminaan kiinnosti muutenkin. Maarianhamina on minulle tuntematon kaupunki ja siksi oli kutkuttavaa päästä päivän ajaksi kurkistamaan, miltä tuo lähes ulkomaaksi mieltämäni paikkakunta näytti.

Matkalle mielivälle lähikohde tuntui muutenkin turvalliselta vaihtoehdolta. Koronariski on kuitenkin edelleen olemassa. En lähtisi tässä kohtaa vielä esimerkiksi eteläisimpään Eurooppaan.

Niinpä me seisoimme m/s Gabriellan kannella heinäkuisena iltapäivänä vilkuttamassa taakse jäävälle Helsingille. Edessä olisi kahden yön risteily Itämerellä ja suuntana Ahvenanmaa. Suostui se mies sitten lopulta lähtemään mukaan.

Hyvästi Helsinki. Keula kohti Maarianhaminaa.

Mies: ”Ja minä en sitten lähde mihinkään koppiin nukkumaan.”

Turhaa huolehdit mies. Hyttiluokkamme oli keskitasoa, lyx premium seaside, mikä tarkoitti laivan yhdeksännellä kannella olevaa parivuoteella varustettua ikkunallista ulkohyttiä. Ei hytti mikään suuren suuri ollut, neliöitä 11,5, mutta minusta ihan riittävä. Lisäetuna tässä hyttiluokassa oli tv ja minibaari, jonka juomat kuuluivat matkan hintaan.

Hyttiluokkia Gabriellalla on monipuolisesti. Valittavana on budjettimatkaajan neljän hengen hytistä aina ylimmän 11. kerroksen parvekkeelliseen suiteen.

Missähän se meidän hytti oikein on?

Mies: ”Onkohan nyt ihan turvallista lähteä laivalle? Ettei vaan olisi mikään koronalinko.”

Täytyy myöntää, että tätä mietin itsekin. Mutta toisaalta huonolla tuurilla koronan voi saada mistä vaan: ratikasta, Prisman kassajonosta, kirjastokäynniltä tai lounasravintolasta. Jokainen meistä tekee omat ratkaisunsa, mutta itse koen riskin sen verran olemattomaksi, etten halua enää eristäytyä muusta maailmasta.

Laivalla tuli heti alkuun turvallinen olo suureksi osaksi sen tähden, että matkustajia oli vähän. Laivalle otetaan korona-aikana vajaa puolet normaalista matkustajamäärästä.

Hygieniasta oli huolehdittu hyvin. Käsidesiautomaatteja ja -pulloja oli kaikkialla ja ravintoloissa osa pöydistä oli otettu pois käytöstä, jotta turvavälit säilyivät. Buffet-pöydästä otettiin ruokaa ainoastaan kokin antamana tai omalla haarukalla, joka jätettiin tiskiin yhden käyttökerran jälkeen.

Täytyy myöntää, että nautin kuumimman lomasesongin matkasta kerrankin ilman minkäänlaista jonotusta tai ruuhkaa. Vapaata pöytää ei tarvinnut missään kohtaa etsiskellä. Kaikkialla oli reilusti tilaa ja buffet-pöydästäkin saattoi pikaisesti kipaista hakemaan haluamaansa ilman odottelua. Laivalla oli ylipäätään mukavan letkeä ja rauhallinen tunnelma.

Osan alla olevista kuvista napsin ennen laivan lähtöä, joten ei siellä todellisuudessa ihan näin autiota ollut.

Suurimmat ruuhkat liittyivät laivaan menoon ja sieltä paluuseen. Nämä vältimme menemällä laivalle melko myöhään ja paluussa odottelimme kaikessa rauhassa hytissä, että suurin osa matkustajavirrasta oli mennyt.

Ainakin minun makuuni ravintolatarjontaa laivalla oli riittävästi. Baarien ja ravintoloiden yleisilme oli raikas.

Mies: ”Saakohan sieltä edes kunnon ruokaa? Etteivät näin korona-aikaan lämmittelisi vain pakasteita.”

Risteilypaketin hintaan kuuluvat ruokailut: kaksi meriaamiaista ja kaksi ateriaa/henkilö. Valittavana on kolmen ruokalajin menu à la carte ravintolassa tai buffet-illallinen juomineen. Me söimme mennessä à la cartessa ja paluumatkalla illastimme buffet-ravintolassa, mutta kukaanhan ei estä syömästä buffassa vaikka mennen tullen.

Menun pääruuan saattoi valita kolmesta vaihtoehdosta. Tarjolla oli kala-, liha- ja kasvisvaihtoehto.

A la carten menukokonaisuus oli ihan maukas perussetti, kuten mies asian ilmaisi. Ei mitään yllättävää, muttei myöskään mitään moitittavaa. Suosittelen ottamaan menun kylkeen viinipaketin. Meidän kalapainotteiselle menulle valitut valkkarit olivat oikein oivia.

Chin chin!Toistaiseksi näyttää ihan tyytyväiseltä.

Paluumatkan buffa yllätti meidät positiivisesti. Pöydästähän löytyi vaikka mitä mielenkiintoista makumaailmaa. Molemmat ihastuimme runsaaseen kalavalikoimaan ja itse tykästyin myös maukkaisiin kasvisruokiin.

Koronan vuoksi pöydässä oli normaalia enemmän pieniä makupaloja yksittäisissä kupeissa. Nämä olivat kerrassaan herkullisia. Kuinkahan monta siianmätikippoa mahdoinkaan kumota?

Mutta kyllä söi mieskin. En ymmärrä kuinka se jaksoi kaiken alkuruokaherkuttelun jälkeen vetää päälle reippaan kokoisen pihvin ja siihen vielä jälkkäriksi kunnon juustovalikoiman. Minä päätin ruokailun mieluiten tuoreisiin mansikoihin ja kermavaahtoon, mitä nyt muutaman jäkiruokapalasen vielä lautaselle kokosin.

Meistä risteilyn parasta antia olivat ehdottomasti kiireettömät ruokailut. Saattoi kaikessa rauhassa keskittyä nautiskeluun, hyvää ruokaan ja hyviin viineihin. Buffassa tajusimme pitkän ja hartaan ruokailun päätteeksi olevamme ravintolan ainoat asiakkaat. Luulenpa, että kiireisempänä aikana meitä olisi jo hiostettu ulos seuraavan kattauksen alta.

Kiitos laivan henkilökunta muuten ylen ystävällisestä palvelusta.

Katkarapuja on laivalla aina pakko saada. Koronan takia nyt hieman eri tavoin tarjolla.Buffan hintaan kuuluvat juomat hanasta, myös viinit ja olut. Oltiin sitten meidän kattauksen viimeiset asiakkaat.

Mies: ”Saakohan täällä edes ajan kulumaan?”

Miehen mielestä laiva ei ollut suuren suuri ja ehti tuo jo vähän huolestumaan siitä, että käykö aika risteilyllä pitkäksi. Ei käynyt, jos nyt jotain voi päätellä siitä, että ehdimme ensimmäisenä iltana, korjaan yönä, nukkumaan vasta puoli kahdelta.

Kun ensin oli kuunneltu pianistia viinibaarissa, käyty seuraamassa karaokea, katsottu Antti Ketosen unplugged esitys ja tanssittu alabamalaisen Jamesin villissä menossa, ensimmäinen risteilypäivä alkoikin olla jo pulkassa. Lisätietoa Gabriellan esiintyjistä löydät täältä.

Emme olleet pitkään, pitkään aikaan olleet yhdessä missään viihteellä. Varmaan siksi tuntuikin niin hauskalta saman illan aikana kuunnella montaa eri esiintyjää ja löytää loppuillasta itsestään bilehile. Joskus vaan kaipaa tällaista irtiottoa. Meillä oli itseasiassa oikein lystiä.

Ihmettelen kyllä sitä, miten jaksoimme seuraavana aamuna olla aamiaisella jo heti kahdeksalta. Yöunet jäivät nyt vähän lyhyiksi, mutta en halunnut menettää maissaoloajasta yhtään. Maarianhamina kiinnosti sen verran paljon.

Laivaterminaali on ihan Maarianhaminen keskustan tuntumassa, joten satamasta pääsee noin kymmenessä minuutissa kävellen keskustaan. Terminaalin vieressä on myös merimuseo ja museolaiva Pommern. Maarianhaminan kokemuksista kerron seuraavassa blogijutussa.

Paluumatka otettiinkin sitten huomattavasti rauhallisemmin. Ruokailun päälle otettiin pienet kauneusunet ja sitten jaksoikin taas keskittyä laivan antiin. Tällä kertaa shoppailuun ja illan esiintyjiin.

Täysi kymppi laivan viihdeannista.Ja täydet pisteet myös tästä annista.Bilehileet laivan yössä.

Mies: ”Kannattaakohan sieltä mitään ostaa? Ei ne hinnat kuitenkaan mitään tax-free hintoja ole.”

Tuotiin 12 viinipulloa. Siitä voi jotain päätellä. Laivalla oli nyt muutenkin erittäin hyviä tarjouksia.

Kannattaa liittyä maksuttomaan Viking Line Clubiin, jonka jäsenille oli erikoistarjouksia. Esimerkiksi Essi Avellanin Vikingille kehittelemä erikoissamppanja oli klubitarjouksessa 29,90 (muuten 39,90). Viininystävän kannattaa katsastaa myös á la carte ravintolan oma pieni viinimyymälä, jossa on myynnissä erikoiseriä.

Samppanjan ystävänä on annettava kiitosta siitä, kuinka hyvä valikoima laivan viinibaarissa oli laseittain saatavia samppanjoita. Se oranssietikettinen Taittinger oli aika nannaa.

Illan päätteeksi mentiin vielä kuuntelemaan Mira Luotia ja Mika Haapasaloa. Sitten oltiinkin jo ihan kypsiä siirtymään yöunille. Aamulla oltaisiin Helsingissä 11 maissa.

Vähän minusta tuntuu, että taisi tuo mieskin nauttia. Lupasi nimittäin lähteä risteilylle seuraavallakin kerralla.

Miehen karkkikauppa.Jopas löytyi samppanjapullo.Oisko tässä uusi kukkamekko?Jotenkin tuntuu siltä, että kyllä se tykkäsi.

Viking Line risteilee m/s Gabriellalla Helsingistä Maarianhaminaan kolmesti viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, elokuun 7. päivään asti. Hinnat kahdelle hengelle aterioineen klubikortilla alkaen 195 euroa (norm. 239 euroa).

Lisää tietoa Gabriellan Maarianhaminan risteilystä löydät täältä.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista