Maarianhamina on kesän helpoin ”ulkomaankohde”

En voi mitään sille, että Maarianhaminassa tuntui koko ajan siltä kuin oltaisiin ulkomailla. Unohdin alkuun, että alue on tosiaan yksikielinen ja tyhmänä turistina yritin pariin otteeseen tarjota suomea. Turhaan. Täällä asiat hoidetaan på svenska. Järkyttävää todeta, miten ruosteessa kouluruotsini onkaan. Jäin muuten miettimään, että mahdetaanko Ahvenanmaan kouluissa opiskella pakkosuomea?

Saavuimme aamutuimaan Viking Linen m/s Gabriellalla Maarianhaminan länsisatamaan aivan ydinkeskustan kupeeseen. Vilkaisu karttaan kertoi, että kaupunki on itseasiassa pitkulainen kapea niemimaa.

Välimatkat ovat lyhyitä. Niin keskustaan kuin vastarannalle kävelee satamasta noin kymmenessä minuutissa. Päivämatkalaiselle Maarianhamina on juuri sopivan kompakti ottaa kaupunki haltuun.

Solen skiner och vädret är vackert, olisi ollut mukava sanoa, mutta tällä kertaa ikävä kyllä näin ei ollut. Ahvenanmaan taivas oli tumman ja raskaan pilviverhon peittämä ja tasaisin väliajoin se muisti kastella meitä tihuttavalla sateella.

En muuten tiennyt, että Maarianhaminan perusti Tsaari Aleksanteri II vuonna 1861. Kaupungin nimesi itse tsaaritar Maria Aleksandrova oman nimensä mukaan.

Museolaiva PommernJos Maarianhaminan on merensininen, on se myös lehmuksenvihreä.

Jos pitäisi yhdellä sanalla kuvata Maarianhaminaa, se on ehdottomasti merellinen. Meri leimaa kaupunkikuvaa kaikkialla, niin maisemassa, historiassa kuin elinkeinoissa.

Kaupungin perustamisen jälkeen monet laivanvarustajat asettautuivat Maarianhaminaan. Siitä alkoi kauppalaivaston kultakausi, joka yletti reittejään Itämereltä Pohjanmerelle ja jopa Välimerelle. Myöhemmin kaupunkiin kehkeytyi vilkas autolauttaliikenne, jonka voi jokainen todeta seuraillessa satamaan saapuvia ja lähteviä aluksia.

Ahvenanmaa elää turismista. Luin, että joka viides yksityissektorilla työskentelevä ahvenanmaalainen on töissä matkailualalla.

Autolauttasataman vieressä on kaksi Maarianhaminan päänähtävyyttä: museolaiva Pommern ja Ahvenanmaan merenkulkumuseo. Jätimme nämä tällä kertaa väliin, sillä itseäni kiinnosti enemmän päästä tutkimaan kaunista kaupunkia ja sen hyvin säilyneitä puurakennuksia. Oma osansa asiassa oli toki koronalla. Vähän vielä vierastan tiloja, joihin kerääntyy paljon ihmisiä.

Yllätyin, miten paljon kauniita ja koristeellisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen puutaloja kaupungissa onkaan. Osa näistä on Maarianhaminassa syntyneen Suomen ensimmäisen naisrakennusmestarin Hilda Hongellin käsialaa. Jos puutalomiljööt kiinnostavat, kannattaa katsastaa ainakin Mariegatan ja Södragatan.

Upeaa, että näitä kaunokaisia Maarianhaminassa riittää. Täällä on rakastuttu ilmiselvästi torneihin.

Maarianhaminan katukuva on hyvällä tavalla vanhanaikainen ja kylämäinen, jopa seisahtunut. Rakennuskanta on matalaa ja kaupunkikuvaa hallitsevat vanhat kivijalkatalot. Käyntihetkellä elettiin tiistai päivää ja vähän ihmettelimme, miten vähäistä paikallisliikenne olikaan. Asukkaita Maarianhaminassa on Wikipedian mukaan 11696, mikä on lähes puolet koko Ahvenanmaan väestöstä.

Keskustassa kannattaa käydä katsastamassa Lars Sonckin (se sama, jonka käsialaa on Tampereen tuomiokirkko) suunnittelema kaunis St Göranin eli Pyhän Yrjön kirkko.

Kävelykatu Torggatanin varrella on suurin osa kaupoista ja sen ympäristössä on paljon ravintoloita ja kahviloita. Punaisessa puutalossa Ekonomiegatanilla on paikkakunnan parhaana kahvilana pidetty Bagarstugan. Toinen omaleimainen, vanhoilla huonekaluilla sisustettu kahvila on Svarta Katten.

Jos rakastat kirpputoreja, kannattaa käydä kurkkaamassa Strandgatanilla oleva suurehko Emmaus-kirpputori.

St Göranin eli Pyhän Yrjön kirkko.Kävelykatu TorggatanBagarstuganSvarta katten

Maarianhamina on ilmiselvästi täydellinen kesäkaupunki. Yllätyin kaupungin vehreydestä. Puistoja, puita ja kukkia on joka puolella. Meri on läsnä kaikkialla ja kaupungissa on useita viihtyisiä alueita, joissa voi nauttia merihenkisestä ilmapiiristä. Harmi vaan, kun tällainen fiilistely jäi meiltä nyt sään vuoksi kokematta.

Aurinkoiseen päivään sopiva käyntikohde on Lilla Holmen, uimarantasaari, jonne johtaa silta. Nyt kävimme siellä lähinnä tuulta pitämässä rantarakennuksen suojissa.

Toinen kiva käyntikohde lähellä Lilla Holmenia on Sjökvarteret, Merikortteli. Täällä pääsee tervan tuoksussa tutustumaan vanhaan laivanrakennusperinteeseen. Vanha kaljaasialus Albanus on purjevenekulttuuria vaalivan Merikorttelin silmäterä.

Alueella on myös herkullisista pizzoistaan tunnettu persoonallinen Pub Niska, jonka taustalta löytyy Strömsösta tunnettu Michelin-kokki Michael Björklund.

Kannattaa myös vilkaista käsintehtyjä ahvenanmaalaisia koruja myyvä Guldviva ja paikallisten suunnittelijoiden käsitöistä tunnettu Salt.

Lilla HolmenPurjelaiva AlbanusPub NiskaSalt

Vielä pieni veneretkivinkki. Fiskelyckan-alus kuljettaa länsisatamasta läheltä Pommernia juhannuksesta elokuun puoliväliin vanhalle luotsiasemalle Kobba Klintarille. Risteilylaivamme lipuessa aivan saaren edustalta kiinnitin huomion tuohon karuun saareen ja erityisesti sen hauskan näköiseen taloon. Myöhemmin kuulin, että kyse onkin tunnetusta nähtävyydestä. Minua jäi niin kovin kiinnostamaan, miltähän tuolla talossa mahtaa näyttää sisältä.

Kobba Klintar

Ahvenanmaan saaristo on ylen kaunista. Suosittelen viettämään hetken laivan kannella niin mennen kuin tullen. Ja tulihan se meidänkin reissulla aurinko esiin, tosin vasta sitten, kun lähdettiin. Pääsimme kuin pääsimmekin näkemään Ahvenanmaan merimaisemia kesäisemmässä valossa.

Ei muuten yhtään hullumpi idea olisi ottaa auto mukaan laivaan. Kahdeksassa tunnissa, minkä Gabriella on maissa, ennättää jo aika kivasti ajelemaan pitkin Ahvenanmaata. Välimatkat ovat lyhyitä, Ahvenanmaalla kaikki on lähellä.

Lisää vinkkejä Ahvenanmaalle ja Maarianhaminaan löydät näistä tuoreista blogijutuista:

https://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2020/07/11/ahvenanmaa-makumatka/

https://meriharakka.net/2020/07/14/paiva-ahvenanmaalla/

https://www.rantapallo.fi/himomatkustaja/2020/07/10/ahvenanmaan.aarteita-kastelholman-linna/

Viking Line risteilee m/s Gabriellalla Helsingistä Maarianhaminaan kolmesti viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, elokuun 7. päivään asti.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista