Kun palaa lomalta kotiin, pitäisi olla levännyt ja energinen. Kaikki akut täyteen ladattuna valmiina tarttumaan superboostilla arjen haasteisiin. Vaan kuten elämässä useinkin, asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia.
En ymmärrä, mitä päässäni napsahtaa, kun avaan kotioven matkan jälkeen. Kaksi kuukautta Espanjassa lähes leijuin jonkinlaisessa hyväntuulisessa euforiassa. Olin täynnä intoa, pulppuavaa naurua ja tekemisen mielihyvää. Ja sitten pam! Kotioven sisäpuolelle seesteisyys ei enää kanna. Arki iskee voimalla vastaan, asiat rasittavat enemmän kuin olisi tarpeen ja pinna kiristyy ihan mitättömistäkin asioista.
Aamut ovat vaikeimpia. Tuntuu raskaalta herätä pimeään ja tarttua töihin, jotka tuntuvat nyt jostain syystä ylivoimaisen puuduttavilta. Eikä kenellekään uskalla tunnustaa omaa hyytymistään. Eihän minulla ole oikeutta valittaa, olenhan juuri palannut pitkältä lomalta.
Liikunta jää liian vähälle sillä tekosyyllä, että ulkona on liian kylmä. Välillä pakotan itseni ulos, mutta jähmetyn tumput suorana seisomaan lumihankeen. Yritän löytää talven ihanuuden, mutta en nyt jostain syystä saa päästä kiinni. Eräs Instagram seuraajani kommentoi, että talvi ei koskaan hyväile ihoa toisin kuin aurinko ja lämpö. Allekirjoitan tämän täysin. En saa talvesta sitä kokonaisvaltaista hyvän olon kokemusta, mitä saan lämmöstä.
Talven riemu on nyt kadoksissa.
En tiedä täydentävätkö vastakohdat tässä toisiaan?
Ärsyttää myös Suomen iloton ja pelotteluun taipuvainen koronailmapiiri. Ihmiset ovat kamppailuun selvästi väsyneitä, mutta yhä edelleen hoetaan mantraa, ettei minnekään voi mennä eikä ketään tavata.
Ystäväni yritti järjestää syntymäpäiviä ravintolaan, mutta kun ovet tulee sulkea klo 18 ja alkoholitarjoilu lopettaa klo 17, ei ehkä ihan otollista synttäribileille. Onneksi tuo tehopakkaus ei siitä lannistunut, vaan järkkäsi oikein mukavat juhlat kotiinsa.
Sääliksi käy kaikkia yrittäjiä, joilta mielivaltaisilla rajoitustoimilla estetään liiketoiminnan harjoittaminen. Miettiiköhän kukaan asioiden kerrannaisvaikutuksia? Kun kukaan ei käy missään eikä kuluta mitään, raha ei kierrä eikä yrityksiin synny tuloja, joilla maksetaan mm. henkilökunnan palkat. Luulenpa, että valtion kukkarolle olisi muutakin käyttöä kuin antaa tekohengitystä henkitoreissa kamppaileville yrityksille, joiden toimintaa rajoitetaan tai jopa täysin estetään.
Elämään tarvitaan iloisia asioita. 
Jottei tästä jutusta tulisi ihan silkka valitusvirsi, loppuun vähän positiivisimpia asioita. Sain eilen kolmannen koronapiikin, joka antaa taas lisää turvaa ja varmuutta liikkumiseen. Lohkaisin miehelle, että eiköhän aleta jo katsomaan seuraavaa reissua.
Oletteko muuten huomanneet, että matkanjärjestäjillä on nyt melkoiset määrät mukavan hintaisia valmismatkojen äkkilähtöjä? Myös kotimaassa on tarjolla erinomaisia lomatarjouksia. Nyt kannattaa suunnitella talvilomaa, sillä niin hotelli- kuin mökkimajoitusta saa monessa paikkaa jopa puoleen hintaan.
Miten olisi vaikka neljän vuorokauden kaupunkiloma Helsingissä tasokkaissa keskustahotelleissa kahdelle aamiaisineen alkaen 380 euroa (Kämp Collection Hotels)? Tai mökkiloma Saimaalla Puumalassa Sahanlahti resortin mökissä puoleen hintaan? Vai lähtisitkö sittenkin risteilylle Itämerelle? Laivoilla on nyt mukavan väljää.
Huolehditaan rokotusturvasta ja lopetetaan jo kärvistely. Nyt on matkustamisen aika.
Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista
6 comments
Espanjasta Suomeen 4.1. ja 14.1. lähettiin tytön kanssa Milanoon. Ja täällä edelleen . Su kotiin lähtö ja siitä tekee vaikean se, että tyttö jää yksin tänne Italiaan ainakin kolmeksi viikoksi. Ehkä kauemmaksikin aikaa. Mutta nyt on matkustamisen aika. Se on totta!
Älä huolehdi. Kyllä se tyttö varmaan siellä hyvin tulee pärjäämään. Luulenpa, että meille kaikille olisi hyväksi välillä kokeilla maailmalla omien siipiemme kantavuutta. Yksin matkustamisessa oppii niin monenlaisia asioita itsestään ja siitä vain itseluottamus kasvaa. Muistan, kun nuorena lähdin ensimmäiselle matkalle yksin Pariisiin. Jännitti ihan vietävästi kuinka selviän. Kaikki meni hyvin ja sain rohkeutta lähteä muuannekin ihan yssikseen. Hyvää kotimatkaa sinulle ja tytölle antoisia matkaviikkoja.
Tottahan se on, että kuluttamisella saadaan maksettua ne palkat, mitä aina ei tosiaan ajatella. Mutta se ei jää pelkästään siihen, vaan sillä rahallahan maksetaan itse asiassa myös verotulot, joilla puolestaan rahoitetaan koko julkinen sektori… Nyt meillä on varattuna matka Meksikoon ja seuraavaksi kiinnostelisi pari Aasian kohdetta, mutta enpä uskalla vielä tehdä varauksia, vaan seurailen vielä tilanteen kehittymistä.
Näin se on. Se, että raha kiertää on itse asiassa koko yhteiskunnan kivijalka. Aasia houkuttaisi minuakin, mutta toistaiseksi varmempaa pysytellä Euroopassa. Jospa tuolla loppuvuodesta jo uskaltaisi kurkoitella pidemmälle.
Totta puhut, vaikka lumimaisema kaunis onkin, niin vanhemmiten kylmänkankeus vaivaa niin, että on miellyttävämpi katsella kaikkea sisältä käsin.
Matkat ovat nyt tosi halpoja, kun vain olisi rohkeutta varata joku reissu. Tosin rajoitukset ovat maskeineen vielä voimassa aika monessa paikassa, joten pakko kai odotella jonkun verran.
Yhdet lennot on onneksi plakkarissa.
Kylmä vaivaa muakin. Aina, kun palaan Espanjasta talveen, entistä enemmän on vaikeaa päästä sinuiksi pakkasen kanssa. Sain hiljattain kolmannen rokotteen, joten nyt olen ajatellut itse kyllä suojan riittävän. Loppu on sitten tuuria, niin kuin elämässä useinkin. On aina ihanaa, kun on matkoja joita odottaa 🙂